Vuosilomat sekä vuosilomalaki: mitä perusasioita on hyvä tietää

Vuosiloma määräytyy niin kutsutun lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien perusteella. Lomanmääräytymisvuosi alkaa aina 1.4. ja päättyy 31.3.

Jos työntekijä ei ole ehtinyt olla työsuhteessa vuotta, on hänellä oikeus kahteen arkipäivään lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tämä tarkoittaa yhteensä 24 lomapäivää vuodessa. Vuosilomaa kertyy, jos kalenterikuukautta kohden työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia.

Jos työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, on työntekijällä oikeus kahteen ja puoleen arkipäivään lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, eli yhteensä 30 lomapäivää vuodessa.

Huomioi, että lomapäiviksi lasketaan arkipäivät, eli myös lauantait lasketaan mukaan huolimatta siitä, että työviikko olisi viisipäiväinen. Sunnuntaita ei lasketa mukaan lomaan.

Suurin osa tai koko kertynyt vuosiloma (24 päivää) pidetään lomakaudella eli 2.5.–30.9. välisellä jaksolla. Vuosilomasta vähintään kaksi viikkoa on annettava yhtäjaksoisena. Kahta viikkoa ylittävä osa voidaan pitää lomakauden ulkopuolella tai sopimuksesta siirtää myöhemmin pidettäväksi. Loma tulisi kuitenkin pitää saman kalenterivuoden aikana.

Työnantajan täytyy antaa työntekijälle mahdollisuus esittää lomatoiveet sekä ilmoittaa loman ajankohdasta työntekijälle ajoissa. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa kuukautta ennen sen alkamista, viimeistään kaksi viikkoa ennen, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei pystytä noudattamaan.

Sairastuessa:

Toisinaan käy niin, että työntekijä sairastuu ennen sovittua loman alkamista tai sen aikana.

Työntekijän on ilmoitettava sairastumisestaan työnantajalleen viipymättä, jos työtekijä sairastuu ennen loman alkua. Silloin työntekijä voi pyytää lomajakson siirtämistä myöhemmäksi.

Loman aikana sairastuneen kohdalla oikeus loman siirtämiseen tapahtuu vasta mahdollisten omavastuupäivien jälkeen (yli 4 viikkoa kestävä loma – 6 omavastuupäivää korkeintaan). Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. On huomioitava, että jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, ei työntekijällä ole oikeutta siirtää lomaa.

Työntekijän tulee toimittaa todistus työkyvyttömyydestä työpaikalle työpaikalla käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Oma-aloitteisesti lomaa ei saa jatkaa sairausaikaa vastaavien päivien määrällä.

Loman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Kyseinen palkka lasketaan vuosilomalaissa sekä työssä sovellettavassa työehtosopimuksessa määritellyillä laskentaperusteilla. Palkka tulee olla maksettuna ennen loman alkamista. Palkan tai korvauksen maksamisen yhteydessä työnantajan tulee antaa työntekijälleen laskelma, josta käy selväksi maksun suuruus sekä sen määräytymiseen liittyvät perusteet.

Työsuhteen päättyessä ennen loman pitämistä, on työntekijällä oikeus saada pitämättä jääneestä lomasta tai vapaasta lomakorvaus.

Monilla aloilla maksetaan lomapalkan lisäksi lomarahaa, joka on yleensä 50 % lomapalkasta. Lomarahan maksamisesta ja sen määrästä sovitaan yleensä työehtosopimuksissa, työsopimuksessa tai se perustuu vakiintuneeseen käytäntöön.

Lähde: Työsuojelu.fi; Finlex.fi; Ilry.fi