Suomi kiirehtii EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä yhdessä 11 EU-maan kanssa
Suomi ja 11 muuta EU-maata vetoavat Euroopan komissioon, jotta unionin 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin mahdollisimman pian. Ympäristöministerit keskustelevat EU:n ilmastotoimista 5.3. järjestettävässä ympäristöneuvoston kokouksessa.
"Ilmastotoimilla on kiire. EU:n tulee näyttää ilmastotavoitteiden kirittämisessä esimerkkiä, kun maailman maat päivittävät päästövähennystavoitteensa tänä vuonna. Komission tulisi antaa ehdotuksensa vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä viimeistään kesäkuussa. Näin asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin ennen seuraavaa kansainvälistä ilmastokokousta Glasgow’ssa marraskuussa", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen linjaa.
Suomen lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Itävalta, Tanska, Ranska, Italia, Latvia, Luxemburg, Hollanti, Portugali, Slovenia, Espanja ja Ruotsi.
Ympäristöministerien määrä vahvistaa YK:lle tavoite ilmastoneutraalista Euroopasta 2050
EU:n ympäristöministerien on määrä hyväksyä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lähetettävä EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5.3. Strategialla tiedotetaan YK:lle virallisesti Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2019 päättämästä tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen osapuolien tulee lähettää omat pitkän aikavälin strategiansa YK:lle vuoden 2020 aikana.
"Eurooppa on sitoutunut olemaan ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. On tärkeää, että vahvistamme tämän viestin YK:lle ja maailman maille. Tämän jälkeen voimme keskittyä vuoden 2030 tavoitteen kiristämiseen. Jotta voimme saavuttaa tavoitteen ilmastoneutraalista Euroopasta 2050, vuoden 2030 tavoitetta on välttämätöntä kiristää nopeasti", ministeri Mikkonen sanoo.
Ympäristöministerit keskustelevat myös komission viime joulukuussa julkaisemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan eli ns. Green Dealiin sisältyvistä ilmastotoimista sekä kiertotalouden uudesta toimintasuunnitelmasta. Vihreän kehityksen ohjelma on komission ehdotus toimista EU:n talouden uudistamiseksi ja kestävyyskriisiin ratkaisemiseksi.
Ministerien on määrä hyväksyä kokouksessa myös neuvoston päätelmät ilmanlaadun parantamiseksi Euroopassa. Ilmansaasteet ovat merkittävin ympäristöterveysongelma EU:ssa. Niiden arvioidaan aiheuttavan unionin alueella vuosittain yli 400 000 ennenaikaista kuolemaa.
Lisäksi ministerit keskustelevat EU:n vesiensuojelulainsäädännöstä ja ns. eurooppalaisen ohjausjakson viherryttämisestä. Osana eurooppalaista ohjausjaksoa komissio antaa vuotuisen kasvuselvityksen, jossa on suositukset EU:n tulevan vuoden taloudellisiksi ja sosiaalisiksi painopisteiksi. Tänä vuonna kasvuselvityksen nimi on vuotuinen kestävän kasvun strategia ja taloustavoitteiden rinnalle on nostettu kestävyyskriisin ratkaisu sekä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen.
"Ilmasto- ja kestävyystavoitteet eivät ole erillinen politiikan osa vaan niiden on ohjattava kaikkea EU:n politiikkaa. Vain näin voimme tarttua kestävyyskriisin juurisyihin. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on tästä innostava esimerkki. Se yhdessä kestävän kasvun strategian kanssa osoittaa, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen on EU:n prioriteetti", ministeri Mikkonen sanoo.
Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, p. +358 40 523 3710, marjo.nummelin@ym.fi (ilmasto)
Erityisasiantuntija Mervi Mattila, p. +358 50 436 0780, mervi.mattila@ym.fi (ympäristöneuvosto)
Erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen, p. +358 50 471 0386, sarianne.tikkanen@ym.fi (kiertotalous ja eurooppalaisen ohjausjakson viherryttäminen)
Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen, p. +358 50 362 2068, tarja.lahtinen@ym.fi (ilmanlaatu)
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 03.03.2020
Aiheeseen liittyvää
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Ympäristövaatimukset asettavat paineita yrityksille
EU:n ja Suomen kunnianhimoiset ympäristötavoitteet haastavat rakennusalaa lähivuosina.
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Poikkeustila jätti jälkensä myös rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksiin
Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukset on saatu pakettiin. Rakennusteollisuus RT:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen omalta osaltaan 29.4. Ammattiliitto Prolta lopullinen hyväksyntä tulee toukokuun ensimmäisellä viikolla. Kuten työntekijöidenkin sopimuksessa, myös toimihenkilöillä on mukana erillinen kriisilauseke vallitsevan poikkeustilan johdosta.Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustila näkyy toimihenkilöiden työehtosopimuksissa erillisenä kriisilausekkeena. Mikäli pandemian vuoksi yritysten yleiset toimintaedellytykset vaarantuvat ja työllisyys heikkenee, sopimuksen molemmat osapuolet sitoutuvat neuvotteluihin niiden turvaamiseksi sekä alakohtaisten toimintamallien luomiseksi.
YM: Vapaaehtoinen sopimus työmaiden päästöjen vähentämiseksi
Ympäristöministeriön (YM) tiedote 4.5.2020Ympäristöministeriö sekä Espoon, Helsingin, Vantaan ja Turun kaupungit neuvottelevat vapaaehtoisesta green deal -sopimuksesta työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa kesällä 2020, mutta sopimuksessa määritellyt toimenpiteet on jo osin käynnistetty.Sopimuksen tavoitteena on, että kaupunkien työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilivapaita, eli niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita työkoneissa tai työmaiden sisäisissä kuljetuksissa. Työmaiden sähkönä ja lämmityksessä käytetään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, kaasua, nestemäisiä polttoaineita tai kaukolämpöä. Lisäksi tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä myös työmaiden ulkoisissa kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla, ja työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään 50 prosenttia toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.
