• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Piha
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika

  • Etusivu
  • Tutkimus

Uudisrakentaminen on peruskorjausta ilmastoystävällisempi vaihtoehto

Rakentajan toimitus
Julkaistu 01.07.2020Päivitetty 15.11.2022
20207_65713.jpg

A-Insinöörien selvityksen mukaan purkava uudisrakentaminen on 50 vuoden elinkaarella ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin vanhan talon peruskorjaus. Hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin kahta vaihtoehtoa kahdessa pääkaupunkiseudun kohteessa Martinlaaksossa ja Mellunmäessä.

A-Insinöörien hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin asuinkerrostalojen elinkaaren jatkamista peruskorjaamalla sekä purkavaa täydennysrakentamista. Selvitykseen valitut kohteet Vantaan Martinlaaksossa ja Helsingin Mellunmäessä edustavat kahta erilaista, mutta tyypillistä asuinaluetta. Vastaavia peruskorjausiässä olevia, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja asuinalueita on Suomen kasvukeskuksissa useita kymmeniä.

– Vanhoissa kiinteistöissä korostuu suuri käytönaikainen hiilikuorma. Peruskorjaus on taloyhtiöille mittava investointi, jossa edellytetään energiatehokkuudenkin parantamista. Halusimme selvittää, millainen vaihtoehto purkava täydennysrakentaminen on ilmaston näkökulmasta, kun tarkastelu ulotetaan 50 vuoden elinkaarelle, kestävän kehityksen päällikkö Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä sanoo.

Molemmissa tutkituissa kohteissa suunniteltujen uudisrakennusten neliö- sekä asukaskohtainen hiilijalanjälki on pitkällä aikavälillä pienempi kuin vanhojen asuintalojen peruskorjausvaihtoehdossa. Esimerkiksi Martinlaakson uudiskohteessa kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentit, CO2e) ovat asukasta kohti vuodessa 388 kg, kun peruskorjausvaihtoehdossa sama luku olisi 452 kg. Vastaavat luvut Mellunmäen hankkeessa ovat uudisrakentamisessa 517 kg ja peruskorjauksessa 679 kg.

– Uuden rakentaminen aiheuttaa hiilipäästöpiikin ja kokonaishiilijalanjälki on rakennusmassan vuoksi isompi, mutta kun tarkastelu ulotetaan rakentamisen lisäksi asumiseen ja asuinrakennusten käyttöön, tilanne muuttuu. Uudisrakennuksissa asumisen hiilijalanjälki on selvästi pienempi, kuin 1960- ja 70-lukujen taloissa, Jäätvuori sanoo.

Pienempi hiilijalanjälki perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä tiiviimpään asumiseen.

– Purkava uudisrakentaminen mahdollistaa osaltaan asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisen, ja edistää Suomen ilmastotavoitteita. Toki alalla on vielä paljon tekemistä energiaratkaisujen, vähähiilisten materiaalien ja kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä, Jäätvuori sanoo.

Info

Info

Kohteet hiilijalanjälkivertailussa:

1. Martinlaakso

  • Martinlaaksossa Vantaalla sijaitsevat kolme M2-Kotien omistamaa, 1974 valmistunutta asuinkerrostaloa.
  • Päätetty korvata kolmella uudella asuinkerrostalolla.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 126 asukkaasta noin 310 asukkaaseen.

2. Mellunmäki (Mellunpuisto)

  • Mellunmäessä Helsingissä sijaitsevat seitsemän vuonna 1968 rakennettua asuinkerrostaloa.
  • Taloyhtiöiden aluekehitysprojekti tähtää 16 uuden asuinkerrostalon rakentamiseen nykyisten tilalle.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 250 asukkaasta noin 2 000 asukkaaseen.

A-Insinöörien selvityksessä hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin ympäristöministeriön pilotointikierroksella olevan laskentamenetelmän laskentaohjeita.

Lähde: A-Insinöörit

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20206_65320.jpg

Mikromuovia taivaalta niskaan tuhansia tonneja vuodessa

Mikromuovisaastetta löytyy kaikkialta maailmasta, pullotetusta vedestä kaukaisimpiin maailmankolkkiin. Ei siis ihme, että se sataa myös niskaamme. Yllätyksenä saattaa tulla määrä, paljonko sitä oikeastaan sataakaan niskaamme.Apulaisprofessori Janice Brahney Utahin Yliopistosta on tiiminsä kanssa tutkinut sadevesinäytteitä 11:sta Amerikan kansallispuistosta 14 kuukauden ajan. He huomasivat tutkimuksessaan, että pelkästään USA:n länsiosissa mikromuovia sataa alas 1000 tonnia vuodessa.

20214_70215.jpg

Pahoin saastunut maaperä lämmitettiin 100-asteiseksi - tulokset puhuvat puolestaan

Suomessa on käytetty ensimmäistä kertaa lämpömenetelmää pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen. Jatkossa menetelmän toivotaan yleistyvän.

20204_63877.jpg

Tuusulaan rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue

"My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue" suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään.– Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.

202110_73115.jpg

Rakennusjätteet kiertoon entistä puhtaampina

Perintötielle Vantaan Veromieheen loppuvuodesta 2022 nousevan Joutsenmerkkikiinteistön työmaalla lajitellaan muovit jopa neljään eri keräysastiaan. Kierrätysastetavoitteisiin pääsy vaatii sitoutumista ja selkeitä ohjeita.

20217_71691.jpg

Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

202010_66875.jpg

Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa

World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton