• Etusivu
  • Palvelut

Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu

RIL 232-2020 Rakennusten savunhallinta. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito

Rakentajan toimitus
Julkaistu 25.06.2020Päivitetty 15.11.2022
20206_65512.jpg

Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.

Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.

Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.

Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.

RIL 126-2020 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus

RIL on julkaissut rakennuspaikan kuivatusta käsitteleviä ohjeita jo vuodesta 1972. RIL 126-2020 korvaa vuonna 2009 ilmestyneen vastaavan ohjeen. Ohje on päivitetty vastaamaan tämän päivän parasta tietämystä ja vaatimuksia. Uudistustyön yhtenä lähtökohtana on ollut 1.1.2018 voimaan astunut Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) sekä 28.2.2020 julkaistu Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

Rakennuspohjan kuivatuksen tekniselle toteutukselle asetettujen vaatimusten ohella uudistustyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kuvamateriaalin ajantasaistamiseen. Myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvien muutosten ennakointia on painotettu entistä enemmän.

Ohjeessa käsitellään rakennuspaikan kuivatuksen yleisiä perusteita ja tavoitteita, kuivatuksen ja radonsuojauksen suunnittelua, rakennuspohjan kuivatusta, tonttialueen kuivatusta, kuivatuksen tarvikkeita, materiaaleja ja laitteita, salaojajärjestelmien ja piha-alueiden kuivatusrakenteiden toteuttamista, tarkastuksia ja valvontaa työmaalla, huoltoa ja korjauksia. Liitteenä esimerkkejä suunnitelmista.

Kirjan käyttäjiä ovat suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, konsulttitoimistot, materiaaliteollisuus sekä viranomaiset ja opetushenkilöstö.

RIL 195-2-2020 Rakenteellinen paloturvallisuus. Työ- ja toimistotilat

Rakenteellista paloturvallisuutta käsittelevän julkaisusarjan toinen osa käsittelee työpaikkatilojen ja -rakennusten paloturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja niiden sovelluksia sekä antaa esimerkkejä paloturvallisuusratkaisuista. Työ- ja toimistotilat eroavat joiltain osin muista käyttötarkoituksista ja niiden suunnittelussa nousee usein esille erityiskysymyksiä. Työpaikkarakennuksiin voi kuulua myös muiden käyttötarkoitusryhmien tiloja, kuten ravintoloita, liiketiloja, autosuojia, varastoja ja asuntoja. Nämä erilaiset tilat on otettava huomioon paloteknistä kokonaisuutta suunniteltaessa. Myös työelämän muutokset niin työn tekemisen, aikatauluun kuin joustavuuden osalta asettavat omat haasteensa.

RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet

Julkaisusarjan ensimmäinen osa käsittelee rakenteellisen paloturvallisuuden yleisiä perusteita ja ohjeita. Ohjeet on suunniteltu käytettäväksi yhdessä: esimerkiksi työ- ja toimistotiloja suunniteltaessa rakenteellisen paloturvallisuuden sovelluksia löytyy niin työ- ja toimistotiloja käsittelevästä ohjeesta, kuin ensimmäisestä yleisohjeesta. Käyttötarkoituskohtaisen ohjeen tarkoituksena on syventää esitettyjä asioita. Käyttötarkoituskohtaiset ohjeet laaditaan myös asuinrakennuksista (RIL 195-3) ja tuotanto- ja varastorakennuksista (RIL 195-4).

Julkaisun ensisijaisia käyttäjiä ovat rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä rakennusten suunnittelijat. Julkaisu edistää eri rakenteellisesta paloturvallisuudesta vastaavien osapuolien yhteistyötä ja se on myös merkittävä apuväline alan opetuksessa.

RIL 245-2020 Pienet savupiiput

Ohjeessa esitetään savupiippujen suunnitteluun, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiat. Tämän lisäksi käsitellään savupiippujen huoltoon ja korjaamiseen liittyviä asioita sekä erilaisten rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden oikeita käyttötapoja.

Ohje tukee ympäristöministeriön asetuksen savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) sekä siihen liittyvän ympäristöministeriön oppaan "Savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus – esimerkkejä savupiippujen ja tulisijojen toteuttamisesta 31.1.2019" käyttöä ja tulkintaa. Ohje edesauttaa myös muiden viranomaismääräysten toteutumista, erityisesti tulisijojen ja savupiipun yhteensopivuuden osalta, varmistaen yhdistelmän paloturvallisuuden.

Ohjeessa käsitellään savupiippujen ja ympäröivien rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet, jotka koskevat kaikkia piipputyyppejä sekä tehdasvalmisteisten ja paikalla rakennettavien savupiippujen erityispiirteet. Ohjeessa on otettu myös huomioon tehdasvalmisteisia savupiippuja, hormeja ja yhdysputkia koskevat eurooppalaiset vaatimus- ja testimenetelmästandardit sekä standardien kansalliset soveltamisstandardit.

Ohje on tarkoitettu pääasiassa pienille savupiipuille, mutta ohjeen yleisiä periaatteita voidaan soveltaa myös suurempiin piippuihin, kun piippujen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niitä koskevia määräyksiä ja ohjeita.

Lähde: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Palvelut
ilmanvaihto
suunnittelu
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20138_36041.jpg
Viisi tapaa suorittaa iv-remontti onnistuneesti
Ilmanvaihdon nykyaikaistaminen on tärkeä osa lämmitysjärjestelmän saneerausta. Perinteisen talon lämmitysenergian kulutuksesta noin 20–40 prosenttia johtuu ilmanvaihdosta. Siksi ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus on tärkeä tekijä matalaenergiarakentamisessa. Lämmitysjärjestelmän saneerauksen, lisäeristyksen tai ikkunoiden uusimisen yhteydessä on erityisen tärkeää nykyaikaistaa ilmanvaihtojärjestelmä sellaiseksi, että se tukee niitä energiansäästöpyrkimyksiä, joita saneerauksella tavoitellaan eikä säästöä tehdä sisäilman laadun kustannuksella.Viisi kohdetta ja viisi onnistunutta tapaa parantaa ilmanvaihtoa. Tutustu siihen, mitä ilmanvaihdon saneeraus pitää sisällään ja mitä ratkaisua Vallox Sinulle suosittelee.Tilaa esite Vallox-ilmanvaihdosta
20213_69486.jpg
Oletko yhdistämässä liesikupua ilmanvaihtokoneeseen tai huippuimuriin?
Liesikuvun hankinta on keittiön rakentajalle tai remontoijalle tärkeää, sillä se vie ruuanlaiton käryt pois asunnosta. Liesikuvun pitää toimia tehokkaasti, sopia keittiön sisustukseen sekä sopia teknisesti asunnon ilmanvaihtojärjestelmään.Liesikuvun valinnassa on tärkeä selvittää, millainen on asunnon ilmanvaihtojärjestelmä. Ohjataanko liesikuvulla huippuimuria tai ilmanvaihtokonetta? Tarvitaanko keittiöön niin sanottu talotuuletin? Vai onko kerrostalossa, johon kupu tulee, ilmanvaihdon yhteispoistojärjestelmä? Tässä jutussa keskitymme liesikupuihin, joilla ohjataan ilmanvaihtokonetta tai huippuimuria.
20182_51528.jpg
Ilmanvaihtokoneen voi asentaa pesutornin päälle
Vallox on tuonut markkinoille huippumatalat Vallox 101 MV ja Vallox 101 MC -ilmanvaihtokoneet. Suunnittelun lähtökohtana oli ilmanvaihtokoneen sijoittaminen pesutornin päälle, koska tällöin vapaa tila korkeussuunnassa on usein rajoitettu. Vallox 101 -ilmanvaihtokoneisiin pääsee tutustumaan kevään rakennusmessuilla 10 eri paikkakunnalla.
20161_45202.jpg
Terve sisäilma uuteen ja vanhaan taloon
Sisäilman kosteustason hallinta on tärkeääIlmanvaihdon tärkeitä tehtäviä ovat:- Sisäilmassa olevan kosteuden poistaminen – 4 henkinen perhe tuottaa toimillaan sisäilmaan vuorokaudessa keskimäärin 7-10 litran kosteuskuorman. Asunnon kosteuslähteitä ovat mm. ruoanlaitto, astianpesu, peseytyminen, saunominen, pyykinpesu, huonekasvit ym.- Rakennus- ja sisustusmateriaaleista tulevien päästöjen poistaminen sisäilmasta.- Hiilidioksidipitoisuuden pitäminen riittävän alhaisena. Jos sisäilmassa ei ole riittävästi happea, voi se aiheuttaa mm. väsymystä ja päänsärkyä.- Puhtaan, suodatetun ja oikean lämpöisen ilman sisääntuonti, joka on merkittävä tekijä asumismukavuudelle. Mitä puhtaampaa sisäilma, sitä paremmin asukkaat voivat ja jaksavat. Lämmittämällä tuloilmaa vältetään myös vedon tunne.
20183_52064.jpg
Tiesitkö tätä ilmanvaihdosta?
Hyvä ilmanvaihto on hyvä henkivakuutus talollesi. Se on investointi, joka vaikuttaa rakennuksen kuntoon ja elinikään. Samalla se on investointi omaan terveyteesi ja asumisen mukavuuteen.Hyvä ilmanvaihto vaihtaa sisäilmaa jatkuvasti pitäen sen puhtaana ja raikkaana hengittää. Tehokkaan ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon avulla sisäilman happipitoisuus pysyy riittävän korkeana ja vältetään hiilidioksiditason noususta johtuva väsymys ja työtehon laskeminen.Monet nyt peruskorjattavat talot on rakennettu aikana, jolloin asuintilojen kosteuskuorma oli merkittävästi nykyistä pienempi. Aiemmin peseydyttiin harvemmin, pyykkiä pestiin vähemmän ja se kuivattiin ulkona. Pesutilat saunoineen saattoivat sijaita erillisessä ulkorakennuksessa. Talot rakennettiin siten, että ilma vaihtui ikkunoista, hormeista ja ovenraoista.Sekä rakentamisen että elämäntyylin muuttuminen pitää huomioida myös remontoidessa. Vanhan talon korjaus aloitetaan usein tiivistämällä taloa: lisätään eristeitä ja vaihdetaan ikkunat tiiviimmiksi, jotta veto loppuisi ja lämmitysenergia ei karkaisi harakoille. Remontoijan on tärkeä muistaa se, että elämisestä syntyvä kosteus tiivistyy rakenteisiin ellei sitä poisteta ulos.
IDOn wc-istuimet valmistetaan Suomessa Tammisaaren tehtaalla.
Suosi suomalaista – kotimainen saniteettiposliini on laadukasta ja vastuullisesti tuotettua
Tiesitkö, että IDOn wc-istuimet ja pesualtaat tehdään nykyäänkin Suomessa, maan ainoalla saniteettiposliinitehtaalla? Kaikki IDO-tuotteet valmistetaan tarkoin valituista materiaaleista, jotta ne olisivat kestäviä ja helppoja pitää puhtaana. Tehtaan tuotannossa ei synny ylijäämää, sillä valmistusprosessin aikana vaurioituneet tuotteet palautetaan takaisin tuotantoon tai hyödynnetään esimerkiksi tiilien raaka-aineena.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton