• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Materiaalit

Vanha betonielementti irti ja uudelleen käyttöön

"pitäisi olla teknisesti mahdollista"

Rakentajan toimitus
Julkaistu 15.07.2021Päivitetty 15.11.2022
20217_71620.jpg

Purettavien rakennusten betonielementit voi irrottaa ehjänä ja käyttää uudelleen, uskoo asiantuntija. Nyt asiaa selvitetään kansainvälisessä hankkeessa.

Tampereen yliopiston koordinoimassa, kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa tutkitaan kokonaisten betonielementtien irrottamista. Tavoitteena on selvittää, voidaanko betonirakennusosat käyttää uudelleen ehjänä. Nelivuotinen hanke sai EU:n H2020-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

– Aikaisempien yksittäisten koehankkeiden perusteella meillä on käsitys, että ehjänä irrotuksen ja uudelleenkäytön pitäisi olla teknisesti mahdollista ja että uudelleenkäytettävillä elementeillä on erittäin matala hiilijalanjälki. Ehjänä irrottaminen on kuitenkin todennäköisesti kalliimpaa kuin tavanomainen purkaminen, arkkitehti ja dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopistosta kertoo.

Huuhka on analysoinut aikaisempia koehankkeita diplomityössään vuonna 2010. Kyseisiä hankkeita on toteutettu 1980-luvulta alkaen muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa kokeiluja on ollut esimerkiksi Raahessa Kummatin lähiön uudistuksessa.

– Aikaisemmissa koehankkeissa mukana olleiden tahojen kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia sekä teknisesti että taloudellisesti. Elementtien ehjänä irrottaminen ja uudelleenkäyttö ei ole kuitenkaan vakiintunut toimintatavaksi. Nyt tarkoituksena on analysoida, miten uudelleenkäyttöä saataisiin lisättyä, Huuhka jatkaa. Hän pitää yhtenä mahdollisena selityksenä sitä, että betoniosien irrotus ja uudelleenkäyttö ei ole sopinut rakennusalan vakiintuneisiin toimintatapoihin. Ratkaisuna voisi olla esimerkiksi digitaalinen tiedonhallinta.

Luupin alla irrotuksen turvallisuus

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa on tehty talonrakentamisen kiertotalouden tutkimusta jo kymmenen vuoden ajan.

– Kysymyksiä on paljon. Miten elementit saadaan irrotettua ehjinä ja miten niiden kunto selvitetään? Miten kierrätettävät elementit sertifioidaan ja tuotteistetaan siten, että rakentamismääräykset täyttyvät? Miten materiaalista, joka ei ole tasalaatuista, saadaan kannattavaa liiketoimintaa? Myös sosiaalinen näkökulma pitää huomioida: tarvitaanko työssä uudenlaisia taitoja tai työn tekemisen tapoja, Huuhka listaa.

Hankkeessa kiinnostuksen kohteena on myös se, miten elementin ylipäätään saadaan irrotettua kokonaisina mahdollisimman vähäisin vaurioin ja siten, että purkaminen on työnteon kannalta turvallista. Tätä tutkitaan kokeilemalla elementtien irrottamista kokonaisena aidoissa purkukohteissa erilaisia tekniikoita käyttäen. Elementit tutkitaan ennen purkamista erilaisilla kuntotutkimusmenetelmillä. Purkamisen jälkeen betonielementeistä voidaan ottaa näytteitä, joiden avulla tutkitaan puretun materiaalin ominaisuuksia. Näin halutaan varmistua siitä, ettei mikään estä elementin uudelleenkäyttöä.

– Uutta rakennusta uusista elementeistä suunniteltaessa suunnitellaan ensin rakennus mittoineen ja elementit räätälöidään suunnitelmaa varten. Jo olemassaolevista elementeistä suunniteltaessa on toimittava toisin.

Tarvittavaa tietoa kartoitetaan suunnittelemalla irrotetuista elementeistä uusi rakennus ja tunnistamalla tietotarpeita ja tietotarpeiden ajankohtia siinä yhteydessä, Huuhka selvittää.

ReCreate-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 12,5 miljoonaa euroa. Mukana on yliopistot ja niiden alueelliset yritysklusterit Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta.

Suomen maaklusteri koostuu Tampereen yliopistosta, rakennusliike Skanskasta, purkuliike Umaconista, betonielementtien valmistaja Consolis Parmasta, insinööritoimisto Rambollista, Liike Oy Arkkitehtistudiosta sekä Tampereen kaupungista.

– Toivon, että hankkeen jälkeen meillä on hyvä käsitys siitä, mikä suomalaisen elementtirakennuskannan edellytys uudelleenkäyttöön on teknisessä mielessä ja minkälaisia prosesseja uudelleenkäyttö vaatisi skaalautuakseen yksittäisistä koehankkeista, Huuhka sanoo.

Lue myös: Betonin tulevaisuus ekologisesta näkökulmasta

Rakentaja.fi
Materiaalit
kierrätys
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20209_66620.jpg

VTT kehittää polystyreenin kierrätystä

Rakennustyömailta tutun materiaalin polystyreenin – tuttavammin EPS eli styroksi – kierrätystä kehitetään VTT:n toimesta. VTT:n tiedotteen mukaan valtaosa kerätystä styroksista ja muusta polystyreenijätteestä päätyy yhä poltettavaksi. VTT kumppaneineen selvittää kaksivuotisessa MoPo-projektissa, miten polystyreenimuovin kierrätystä voitaisiin lisätä merkittävästi uudistamalla sen keräystä ja käsittelyä. Tavoitteena on palauttaa jäte puhtaaksi polystyreeniksi tai styreenimonomeereiksi eli muiden muovien ja kemikaalien raaka-aineeksi.

20208_66288.jpg

Rakennusmateriaali kiertoon: verkkokauppa rakennus- ja purkujätteelle

Digitaalista markkinapaikkaa suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhtyy Metatavu Oy Mikkelin seudulla syntyvälle rakennus- ja purkujätteelle, sekä purettavista rakennuksista tarpeettomaksi jäävälle irtaimistolle.

20215_70479.jpg

Muovin vähentämisestä kannetaan huolta työmailla, mutta kustannukset epäilyttävät

Premicon, Lujatalon, ARAn, ympäristöministeriön ja Kuntarahoituksen yhteishankkeessa selvitettiin keinoja muovijätteen lajittelun tehostamiseen rakennustyömailla.

20213_69021.jpg

Uusi tietokanta helpottaa rakentamisen päästöjen vertailua

Uuteen palveluun on koottu tietoja muun muassa rakennustuotteiden haitallisista ja hyödyllisistä ilmastovaikutuksista.

20211_68127.jpg

Kierrätys rakennustyömailla - utopiaa vai arkipäivää?

Kiertotalous on rakennusalalla kasvava trendi, joka ei esiinny enää juhlapuheissa vaan näkyy konkreettisesti yhä useammalla työmaalla. Hallituksen asettamaan 70 prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

20211_68131.jpg

Mikkelissä hanke tähtää purkumateriaalien ja irtaimiston varhaiseen hyödyntämiseen

Mikkelissä kokeillaan uusia tapoja sisäilmaongelmista kärsivien tai muusta syystä tyhjiksi jääneiden rakennusten purkumateriaalien ja irtaimiston hyödyntämiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa purkutöitä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton