Kuivatusjärjestelmä varmisti terveen rakentamisen tiukassa aikataulussa

Laukaan lukion vuonna 2020 valmistuneet valoisat tilat tuoksuvat vielä nyt kaksi vuotta myöhemmin uudelta. Käyttäjät ovat enemmän kuin tyytyväisiä. Lukion alakerran musiikki- ja bänditilassa Laukaan kunnan rakennuttaja Pekka Mikkonen kertoo, että lukion rakentaminen vuosina 2019–2020 oli osa suurempaa Koulunmäen rakennusten hankekokonaisuutta, joka on Laukaan historian toiseksi suurin yksittäinen rakennushanke.

Lukion bänditila syntyi rakennuksen väestönsuojatiloihin, jotka otettiin niiden valmistuttua hyötykäyttöön. Kun Mikkonen ja lukion rakennustyön valvojana toiminut Sitowisen osastopäällikkö Harri Valkonen esittelevät tiloja, kumpikin tarttuu heti kitaraan. Kaksikko löysi yhteisen sävelen jo tilojen rakennusaikana.

– Tavoitteenamme oli rakentaa Terve talo -kriteerien mukainen kokonaisuus. Jo suunnittelun loppuvaiheessa näin, että väestönsuojan 50-senttinen holvi on poikkeuksellisen paksu ja siksi riskirakenne. Suoraan sen yläpuolelle olivat tulossa yläkerran tilojen lattiat, ja holvirakenteen kosteus uhkasi siirtyä yläpuolen lattiarakenteisiin, Valkonen kertoo.

Valkonen mietti rakennuttajan ja rakennesuunnittelijan kanssa, voisiko holvista tehdä ohuemman. Rakenteiden jännevälit ja väestönsuojamääräykset pakottivat kuitenkin paksun holvin rakentamiseen. Lisäksi rakennusaikataulu oli tiukka.

– Totesimme, että emme pysty takaamaan yläpuolen tilojen terveellisyyttä, jos emme varmista paksun holvin kuivumista. Huonossa tapauksessa myös projektin aikataulu pettäisi kuivatusten takia, Valkonen sanoo.

Riskintorjuntaratkaisu löytyi nopeasti, kun Laukaaseen kiiri rakennesuunnittelijan ja konsultin kautta sana patentoidusta kotimaisesta SafeDrying-kuivatusjärjestelmästä. Siihen sisältyvä kuivatuskanavisto valettaisiin betonin sisään eli upotettaisiin kiinteistön rakenteisiin rakennuksen koko elinkaaren ajaksi. Järjestelmä oli Valkoselle ja Mikkoselle uusi tuttavuus, mutta he vakuuttuivat siitä, että SafeDryingin avulla pystytään takaamaan sekä rakenteiden kuivuminen että projektin aikataulussa pysyminen.

– Lisäksi jo heti runkovaiheessa väestönsuojarakenteen päälle rakennettiin erillinen bituminen pulpettikatto. Näin saatiin sadevedet ohjatuksi pois ennen vesikaton yläpuolisen sääsuojan valmistumista. Kuivatusjärjestelmän kanavisto asennettiin myöhemmin pintabetoniin, mikä varmisti lattioiden kuivumisen, Valkonen kertoo.

Korkea laatu ja hyvän sisäilman takaaminen olivat lukion rakentamisessa Mikkosen mukaan ykkösarvoja.

– Tässäkin tilanteessa ennakointi osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi. Ammattilaiset huomasivat riskirakenteet suunnittelun loppuvaiheessa ja rakentamisen alkaessa, joten ehdimme reagoida ajoissa. Lisäksi saimme SafeDryingilta avaimet käteen -toimituksen, joka sisälsi materiaalit, asennukset ja seurannan. Se takasi, että järjestelmä saatiin alusta lähtien toimimaan oikein, Mikkonen kertoo.

SafeDryingin asentaminen toi rakennusprojektiin noin 20 000 euron lisäkulut.

– Se on pieni raha siihen verrattuna, että joutuisimme jälkeenpäin purkamaan rakenteita kosteusvaurioiden takia. Nyt saamme myös jatkuvasti ajantasaista tietoa rakenteiden kunnosta, Mikkonen toteaa.

Projekti oli sekä kunnalle että SafeDryingille pilotti, ensimmäinen uudiskohteen väestönsuojan rakenteisiin toteutettu kuivatushanke. Valkosen mukaan järjestelmä täytti kaikki sille asetetut odotukset. Nyt väestönsuojan yläpuoliset tilat ovat varmasti kuivat, ja varsinainen väestönsuojatila on päivittäisessä hyötykäytössä.

150 neliön kokoiseen tilaan on rakennettu helposti purettavia väliseiniä, ja sieltä löytyvät musiikki- ja bänditilojen lisäksi esimerkiksi tyttöjen ja poikien pukuhuone- ja wc-tilat.

– Nämä kaikki tilat ovat muunnettavissa vuorokauden aikana yhdeksi suureksi väestönsuojaksi, Mikkonen toteaa.

Laukaan lukion väestönsuojan paksun holvivalun kuivattaminen oli SafeDryingille uudenlainen ja kiinnostava pilotti.

– Laukaan lukio on malliesimerkki vikasietoisesta rakentamisesta, joka perustuu kosteusriskien hallintaan. Väestönsuojan paksu holvivalu oli haastava kuivatettava, ja kuivatus jatkui pari vuotta sen jälkeen, kun tilat otettiin käyttöön. Näin varmistettiin, ettei rakennusaikainen kosteus pääse aiheuttamaan ikäviä yllätyksiä tilojen käytön aikana, kertoo SafeDryingi-menetelmän keksijä Esa Tommola.

Betonin sisään valetut kuivatuskanavat mahdollistavat rakenteen tehokkaan kuivattamisen pinnoituksen jälkeenkin. Käytettävissä olleen asennustilan ahtauden takia Laukaassa kuivatuskanavistoon tehtiin vielä kustomointi eli erillinen peltilista, joka mahdollisti sekä sen alapuolella olevan väestönsuojan holvin kuivattamisen että yläpuolen luokkien lattian kuivana pysymisen.

– Järjestelmä on räätälöitävissä aina tarpeen mukaan. Nyt alkuvaiheen tehostetulla kuivauksella poistettiin suurin osa rakennusvaiheessa betoniin sitoutuneesta kosteudesta. Kun yläkerran luokkien lattiapinnat olivat paikallaan, kuivatusta jatkettiin pienemmällä teholla, jolla varmistettiin yläpuolisten rakenteiden vikasietoisuus.

SafeDrying-kanavisto säilyy betoniin valettuna rakenteissa rakennuksen koko elinkaaren ajan, ja järjestelmään kuuluvat etäluettavat mitta-anturit mahdollistavat kosteustilanteen monitoroimisen etänä.

SafeDrying-järjestelmä on patentoitu suomalaiskeksintö, jonka taustalla on yli kymmenen vuoden kehitystyö Tekesin (nyk. Business Finland) kanssa sekä korkeakoulujen kanssa tehtyä tutkimustyötä. SafeDrying on myös mukana ympäristöministeriön Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus -oppaassa.

Järjestelmää on käytetty esimerkiksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Amos Rex -taidemuseon haasteellisten betonivalujen kuivatuksessa sekä useissa kerros- ja omakotitalojen sekä sote-kiinteistöjen rakennus- ja saneeraushankkeissa.