Uudisrakentaminen on peruskorjausta ilmastoystävällisempi vaihtoehto

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

A-Insinöörien selvityksen mukaan purkava uudisrakentaminen on 50 vuoden elinkaarella ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin vanhan talon peruskorjaus. Hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin kahta vaihtoehtoa kahdessa pääkaupunkiseudun kohteessa Martinlaaksossa ja Mellunmäessä.

A-Insinöörien hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin asuinkerrostalojen elinkaaren jatkamista peruskorjaamalla sekä purkavaa täydennysrakentamista. Selvitykseen valitut kohteet Vantaan Martinlaaksossa ja Helsingin Mellunmäessä edustavat kahta erilaista, mutta tyypillistä asuinaluetta. Vastaavia peruskorjausiässä olevia, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja asuinalueita on Suomen kasvukeskuksissa useita kymmeniä.

– Vanhoissa kiinteistöissä korostuu suuri käytönaikainen hiilikuorma. Peruskorjaus on taloyhtiöille mittava investointi, jossa edellytetään energiatehokkuudenkin parantamista. Halusimme selvittää, millainen vaihtoehto purkava täydennysrakentaminen on ilmaston näkökulmasta, kun tarkastelu ulotetaan 50 vuoden elinkaarelle, kestävän kehityksen päällikkö Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä sanoo.

Molemmissa tutkituissa kohteissa suunniteltujen uudisrakennusten neliö- sekä asukaskohtainen hiilijalanjälki on pitkällä aikavälillä pienempi kuin vanhojen asuintalojen peruskorjausvaihtoehdossa. Esimerkiksi Martinlaakson uudiskohteessa kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentit, CO2e) ovat asukasta kohti vuodessa 388 kg, kun peruskorjausvaihtoehdossa sama luku olisi 452 kg. Vastaavat luvut Mellunmäen hankkeessa ovat uudisrakentamisessa 517 kg ja peruskorjauksessa 679 kg.

– Uuden rakentaminen aiheuttaa hiilipäästöpiikin ja kokonaishiilijalanjälki on rakennusmassan vuoksi isompi, mutta kun tarkastelu ulotetaan rakentamisen lisäksi asumiseen ja asuinrakennusten käyttöön, tilanne muuttuu. Uudisrakennuksissa asumisen hiilijalanjälki on selvästi pienempi, kuin 1960- ja 70-lukujen taloissa, Jäätvuori sanoo.

Pienempi hiilijalanjälki perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä tiiviimpään asumiseen.

– Purkava uudisrakentaminen mahdollistaa osaltaan asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisen, ja edistää Suomen ilmastotavoitteita. Toki alalla on vielä paljon tekemistä energiaratkaisujen, vähähiilisten materiaalien ja kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä, Jäätvuori sanoo.

Info

Kohteet hiilijalanjälkivertailussa:

1. Martinlaakso

Martinlaaksossa Vantaalla sijaitsevat kolme M2-Kotien omistamaa, 1974 valmistunutta asuinkerrostaloa.
Päätetty korvata kolmella uudella asuinkerrostalolla.
Alueen asukasmäärä nousee noin 126 asukkaasta noin 310 asukkaaseen.

2. Mellunmäki (Mellunpuisto)

Mellunmäessä Helsingissä sijaitsevat seitsemän vuonna 1968 rakennettua asuinkerrostaloa.
Taloyhtiöiden aluekehitysprojekti tähtää 16 uuden asuinkerrostalon rakentamiseen nykyisten tilalle.
Alueen asukasmäärä nousee noin 250 asukkaasta noin 2 000 asukkaaseen.

A-Insinöörien selvityksessä hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin ympäristöministeriön pilotointikierroksella olevan laskentamenetelmän laskentaohjeita.

Lähde: A-Insinöörit

Tutkimus

ympäristö

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Tutkimus

Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Rakentaminen

Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille

EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.

LVI

Kevennä taloyhtiösi kuluja vesitehokkuudella

Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.

Lasinen maapallo kalliolla, taustalla näkyy vesiputous.

LVI

CSRD ja vesi kiinteistöalalla

Vuoden vaihtuessa Euroopan unionin vastuullisuusraportoinnin velvoite koskee yhä useampia yrityksiä. Vesivarojen hallinta on yksi tärkeä osa CSRD-sääntelyä.

Talo

Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle

Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.

LVI

Tarpeenmukaista ilmanvaihtoa pieniin asuntoihin

Pienten asuntojen ilmanvaihto vaatii fiksuja ratkaisuja, jotka säästävät tilaa ja takaavat miellyttävän sisäilman. Vallox 51K MV ja Vallox 51 MV -ilmanvaihtokoneet on suunniteltu juuri tällaisiin tarpeisiin – ne ovat kompakteja, hiljaisia ja energiatehokkaita. Näiden huoneistokohtaisten ilmanvaihtoratkaisujen avulla ilmanvaihto voidaan toteuttaa vaivattomasti jopa miniasuntoihin, joissa jokainen neliö on arvokas.Vallox 51K MV in integroitavissa keittiökaapistoon ja se hoitaa samalla sekä ilmanvaihdon että kärynpoiston, kun taas Vallox 51 MV on mahdollista sijoittaa esimerkiksi wc-istuimen yläpuolelle. Molemmat laitteet hyödyntävät älykästä MyVallox-ohjausta, joka optimoi ilmanvaihtoa automaattisesti ja mahdollistaa laitteiden etäkäytön. Koneet ovat myös erittäin hiljaisia ja energiatehokkaita.

Luetuimmat