Puu rakennusmateriaalina – Koivu

Hieskoivu jo sanana kertoo puun viihtyvän "hikevillä" mailla eli kosteammilla paikoilla. Hieskoivu ei ole verrattuna rauduskoivuun ehdoton valokasvi, vaan se viihtyy lisäksi kosteikoissa ja tulvaisilla kasvupaikoilla. Pioneeripuuna rauduskoivu valtaa hakkuualoja ensimmäisten joukossa, tosin pidemmässä juoksussa hieskoivu on sopeutuvaisempi ja näin yleistyneempi. Rauduskoivu vaatii paljon valoa ja viihtyy kuivissa sekä tuoreissa valoisissa metsissä.

Koivut erottavat keskenään helpoiten helpoiten lehdistä; rauduskoivulla on kolmiomaiset lehdet, joissa kaksoissahalaitaiset reunat ja hieskoivulla taas on pyöreämmät lehdet.

Koivun kestävyys

Koivu on tavallisesti myrskynkestävää, koska sillä on paksu pääjuuri, joka haarautuu voimakkaasti. Herkkyyttä koivulla on esimerkiksi tiesuolalle ja lahovaurioita ilmenee myös herkästi. Leikkaamista koivu kestää myös huonosti ja metsäpalonkesto on heikkoa koivun kohdalla johtuen pinnan osan eli tuohen ohuudesta ja paloherkkyydestä.

Korkeuksien suhteen hieskoivu kasvaa 8-20 metriä korkeaksi yksi- tai monirunkoiseksi ja rauduskoivu 8-25 metriä korkeaksi useimmiten yksi- ja suorarunkoiseksi. Rauduskoivu on yleensä suurempi kuin hieskoivu. Pisimmät koivut ovat Suomessa olleet lähes 40 metrisiä. Hieskoivu elää tavallisesti 70-90 vuotiaaksi ja rauduskoivu 100-vuotiaaksi, mutta voi alkaa lahota jo aikaisemmin.

Koivu on puuna melko kovaa, vahvaa ja taipuisaa, sydänpuu ei erotu väriltään pintapuusta. Rauduskoivun puuaines on hieman kovempaa kuin hieskoivun. Väritykseltään vaaleaa ja kuivauksessa tulee helposti ruskeaksi. Koivu vaatii huolellisen kuivatuksen, koska se on helposti lahoavaa eli kestää huonosti kosteutta. Kuivatuksen yhteydessä on koivulla taipumusta kieroutumiseen.

Käyttöominaisuuksiltaan koivu on helposti työstettävää ja omaa erinomaiset työstöominaisuudet. Lastuaa ja kiillottuu helposti eli pintakäsittely- ja viimeistelyominaisuudet ovat hyvät.

Johtuen osaltaan koivun heikosta kosteudensieto-ominaisuudesta, kovuudesta ja helposta käsiteltävyydestä niin pinnan kuin rakenteen puolesta, koivua käytetään paljolti huonekaluteollisuudessa ja sisätiloissa. Hieskoivu on hieman yleisempi huonekalujen käytössä taipuisuuden ansiosta ja rauduskoivu taas vanerien raaka-aineena johtuen rauduskoivun tasalaatuisuudesta verrattuna hieskoivuun.

Vanerilevyjen yhteydessä koivujen korkeasta lujuudesta on hyötyä, jolloin vanerilevyt kestävät erittäin hyvin iskuja ja rakenne kokonaisuudessaan on erittäin jäykkä. Nämä tekijät osaltaan vaikuttavat koivun käytön yleisyyteen vanereiden valmistuksessa.

Rakennuspuuksi koivu ei sovi parhaiten johtuen heikohkosta kosteudensiedosta, mikä aiheuttaa herkästi lahoamista.