Etusivu

Tutkimus

Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä yhdessä 11 EU-maan kanssa

Rakentajan toimitus

Päivitetty 15.11.2022

Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.

"Ilmastotoimilla on kiire. EU:n tulee näyttää ilmastotavoitteiden kirittämisessä esimerkkiä, kun maailman maat päivittävät päästövähennystavoitteensa tänä vuonna. Komission tulisi antaa ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa. Näin asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen linjaa.

Suomen lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Itävalta, Tanska, Ranska, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Portugali, Slovenia, Espanja ja Ruotsi.

Ympäristöministerien määrä vahvistaa YK:lle tavoite ilmastoneutraalista Euroopasta 2050

EU:n ympäristöministerien on määrä hyväksyä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lähetettävä EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5.3. Strategialla tiedotetaan YK:lle virallisesti Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2019 päättämästä tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien tulee lähettää omat pitkän aikavälin strategiansa YK:lle vuoden 2020 aikana.

"Eurooppa on sitoutunut olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. On tärkeää, että vahvistamme tämän viestin YK:lle ja maailman maille. Tämän jälkeen voimme keskittyä vuoden 2030 tavoitteen kiristämiseen. Jotta voimme saavuttaa tavoitteen ilmastoneutraalista Euroopasta 2050, vuoden 2030 tavoitetta on välttämätöntä kiristää nopeasti", ministeri Mikkonen sanoo.

Ympäristöministerit keskustelevat myös komission viime joulukuussa julkaisemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan eli ns. Green Dealiin sisältyvistä ilmastotoimista sekä kiertotalouden uudesta toimintasuunnitelmasta. Vihreän kehityksen ohjelma on komission ehdotus toimista EU:n talouden uudistamiseksi ja kestävyyskriisiin ratkaisemiseksi.

Ministerien on määrä hyväksyä kokouksessa myös neuvoston päätelmät ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa. Ilmansaasteet ovat merkittävin ympäristöterveysongelma EU:ssa. Niiden arvioidaan aiheuttavan unionin alueella vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemaa.

Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n vesiensuojelulainsäädännöstä ja ns. eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämisestä. Osana eurooppalaista ohjausjaksoa komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen, jossa on suositukset EU:n tulevan vuoden taloudellisiksi ja sosiaalisiksi painopisteiksi. Tänä vuonna kasvuselvityksen nimi on vuotuinen kestävän kasvun strategia ja taloustavoitteiden rinnalle on nostettu kestävyyskriisin ratkaisu sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.

"Ilmasto- ja kestävyystavoitteet eivät ole erillinen politiikan osa vaan niiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Vain näin voimme tarttua kestävyyskriisin juurisyihin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on tästä innostava esimerkki. Se yhdessä kestävän kasvun strategian kanssa osoittaa, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen on EU:n prioriteetti", ministeri Mikkonen sanoo.

Kirje komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, p. +358 40 523 3710, marjo.nummelin@ym.fi (ilmasto)
Erityisasiantuntija Mervi Mattila, p. +358 50 436 0780, mervi.mattila@ym.fi (ympäristöneuvosto)
Erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen, p. +358 50 471 0386, sarianne.tikkanen@ym.fi (kiertotalous ja eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen)
Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen, p. +358 50 362 2068, tarja.lahtinen@ym.fi (ilmanlaatu)

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 03.03.2020

Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Tutkimus

Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus

Palvelut

Milloin purkukartoitus on tehtävä?

Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astui voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.

Rakentaminen

Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille

EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.

Remontti

Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Ajankohtaista

Rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui ja miten se vaikuttaa rakennusprojekteihin?

Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.

Osakas

Viikon kysymys: Myyjän antamat virheelliset tiedot ja vastuu tulevan remontin kustannuksista

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.

Luetuimmat