Digitaalisuus näkyy harvan työmaatyöntekijän arjessa
Digitalisaatiosta kohistaan rakennusalalla, mutta tavallisten rakennustyöntekijöiden arjessa se näkyy vielä vähän. Skanskan asiantuntija ei keskittyisi pelkkään teknologiaan.
Isot rakennusalan yritykset ovat eturintamassa tuomassa työmaille uusinta teknologiaa. Käytännön arki sujuu kuitenkin edelleen pitkälti perinteisillä työmenetelmillä. Paperi ei ole työmailta kadonnut. Skanska on yksi alan suunnannäyttäjistä. Se on ottanut käyttöön muun muassa eksoskeletoneja eli mekaanisia tukirankoja, joista uutisoimme aikaisemmin.
Käytössä on lisäksi esimerkiksi kypäräkameroita työn dokumentointiin, mutta yleensä sellainen on vain nimetyillä henkilöillä, joiden tehtävänä on kerätä työmaalta 360-kuvamateriaalia. Yleensä kameroita on yksi työmaata kohden ja sen hyötyjä tutkitaan vielä.
Skanskan kehitysinsinööri Peter Peltonen muistuttaa, että työntekijöiden käytössä olevat laitteet eivät välttämättä mahdollista digitaalisten työvälineiden laajaa käyttöönottoa.
– Työntekijöillä ei ole välttämättä itsellään sellaisia älypuhelimia, joilla voisi hyödyntää uusia palveluita. Vaikka sellainen olisikin, kyseeseen tulee tietoturva ja päätös siitä, mihin järjestelmiin työntekijän tulee päästä ja mihin ei.
Haasteena voi olla myös se, että moni työntekijä tekee töitä eri urakoitsijoille. Tällöin heitä ei voi sitoa liikaa yhteen järjestelmään.
Apua kaivataan tiedonkulkuun
Skanskan tietomallinnuksesta ja digitaalisista palveluista vastaavan johtajan Miro Ristimäen mukaan työmaiden digitalisaatiossa on lähdettävä liikkeelle perusasioista, kuten viestinnästä ja tiedottamisesta.
– Työmaan yleiskuvan parempi ymmärtäminen on yksi tavoite. Digitalisaatio voisi auttaa esimerkiksi tahtituotantofilosofian soveltamisessa, jolloin halutaan virtaviivaistaa tuotantoa. Jos työntekijä on saanut osaltaan työvaiheen valmiiksi, olisi tärkeää, että tieto kulkisi nopeasti seuraavan vaiheen työntekijälle, joka pääsisi oikeaan aikaan tekemään omia asennuksiaan. Tällainen tieto auttaisi mestareita.
Ristimäki näkee digitalisaation yleistymisen edellytyksenä toimihenkilöiden osaamisen parantamisen. Tämä vaatisi panostuksia koulutukseen.
– Jos lähdetään vain suoraan digitoimaan asioita, se ei välttämättä tehosta työtä kovinkaan paljon. Pitää pystyä myös kyseenalaistamaan, onko vallitseva tapa oikea. Siinä tarvitaan työmaiden apua. Pitäisi miettiä, mitä digitalisaatio oikeasti tarkoittaa ja miten tieto työmaalla liikkuu. Teknologiaa löytyy kyllä, siitä ei ole kyse. Kyse on siitä, miten sitä hyödynnetään.
Nykyisin työmailla hyödynnetään infonäyttöjä, jotka kertovat työntekijöille muun muassa saapuvista kuormista ja ohjaavat turvalliseen liikkumiseen.
– Unelma työmaalla olisi se, että oikea tieto on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
"Iso yritys ottaa aina riskin"
Digitalisaatiosta voisi olla apua myös oman työn raportoimiseen ja palautteen antamiseen esihenkilöille. Peter Peltosen mukaan tässä ollaan vielä vaiheessa.
– Käytämme työmailla fiiliskyselyitä, jotka ovat perinteinen tapa saada palautetta ja signaaleita huolestuttavista asioista.
Rakennusteollisuus RT:n rakentamisen kehityksestä vastaava asiamies Jani Kemppainen uskoo, että digitalisaatio ja uudet teknologiat tulevat vielä jonkin aikaa olemaan isojen yritysten etuoikeus.
– Täytyy olla massaa, jolla investointi saadaan järkeväksi. Pienemmät rakennusalan yritykset ottavat teknologioita käyttöön, kun ne näkevät, miten ne toimivat muualla. Tällä hetkellä monen teknologian käyttö on vielä kokeilevaa, eikä tiedetä, mikä on oikeasti fiksua. Iso yritys ottaa aina riskin kokeillessaan uusia innovaatioita, Kemppainen muistuttaa.
Info
Pähkinänkuoressa
- Työmaatyöntekijöiden käytössä olevat laitteet eivät välttämättä mahdollista digitaalisten työvälineiden laajaa käyttöönottoa.
- Haasteena voi olla se, että moni työntekijä tekee töitä eri urakoitsijoille. Tällöin heitä ei voi sitoa liikaa yhden rakennusliikkeen järjestelmiin.
- Työmaan digitalisaatiossa tulee miettiä myös tietoturvaa ja esimerkiksi sitä, mihin järjestelmiin työntekijän tulee päästä ja mihin ei.
- Skanskassa nähdään, että digitalisaation yleistymisen edellytyksenä on toimihenkilöiden osaamisen parantaminen.
Aiheeseen liittyvää
Laserkeilauksesta kustannustehokkuutta rakentamiseen
3D-laserskannaus on etämittausmenetelmä, joka tuottaa kolmiulotteista mittatietoa kohteesta. Mittausmenetelmä sopii monenlaisiin ja -kokoisiin kohteisiin. Mittaustuloksilla saatua dataa voidaan hyödyntää monissa eri ohjelmissa. ProDigiOUS-projektin vetäjien Kalle Tammin (TAMK) ja Toni Teittisen (Tampereen yliopisto) mukaan tulevaisuudessa tarvitaan teolliseen korjausrakentamiseen uusia menetelmiä, joissa tarkat mittatiedot ovat ehdoton lähtökohta. Laserkeilauksen käyttö näiden mittatietojen tuottamisessa on tällä hetkellä vielä melko vähäistä.
YM: rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantava asetus
Ympäristöministeriö on antanut asetuksen, jolla säädetään energiatehokkuuden vaatimukset rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille. Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan vaatimukset tulevat sovellettaviksi 1.1.2021 alkaen uudisrakennuksissa, korjaus- ja muutostöissä sekä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa.
Tekoälyä, energiatehokkuutta ja lastaustaskuja - Tällainen on Tokmannin huippumoderni varasto
Mäntsälään nousevan Tokmannin varaston erikoisuutena on hukkalämmön hyödyntäminen.
Rakennustyömaan kulunvalvonta helposti haltuun – näin siinä onnistuttiin
Uudellamaalla ja Turussa toimivassa Aura Rakennus Oy:ssa onnistuttiin saamaan yhdellä sähköisellä kokonaisratkaisulla sujuvaksi lain sekä verottajan vaatimuksien täyttäminen rakennustyömaiden kulunvalvonnasta. Aura Rakennus Oy:n työmaiden kulunvalvonnan velvoitteista vastaavan, taloushallinnon assistentin Emma Eklundin mukaan kuukausittaiset kulunvalvonnan vaatimukset työmaiden urakoitsija- ja työntekijätiedoista hoituvat nyt huoletta ja sujuvasti.
Rakentamiseen lisää tuottavuutta digitalisoinnilla ja tilaajatoimintoja kehittämällä
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tiedote 22.4.2020Kunnallisilla ja valtiollisilla toimijoilla olisi merkittävinä rakennushankkeiden tilaajina mahdollisuus vaikuttaa rakennusalan tuottavuuden kasvuun edistämällä innovaatiotoimintaa ja ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.Työn tuottavuus Suomen rakennusalalla on pysynyt lähes muuttumattomana koko 2000-luvun. Rakennusalan arvoketjujen sisällä tuottavuus on kuitenkin noussut. Tuottavuus on kasvanut arvoketjun muissa osissa kuin varsinaisessa rakentamisessa, alan tuottavimpien tehtävien siirryttyä rakentamisesta arvoketjun muihin osiin.
Teknologia uudistaa rakennustyömaat - oletko valmis?
Teknologia tekee vahvasti tuloaan rakennusalalle, niin työmaille kuin suunnitteluun. Joitain vuosia sitten robottikädet kuuluivat tieteiselokuviin, mutta nykyään niitä käytetään jo rakennustyömailla apukäsinä. Miten vanhanaikaisesta tehdään tulevaisuuden edelläkävijä? Se vaatii nykyteknologian opettelua.Rakennusalan tämän hetken ja tulevaisuuden trendejä, joista selviämiseen valjastetaan nykyteknologiaa.Vihreä ajattelu ja ekologisuusModuuli ja elementtirakentaminen lisääntyvät – tarve edullisille asunnoilleRakennuskustannusten nousuPula ammattitaitoisesta työvoimastaParempia turvavarusteita työmaalleKestäväkehitys, kierrätettävyys