Asuntomessujen omalaatuisin talo on tulevaisuuden ekotutkielma
Pyörretalon alapohja on tehty remonttirankaelementeistä.
Messutalo Pyörteen suunnittelussa törmättiin haasteisiin, joita ei tavallisten talojen kohdalla tule vastaan. Pyörteen teräsrakenteet valmistaneet Aulis Lundell Oy:n diplomi-insinööri Sami Huttunen myöntää, että Lohjan asuntomessujen todennäköisesti suosituin vierailukohde on monella tapaa poikkeuksellinen.
– Rakennushanke on pientalon mittakaavassa ollut yllättävän vaativa. Pyöreä muoto teettää paljon tavanomaisesta poikkeavia yksityiskohtia, jotka ovat lisänneet suunnittelu- ja rakennustöiden määrää, varsinkin kun lähes kaikki rakennusmateriaalit valmistetaan normaalisti suorakulmaisille rakennuksille, kertoo Huttunen.
Pyöreä talo on haaste
Pyörteen kantavien rakenteiden suunnittelu ja mitoitus poikkeaa tavanomaisesta, sillä pyöreät muodot edellyttävät kuormageometrian miettimistä varsin eri tavalla kuin tavallisemmassa kulmikkaassa rakennuksessa.
Talon kattotuolit on asennettu 2,4 metrin jaolla rakennuksen ulkokaarelle, mutta sisäkaarella jako on vain 60 senttimetriä. Tällöin kattopalkkeihin kohdistuu huomattavasti suurempi kuorma ulkokehällä, mutta tiivistyksen takia alapohjan rakenteisiin välittyy vielä tätä suurempi kuorma.
– Työn määrä verrattuna samankokoiseen suorakulmaiseen taloon kasvaa noin 30 prosentilla, samoin myös materiaalihukka on suuri tietyillä rakennusosilla, kuten esimerkiksi vesikatteen bitumihuovilla.
Sami Huttunen
Hänen mukaansa pyöreä muoto on johtanut myös tuotteeksi asti kehitettyihin innovaatioihin. Yksi sellainen on tuulettuva teräksinen hattuprofiili, jonka avulla hoidetaan kaarevan julkisivun koolaus ja tuuletus sekä sisäpuolen kaarevien kipsiseinien koolaus. Tuuletusreiät toimivat sähkövetojen pystysuuntaisina läpivientireikinä.
– Uusien ratkaisujen ja tietysti myös kokemuksen myötä seuraava pyöreä talo toteutuisi jo paljon sutjakammin. Tämä projekti on vaatinut kekseliäisyyttä ja kykyä ajatella laatikon ulkopuolelta. Talon joka huoneessa on erikoisuuksia ja yllätyksiä. Kaarevat muodot jatkuvat esimerkiksi saunassa, joka on varusteltu kaarevilla lauteilla.
Sami Huttunen
Hiilijalanjälki vuoden 2025 vaatimusten mukaan
Pyöreät muodot ovat peräisin arkkitehti Matti Kuittisen kynästä. Kuittinen on ympäristöministeriön erikoisasiantuntija. Pyörre on samalla hänen tutkielmansa rakennuksen hiilijalan- ja kädenjäljestä. Tuloksia hyödynnetään tulevissa säädöksissä.
Talon tulevat asukkaat, Lohjalla kahvilaa pyörittävät Jukka Turunen ja Timo Ranta miettivät alun perin hirsirakenteista pyöreää rakennusta, mutta päätyivät lopulta teräsrakenteeseen yllättävää kautta. Kahvilan kanta-asiakas, teräsrakenteita valmistavan Aulis Lundellin yrittäjä Leena Lundell sai pariskunnan vakuuttumaan teräksen eduista.
Järven rantaan nousevan pyöreän messutalon hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ovat jo nyt tulevaisuutta, sillä ne noudattavat ympäristöministeriön vuonna 2025 tulevaa asetusta.
Pyörre on monella tapaa eräänlainen tutkielma tulevaisuuden energiapihistä ja oivaltavasta asuinrakennuksesta. Sitä pidetään tarkasti silmällä EU-tasolla asti. Rakennuksella pilotoidaan muun muassa nanoteknologiaan perustuvan lämmityselementin integrointia liukuoveen. Biopohjainen, sähköä johtava ja nanokomposiittimateriaalista valmistettu lämmityselementti voidaan sijoittaa liukuoven peileihin, jolloin se tuottaa mukavuuslämpöä.
Pyörre on lisäksi mukana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen pilotissa. Siinä kehitetään eri rakennustyypeille sopivaa tapaa hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointiin. Eivätkä innovatiiviset kokeilut lopu tähän. Pyörteessä kokeillaan EU:n muunneltavuuden, purettavuuden ja kierrätettävyyden suunnittelukriteereitä ensimmäisenä suomalaisena rakennuksena.
Talon runko autonromuista
Pyörteen teräsrakenteet valmistuvat Lohjalla Aulis Lundellin perheyhtiön tehtaalla ja ne toimitetaan tontille mahdollisimman valmiina. Ekologisuus on huomioitu jo raaka-aineiden valinnassa, sillä mahdollisimman suuri osa niistä on kierrätettäviä tai uusiutuvia. Talon runko on valmistettu neljästä entisestä autosta kierrätetystä teräksestä.
Materiaalien matkaa tulevaisuuden loppusijoituksessa on pyritty ennakoimaan jo suunnitteluvaiheessa. Messutalosta kootaan mahdollisimman tarkka materiaaliseloste, josta selviävät muun muassa kierrätysmateriaalien osuudet.
Pyörteen energialuokitus on A-luokkaa. Tehtaalla esivalmistettujen teräselementtien valmistamisen hiilijalanjälki on runsaat 50 prosenttia talon elinkaaren kokonaispäästöistä. Ilmastopäästöjä on karsittu jopa perustuksista nostamalla talo irti maasta vain muutamalla ohuella teräspilarilla. Näin on saatu aikaan "leijuva" vaikutelma.
Ratkaisun etuna on myös se, että talon mahdollinen siirtäminen paikaltaan ei jätä nykyiselle tontille maan alta poistettavia rakenteita. Tällaista ei oteta useinkaan huomioon talojen suunnittelussa. Aulis Lundell Oy:n Sami Huttunen antaa yhden vinkin vastaavanlaisesta pyöreästä talosta haaveilevalle.
– Kannattaa valmistautua siihen, että matkan varrella joutuu ratkaisemaan monta asiaa, jotka suorakulmaisessa talossa ovat itsestäänselvyyksiä. Eräs sellainen on tippapelti. Niitähän saa kaupan hyllystä, mutta saako sieltä kaarevaa tippapeltiä ja vieläpä juuri tietyllä säteellä?
Katso 4 jaksoa asiaa teräsrakentamisesta
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Terästuotteet, erinomaisia ratkaisuja korjausrakentamisessa
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Aulis Lundell Oy - teräsrankaa rakennusteollisuuteen jo 40 vuotta
Miksi mänty on käytetyin puumateriaali ikkuna- ja ovimateriaaliksi?
Laadukkaat alaovet tuovat säästöä
Ajanmukaista lukitus retrofitin avulla
Luetuimmat
Uusimmat