Puu rakennusmateriaalina – Koivu
Koivu – kolmanneksi yleisin rakentamiseen käytetty puulaji Suomessa
Koivikkoa
Ne kaksi keskenään hieman erilaista, mutta tarpeellista
Maamme yleisin lehtipuu ja kolmanneksi yleisin puulajimme on yksi osa puurakentamista, mutta myös lisäksi osa keskikesänviettoamme juhannuskoivujen muodossa sekä osa saunomisperinnettämme vihtojen muodossa. Saunavihtaan sopivat parhaiten rauduskoivun kestävät oksat ja vihdan kokoamiseen eli punokseksi hieskoivun sitkeät oksat. Saunan tulipesään päätyy myös koivu useasti hyvän lämpöarvonsa ansiosta sekä koivun tuohikerros sytykkeenä.
Ominaisuuksien suhteen rauduskoivun ja hieskoivun välillä on hieman eroa; koivujen ollessa rakenteeltaan ja ulkonäöltään melkein samaa, mutta hieskoivu on vähemmän sitkeämpää, pehmeämpää ja teknisiltä ominaisuuksilta hieman heikompaa kuin rauduskoivu. Metsäteollisuus käyttää yleensä rauduskoivua tasaisemman laadun vuoksi. Koivuja ei silti erotella käytön eikä kaupan kannalta toisistaan vaan ne ovat metsätaloudessa yhteisellä nimellä koivu.
Hieskoivu jo sanana kertoo puun viihtyvän "hikevillä" mailla eli kosteammilla paikoilla. Hieskoivu ei ole verrattuna rauduskoivuun ehdoton valokasvi, vaan se viihtyy lisäksi kosteikoissa ja tulvaisilla kasvupaikoilla. Pioneeripuuna rauduskoivu valtaa hakkuualoja ensimmäisten joukossa, tosin pidemmässä juoksussa hieskoivu on sopeutuvaisempi ja näin yleistyneempi. Rauduskoivu vaatii paljon valoa ja viihtyy kuivissa sekä tuoreissa valoisissa metsissä.
Koivut erottavat keskenään helpoiten helpoiten lehdistä; rauduskoivulla on kolmiomaiset lehdet, joissa kaksoissahalaitaiset reunat ja hieskoivulla taas on pyöreämmät lehdet.
Koivu on tavallisesti myrskynkestävää, koska sillä on paksu pääjuuri, joka haarautuu voimakkaasti. Herkkyyttä koivulla on esimerkiksi tiesuolalle ja lahovaurioita ilmenee myös herkästi. Leikkaamista koivu kestää myös huonosti ja metsäpalonkesto on heikkoa koivun kohdalla johtuen pinnan osan eli tuohen ohuudesta ja paloherkkyydestä.
Korkeuksien suhteen hieskoivu kasvaa 8-20 metriä korkeaksi yksi- tai monirunkoiseksi ja rauduskoivu 8-25 metriä korkeaksi useimmiten yksi- ja suorarunkoiseksi. Rauduskoivu on yleensä suurempi kuin hieskoivu. Pisimmät koivut ovat Suomessa olleet lähes 40 metrisiä. Hieskoivu elää tavallisesti 70-90 vuotiaaksi ja rauduskoivu 100-vuotiaaksi, mutta voi alkaa lahota jo aikaisemmin.
Rauduskoivua kutsutaan usein myös riippakoivuksi johtuen rauduskoivun riippuvista oksista. Hieskoivulla taasen oksat kasvavat pystysuuntaan ja sen rungon pinta on rauduskoivua sileämpi. Hieskoivun lehdet ovat myös pyöreämmät ja pehmeämmät kuin rauduskoivulla.
Info
Tiesitkö?
Rauduskoivu on Suomen kansallispuu ja purukumista tuttua ksylitolia saadaan koivusta! Lisää myös hieskoivua saunavihtaasi saadaksesi oikein tuoksuvan vihdan!
Helposti käsiteltävää, mutta silti vahvaa ja taipuisaa
Koivu on puuna melko kovaa, vahvaa ja taipuisaa, sydänpuu ei erotu väriltään pintapuusta. Rauduskoivun puuaines on hieman kovempaa kuin hieskoivun. Väritykseltään vaaleaa ja kuivauksessa tulee helposti ruskeaksi. Koivu vaatii huolellisen kuivatuksen, koska se on helposti lahoavaa eli kestää huonosti kosteutta. Kuivatuksen yhteydessä on koivulla taipumusta kieroutumiseen.
Käyttöominaisuuksiltaan koivu on helposti työstettävää ja omaa erinomaiset työstöominaisuudet. Lastuaa ja kiillottuu helposti eli pintakäsittely- ja viimeistelyominaisuudet ovat hyvät.
Vanerin ja huonekalujen raaka-aine
Johtuen osaltaan koivun heikosta kosteudensieto-ominaisuudesta, kovuudesta ja helposta käsiteltävyydestä niin pinnan kuin rakenteen puolesta, koivua käytetään paljolti huonekaluteollisuudessa ja sisätiloissa. Hieskoivu on hieman yleisempi huonekalujen käytössä taipuisuuden ansiosta ja rauduskoivu taas vanerien raaka-aineena johtuen rauduskoivun tasalaatuisuudesta verrattuna hieskoivuun.
Vanerilevyjen yhteydessä koivujen korkeasta lujuudesta on hyötyä, jolloin vanerilevyt kestävät erittäin hyvin iskuja ja rakenne kokonaisuudessaan on erittäin jäykkä. Nämä tekijät osaltaan vaikuttavat koivun käytön yleisyyteen vanereiden valmistuksessa.
Rakennuspuuksi koivu ei sovi parhaiten johtuen heikohkosta kosteudensiedosta, mikä aiheuttaa herkästi lahoamista.
Lähteet:
http://puuinfo.fi/puutieto/puulajit
https://www.upmmetsa.fi/siteassets/yhteiset/pdft/opasvihkoset/metsiemme-puita-upm-opasvihko.pdf
https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/
Aiheeseen liittyvää
Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön
Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?
Led-valaistuksen suunnittelu on tärkeää - miksi?
Mikä led-valaisimissa maksaa?
Toistuvat kaapelikaivannot: Onko yhteisrakentamislaki Unohdettu?
Rakennusten kosteusongelmat kuriin: Kuivausratkaisu, joka toimii
Luetuimmat
Uusimmat