• Etusivu
  • Rakentaminen

Ympäristöministeriö ja kaupungit tavoittelevat vapaaehtoista sopimusta työmaiden päästöjen vähentämiseksi

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20205_64569.jpg

Päästövähennystavoitteet ovat tärkeitä kaikilla eri yhteiskunnan sektoreilla

Ympäristöministeriön (YM) tiedote 4.5.2020

Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.

Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilivapaita, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita työkoneissa tai työmaiden sisäisissä kuljetuksissa. Työmaiden sähkönä ja lämmityksessä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kaasua, nestemäisiä polttoaineita tai kaukolämpöä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä myös työmaiden ulkoisissa kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, ja työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

"Päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla, jotta yhteiskuntamme on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. On hienoa, että kaupungit haluavat toimia vastuullisina suunnannäyttäjinä ja tehdä vapaaehtoisia päästövähennystoimia. Toiminnallaan kaupungit luovat kysyntää ja edellytykset vähäpäästöisten ratkaisujen laajemmaksi käyttöönottamiseksi ja markkinoiden kehittymiseksi", toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Green deal -sopimus tukee Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja se liitetään osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO).

Kaupungit kehittävät yhteiset toimintatavat ja mukaan kutsutaan muitakin kaupunkeja

Sopimukseen liittyvät kaupungit ovat mukana luomassa yhteistä päästöttömän työmaan toimintamallia, sekä yhteisiä työkoneiden seurantajärjestelmää ja hankintakriteerejä, joita sovelletaan kaupunkien työmailla. Sopimuksessa työmaiden päästöttömyydellä viitataan kasvihuonekaasu-, haitallisiin paikallis- ja moottorimelupäästöihin ja niiden kunnianhimoiseen vähentämiseen.

Kaupungit käyvät myös markkinavuoropuhelua uusien ratkaisujen ja toimintamallien kartoittamiseksi. Sopimuksen tavoitteena on jakaa tietoa kehitetyistä ja tunnistetuista parhaista käytännöistä ja kannustaa muitakin kaupunkeja liittymään mukaan sopimukseen.

Neuvotteluissa mukana olevat kaupungit koordinoivat yhdessä Hiilineutraalit ja resurssiviisaat yritysalueet (HNRY) -hanketta, jossa etsitään uusia toimintatapoja sekä ratkaisuja työmaiden ja erityisesti työkoneiden päästöjen vähentämiseksi. Sopimuksen toimeenpanossa hyödynnetään hankkeen oppeja ja sitoutetaan kaupungit toteuttamaan päästövähennystoimia pitkällä aikavälillä.

"Lyöttäytymällä yhteen kaupungeilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa puhtaiden markkinoiden syntymiseen, sillä hankintojen arvo yhdessä on miljardeja. Kaupungit tarjoavat edelläkävijäyrityksille mahdollisuuksia kokeilla uusia toimintatapoja", toteaa Vantaan kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Viinanen.

Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän tai kuntien välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Green deal -sopimus tukee Suomen taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja se liitetään osaksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO).

Lisätietoja:

Asiantuntija Ville Laasonen, ympäristöministeriö, p. 029 525 0046, ville.laasonen@ym.fi (päästöttömät työmaat -green deal)

Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari, ympäristöministeriö, p. 050 320 1114, leena-kaisa.piekkari@ym.fi (green deal -sopimukset yleisesti)

Lähde: Ympäristöministeriö (YM)

Rakentaminen
ympäristö
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
20218_72052.jpg
Tiili osana vähähiilistä rakentamista
Tiili on perinteinen, jo vuosituhansia käytetty rakennusmateriaali. Sen kestävyys niin runko- kuin julkisivurakentamisessa on todettavissa kauniisti patinoituneissa vahoissa tiilirakennuksissa ympäri maailmaa. Ekologisesti kestävässä rakentamisessa rakenteilta vaaditaan pitkäikäisyyttä, elinkaaritaloudellisuutta ja kierrätettävyyttä - ominaisuuksia, jotka voidaan kaikki saavuttaa keraamisilla tiiliratkaisuilla.
20203_63049.jpg
Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä
Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
20221_76544.jpg
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistus­rekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
20203_63275.jpg
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton