Jos et ole vielä kuullut IoT kirjainyhdistelmästä, olet pahasti jäljessä

Esineiden internet (Internet of Things, IoT) tarkoittaa esineiden, palveluiden ja järjestelmien liittämistä tietoverkon avulla. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, sillä jo vuonna 2015 uutisoitiin laajasti ensimmäisistä käyttökohteista kuten etäluettavista sähkömittareista, jotka toivat rahan ja ajan säästöä sähköyhtiöille. Teollisuudessa ensimmäisiä hyötyjiä olivat metsäyhtiöt, jotka toivat internetin metsäkoneisiin ja saivat reaaliaikaista tietoa siitä, millaisia puita koneet katkovat.

Elisan tekemän kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia suurista suomalaisista, yli tuhat henkilöä työllistävistä yrityksistä kokee IoT:n tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi oman liiketoiminnan tai organisaation kehittämisen kannalta. Kun tarkasteluun otetaan kaikki yritykset, osuus on 51 prosenttia.

Yksi hyötyjistä on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara, joka säästää esineiden internetin avulla lukuisia työtunteja kaluston ylläpidossa. Staralla on kalustorekisteri, joka kerää sovellukseen reaaliaikaista sijaintitietoa esimerkiksi kuormalavoista ja vaihtolavoista. Data saadaan kalustoon sijoitetuista mittalaitteista. Helsingin kaupungilla on yhteensä 1770 ajoneuvoa, joista 1250 on Staran hallinnassa.

– Olemme saaneet paremman kuvan kalustostamme, sen käyttöasteesta sekä CO2 –päästöistä, Staran logistiikasta vastaava kehityspäällikkö Paavo Lehmonen kertoo.

Staran ajoneuvojen käyttökustannustiedot on kerätty kalustorekisteriin useista lähteistä. Näin on koottu ajoneuvojen käyttökustannukset.

– Pyrimme jakamaan kustannukset mahdollisimman tehokkaasti ajoneuvokohtaisesti. Samalla saamme paremman tiedon ajoneuvon teknisen käyttöiän määrittelemiseksi. Lisäksi voimme tulevaisuudessa paremmin kohdistaa hankintoja sellaiseen kalustoon, josta meillä on paremmat elinkaarikustannustiedot, Lehmonen jatkaa.

Vaihtolavojen ja siirrettävien pintaroskalaatikoiden sijaintitieto antaa Staralle paremman kuvan siitä, minne kalustoa on siirretty.

– Löytäminen helpottuu esimerkiksi silloin, kun lava on tyhjennetty alihankintapalvelun kautta ja siitä ei ole annettu sijaintitietoa meidän ajojärjestelijöillemme. Aikaisemmin lavat olivat hankalasti paikannettavissa. Nyt jokaisen lavan ja siirrettävän pintaroskalaatikon sijainti näkyy karttapohjalla. Tämä pienentää omaisuusriskiä, kun tiedämme heti, jos kyseinen lava on anastettu.

Staran kalustorekisteriin on luotu myös ajo-oikeus-, ajolupakoulutus- ja ajoneuvonkäyttörekisterit. Niiden avulla on luotu henkilö- ja pakettiautoille sähköinen ajopäiväkirja.

Lehmonen suosittelee vastaava kalustorekisteriä myös rakennusalan yrityksille, joilla on paljon omaa ja alihankintakalustoa.

Jatkossa Stara kehittää järjestelmäänsä liittämällä alihankintapalveluiden tuottajat samaan rekisteriin. Alustavat tulokset ovat olleet rohkaisevia.

– Pyrimme löytämään tehokkaan ja ilman virroitusta toimivan bluetooth-paikantimen, jolla voisimme tehokkaammin paikantaa lisälaitteemme ja pienkaluston, Lehmonen kertoo.