Puu rakennusmateriaalina
Yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa
Puulajistostamme löytyy puuta monenlaiseen rakentamisen tarpeisiin. (Kuva: Envato)
Suomen pinta-alasta on 75 % metsää. Puun käyttö rakentamisessa on siis luontaista ottaen huomioon, mitä on tarjolla ympäristössämme. Mitä puulajeja Suomessa yleisimmin käytetään rakentamiseen – ja miksi? Entä mikä laji sopii parhaiten saunan lauteisiin, vanereihin, ikkunoihin tai oviteollisuuteen?
Nykyinen puulajistomme Suomessa on muotoutunut jääkauden jälkeen ja suurin osa Suomea on havumetsävyöhykkeellä maaperän ollessa vähäravinteista ja hapanta. Lehtipuut ovat siirtyneet etelään ilmaston keskilämpötilan alenemisen takia. Nykyisen ilmastonmuutoksen takia myös lehtipuut voivat tulevaisuudessa yleistyä Suomessa.
Maamme valtapuulajit – mänty, kuusi ja koivu
Maamme valtapuulajit ovat mänty, kuusi, koivu (hies- ja rauduskoivu). Nämä kolme puulajia muodostavat valtaosan maamme puustosta eli yhteensä 97 %. Osuuksien ollessa arviolta männyn osalta noin 50 %, kuusi noin 30 % ja koivut yhteensä noin 17 % (hieskoivu on yleisempi kuin rauduskoivu).
Suurin osa puun rungosta hyödynnetään eri teollisuudenaloilla. Puun järeä tyviosa männyn ja kuusen osalta käytetään saha- ja puuteollisuuden tarpeisiin. Latvusosat ja pieniläpimittaisia harvennuspuita käytetään sellu- ja kartonkitarpeisiin paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Koivu taas tuo täydentävänä lajina esimerkiksi vaaleutta paperiin tai kartonkiin. Koivuvanerilla on myös hyvä menekki Suomessa eri käyttötarpeissa.
Puulajeilla on eri ominaisuuksia, jotka toimivat eri käyttötarkoituksissa. Mitä puulajeja meiltä Suomesta löytyy, mitkä ovat niiden ominaisuudet ja mihin niitä käytetään? Ottakaamme katsaus yleisimpiin rakentamiseen käytettyihin puulajeihin Suomessa.
Rakenteellisen puutavaran CE‑merkintä
Kantavissa rakenteissa sahatavaran on oltava lujuuslajiteltua (EN 338‑luokat C18–C40) ja CE‑merkittyä. CE‑merkintä perustuu EU:n rakennustuoteasetukseen 305/2011, ja valmistajan tulee liittää tuotteeseen suoritustasoilmoitus (DoP). Suomessa yleisin lujuusluokka on C24, joka riittää useimpiin pientalojen runkorakenteisiin. CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus vaaditaan, kun sahatavaraa käytetään kantavissa rakenteissa.
Tutustu tästä eri puulajeihin ja miten niitä käytetään rakentamisessa:
Miksi puu on yleinen rakennusmateriaali?
Lämmöneristävyydeltään puu muistuttaa lämmöneristeitä. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä kylmässä kuin kuumassakin. Lämpölaajeneminen on puun kohdalla vähäistä sekä puu on hygroskooppinen materiaali eli asettuu tasapainokosteuteen ympäristönsä kanssa. Edellä mainitut ominaisuudet selittävät osaltaan puun yleistä käyttöä esimerkiksi saunoissa ja laudemateriaalina sekä rakennusten runkomateriaalina.
Rakennusmateriaali puu on yleinen Suomessa johtuen osaltaan saatavuudesta, mutta myös helposta käsiteltävyydestä ja työstettävyydestä. Kevyt ja luja puu mukautuu monenlaisiin tyyleihin ja rakenteisiin. Se on miellyttävä luonnonmukainen ja lämmin materiaali niin ulkona kuin sisällä.
Kastumista saa tapahtua puulle, kunhan on mahdollisuus kuivumiselle. Ongelmia tulee vasta sitten, kun puu on pitkään kosteissa olosuhteissa ja kuivumista ei pääse tapahtumaan. Puu alkaa siinä tapauksessa lahoamaan, sinistymänä tai homehtumaan. Jos puu on päässyt homehtumaan, on tapauksissa kyse lähes poikkeuksetta rakennusvirheestä.
Puu voi toisaalta säilyä vuosikausia veteen upotettuna, jolloin puun koko rakenne on jatkuvasti vedellä kyllästettynä ja vaurioitumista ei pääse näin tapahtumaan.
Paloturvallisuus
Puurunkoisissa rakennuksissa noudatetaan Ympäristöministeriön asetusta 848/2017. Yli kaksikerroksisissa puukerrostaloissa vaaditaan yleensä automaattinen sammutusjärjestelmä tai vaihtoehtoisesti riittävä lisähiiltymissuojaus Eurokoodin mukaan. Rakenteiden palonkestovaatimus vaihtelee yleensä luokissa R30–R90 tilan käyttötarkoituksesta ja kerrosluvusta riippuen.
Kosteudenhallinta
Ympäristöministeriön asetus 782/2017 edellyttää kosteudenhallintasuunnitelmaa kaikille uusille rakennuksille. Puurakenteet saa koteloida vasta, kun puun kosteuspitoisuus on alle 20 %, jolloin lahon ja homeen riski pienenee. Työmaalla puutavara varastoidaan irti maasta, suojapeitteen alla ja hyvin tuulettuvassa paikassa.
Ulkorakenteet ja kyllästetty puu
Kyllästetyn puun sääntely
Painekyllästetyn männyn käyttöluokat ovat
- NTR A – maan‑ tai vedenvastaiset rakenteet,
- NTR AB – ulkotilat ilman maakosketusta.
Molempia saa käyttää vain ulkona; sisäkäyttö on kielletty biosidiasetuksen 528/2012 mukaisesti. Kyllästetty puu kerätään elinkaaren lopussa erillisenä puujakeena, eikä sitä saa polttaa kodin tulisijassa.
Info
Ilmastoselvitysvelvollisuus
1.1.2025 voimaan tullut rakentamislaki velvoittaa liittämään uuteen rakennuslupaan ilmastoselvityksen, jossa osoitetaan rakennuksen hiilijalanjälki. Raja‑arvot on määritelty ym. asetuksessa 1027/2024. Puu voi parantaa selvityksen tulosta, koska siihen varastoituu hiiltä ja valmistuksen päästöt ovat alhaiset; tämä on huomioitava laskelmassa rakennustuoteluettelon avulla. Koskee uudisrakennuksia, joiden rakennuslupa haetaan 1.1.2025 alkaen.
Puun tulevaisuus rakennusmateriaalina
Tulevaisuudessa rakennusmateriaaleilta vaaditaan entistä enemmän myös ekologisuutta. Luonnonmateriaalina puu voidaan käytön jälkeen palauttaa ekologiseen kiertokulkuun ympäristöä vahingoittamatta.
Uudelleenkäyttö (esimerkiksi vanhojen hirsirakennusten hirsi) tai poltto on mahdollista puun kohdalla.
Tulevaisuuden ympäristönäkökulmat huomioiden kasvava puu sitoo ilmakehän hiiltä. Hiiltä varastoituu myös puusta valmistettuihin tuotteisiin. Puulla on rakennusmateriaalina oma keskeinen osansa tulevaisuudessa ilmaston parantamisessa.
Lähteet
http://puuinfo.fi/puutieto/puulajit
https://www.upmmetsa.fi/siteassets/yhteiset/pdft/opasvihkoset/metsiemme-puita-upm-opasvihko.pdf
http://pintapuu.fi/puut/
https://www.rakentaja.fi/artikkelit/755/puukoulu_1_yleista.htm
Rakennustuoteasetus (EU) 305/2011, CE‑merkintä. eur-lex.europa.eu
SFS‑EN 14081‑1 ja Puuinfo‑ohjeet lujuuslajittelusta. puuinfo.fi
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. finlex.fi
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 782/2017. finlex.fi
Puuinfo: Painekyllästetty sahatavara & NTR‑luokitus. puuinfo.fi
Finlex: Kemikaalilaki 599/2013 (viittaa EU:n biosidiasetukseen 528/2012). finlex.fi
Ympäristöministeriö: Rakentamislaki (voimassa 1.1.2025) ja ilmastoselvityksen raja‑arvoasetukset.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 305/2011, rakennustuotteet. eur-lex.europa.eu
SFS‑EN 14081‑1:2019, lujuuslajiteltu sahatavara. sales.sfs.fi
Puuinfo: puun kosteustekniset ominaisuudet (< 20 %‑sääntö). puuinfo.fi
Tukes: painekyllästetyn puun NTR‑luokat ja käyttörajoitukset. tukes.fi
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön
Led-nauhaprofiilien monet asennustavat
Ammattilaisen vinkit led-valaistukseen
Miten vältät huonon led-valaistuksen?
Led-nauhaprofiilien monet asennustavat
Led-valaisimet ovat monipuolisia sisustuselementtejä
Luetuimmat
Uusimmat