• Etusivu
  • Palvelut

Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu

RIL 232-2020 Rakennusten savunhallinta. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20206_65512.jpg

Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.

Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.

Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.

Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.

RIL 126-2020 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus

RIL on julkaissut rakennuspaikan kuivatusta käsitteleviä ohjeita jo vuodesta 1972. RIL 126-2020 korvaa vuonna 2009 ilmestyneen vastaavan ohjeen. Ohje on päivitetty vastaamaan tämän päivän parasta tietämystä ja vaatimuksia. Uudistustyön yhtenä lähtökohtana on ollut 1.1.2018 voimaan astunut Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) sekä 28.2.2020 julkaistu Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta.

Rakennuspohjan kuivatuksen tekniselle toteutukselle asetettujen vaatimusten ohella uudistustyössä on kiinnitetty erityistä huomiota kuvamateriaalin ajantasaistamiseen. Myös ilmastonmuutoksesta aiheutuvien muutosten ennakointia on painotettu entistä enemmän.

Ohjeessa käsitellään rakennuspaikan kuivatuksen yleisiä perusteita ja tavoitteita, kuivatuksen ja radonsuojauksen suunnittelua, rakennuspohjan kuivatusta, tonttialueen kuivatusta, kuivatuksen tarvikkeita, materiaaleja ja laitteita, salaojajärjestelmien ja piha-alueiden kuivatusrakenteiden toteuttamista, tarkastuksia ja valvontaa työmaalla, huoltoa ja korjauksia. Liitteenä esimerkkejä suunnitelmista.

Kirjan käyttäjiä ovat suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, konsulttitoimistot, materiaaliteollisuus sekä viranomaiset ja opetushenkilöstö.

RIL 195-2-2020 Rakenteellinen paloturvallisuus. Työ- ja toimistotilat

Rakenteellista paloturvallisuutta käsittelevän julkaisusarjan toinen osa käsittelee työpaikkatilojen ja -rakennusten paloturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia ja niiden sovelluksia sekä antaa esimerkkejä paloturvallisuusratkaisuista. Työ- ja toimistotilat eroavat joiltain osin muista käyttötarkoituksista ja niiden suunnittelussa nousee usein esille erityiskysymyksiä. Työpaikkarakennuksiin voi kuulua myös muiden käyttötarkoitusryhmien tiloja, kuten ravintoloita, liiketiloja, autosuojia, varastoja ja asuntoja. Nämä erilaiset tilat on otettava huomioon paloteknistä kokonaisuutta suunniteltaessa. Myös työelämän muutokset niin työn tekemisen, aikatauluun kuin joustavuuden osalta asettavat omat haasteensa.

RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet

Julkaisusarjan ensimmäinen osa käsittelee rakenteellisen paloturvallisuuden yleisiä perusteita ja ohjeita. Ohjeet on suunniteltu käytettäväksi yhdessä: esimerkiksi työ- ja toimistotiloja suunniteltaessa rakenteellisen paloturvallisuuden sovelluksia löytyy niin työ- ja toimistotiloja käsittelevästä ohjeesta, kuin ensimmäisestä yleisohjeesta. Käyttötarkoituskohtaisen ohjeen tarkoituksena on syventää esitettyjä asioita. Käyttötarkoituskohtaiset ohjeet laaditaan myös asuinrakennuksista (RIL 195-3) ja tuotanto- ja varastorakennuksista (RIL 195-4).

Julkaisun ensisijaisia käyttäjiä ovat rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset, vakuutusyhtiöt sekä rakennusten suunnittelijat. Julkaisu edistää eri rakenteellisesta paloturvallisuudesta vastaavien osapuolien yhteistyötä ja se on myös merkittävä apuväline alan opetuksessa.

RIL 245-2020 Pienet savupiiput

Ohjeessa esitetään savupiippujen suunnitteluun, rakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät keskeiset asiat. Tämän lisäksi käsitellään savupiippujen huoltoon ja korjaamiseen liittyviä asioita sekä erilaisten rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden oikeita käyttötapoja.

Ohje tukee ympäristöministeriön asetuksen savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) sekä siihen liittyvän ympäristöministeriön oppaan "Savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus – esimerkkejä savupiippujen ja tulisijojen toteuttamisesta 31.1.2019" käyttöä ja tulkintaa. Ohje edesauttaa myös muiden viranomaismääräysten toteutumista, erityisesti tulisijojen ja savupiipun yhteensopivuuden osalta, varmistaen yhdistelmän paloturvallisuuden.

Ohjeessa käsitellään savupiippujen ja ympäröivien rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet, jotka koskevat kaikkia piipputyyppejä sekä tehdasvalmisteisten ja paikalla rakennettavien savupiippujen erityispiirteet. Ohjeessa on otettu myös huomioon tehdasvalmisteisia savupiippuja, hormeja ja yhdysputkia koskevat eurooppalaiset vaatimus- ja testimenetelmästandardit sekä standardien kansalliset soveltamisstandardit.

Ohje on tarkoitettu pääasiassa pienille savupiipuille, mutta ohjeen yleisiä periaatteita voidaan soveltaa myös suurempiin piippuihin, kun piippujen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan niitä koskevia määräyksiä ja ohjeita.

Lähde: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Palvelut
ilmanvaihto
suunnittelu
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20206_65359.jpg
Kosteudenhallinta puurakentamisessa
Rakennuksen kosteudenhallinta on kokonaisuus, joka koostuu kosteusteknisesti turvallisista suunnitteluratkaisuista, rakennusaikaisesta kosteussuojauksesta, rakenteiden hallitusta kuivattamisesta sekä rakennuksen oikeanlaisesta käytöstä ja huollosta.
202010_67243.jpg
Kätevä työkalu helpottaa IV-suunnittelua - Valitse kohteeseen sopivin ilmanvaihtokone
Vallox tarjoaa ilmanvaihtosuunnittelijoiden avuksi Vallox MySelecta -tuotevalintaohjelman. Se helpottaa iv-suunnittelijaa valitsemaan sopivan koneen Valloxin konemallien joukosta, olipa kohteena uudisrakennus tai saneerauskohde. Ohjelma mahdollistaa mm. SFP:n, vuosihyötysuhteen, ääni-, energia- ja elinkaarikustannusten laskennan sekä alustavan kustannusvertailun. Se on ainoa MagiCAD Connect -ohjelma ilmanvaihtokoneille.
Kerrostaloja Turussa
Vaihto uudempaan IV-tekniikkaan tuo säästöjä
Hyvä sisäilma on tärkeä hyvinvoinnin osa-alue taloyhtiön asukkaille ja tilojen käyttäjille. Asuntojen sekä yhteiskäytössä olevien tilojen ilman tulee vaihtua tarpeeksi usein, jotta se pysyy hyvänä hengittää ja ylimääräinen kosteuskuorma poistuu. Ilmanvaihdon uudistaminen parantaa asumisviihtyvyyttä ja tehostaa energian käyttöä tuoden säästöjä taloyhtiölle. Mutta mikä on paras toteutusratkaisu?
Mies ja nainen yhdessä remonttimiehen kanssa tutkimassa suunnitelmia.
Remontti edessä, miten edetä järkevästi?
Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle. Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy. Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.
20214_70151.jpg
Näistä merkeistä tiedät, toimiiko mökkisi ilmanvaihto oikein
Kuten kaikissa rakennuksissa, myös mökillä tai vapaa-ajanasunnossa pitää olla toimiva ilmanvaihto, Tavallisiin asuinrakennuksiin verrattuna mökkien käyttötavat ja rakennusstandardit ovat erilaisia. Esimerkiksi mökki on tyhjänä pidempiä aikoja, ja niistä puuttuu mahdollisesti sähkö tai sisätilojen juokseva vesi.Nico Stenroos on tuoteinsinööri VILPE Oy:ssä ja hänellä on monen vuoden kokemus ilmanvaihtotuotteista. Hän korostaa, että mökin huonoa ilmanvaihtoa ei tarvitse hyväksyä.- Kun ilmanvaihto on huono, rakenteet alkavat hajota ja lahota, jos ne ovat suljettuja ja kosteita. Lisäksi rakennuksessa säilytettävät tavarat vahingoittuvat, Stenroos kertoo.Muutamasta merkistä voi huomata, toimiiko ilmanvaihto.- Selkein merkki ilmanvaihdon toimimattomuudesta on tunkkainen haju, joka syntyy, kun talo on tyhjillään esimerkiksi talven jälkeen. Hajun aiheuttaa liika kosteus ilmassa: se tarkoittaa, että sisäilma ei vaihdu riittävän usein. Mitä kosteampi ilma, sitä voimakkaampi haju. Toinen liiallisen kosteuden merkki on kondenssivesi ikkunaruuduissa tai maalin irtoaminen ikkunakarmeista. Kolmas merkki on, että pyykki kuivuu huonosti ja tekstiilit, esimerkiksi sängynpeitto, voivat tuntua kylmiltä ja kosteilta. Lisäksi ongelma voi olla takan huono veto, Stenroos sanoo.
20183_52064.jpg
Tiesitkö tätä ilmanvaihdosta?
Hyvä ilmanvaihto on hyvä henkivakuutus talollesi. Se on investointi, joka vaikuttaa rakennuksen kuntoon ja elinikään. Samalla se on investointi omaan terveyteesi ja asumisen mukavuuteen.Hyvä ilmanvaihto vaihtaa sisäilmaa jatkuvasti pitäen sen puhtaana ja raikkaana hengittää. Tehokkaan ja tarpeenmukaisen ilmanvaihdon avulla sisäilman happipitoisuus pysyy riittävän korkeana ja vältetään hiilidioksiditason noususta johtuva väsymys ja työtehon laskeminen.Monet nyt peruskorjattavat talot on rakennettu aikana, jolloin asuintilojen kosteuskuorma oli merkittävästi nykyistä pienempi. Aiemmin peseydyttiin harvemmin, pyykkiä pestiin vähemmän ja se kuivattiin ulkona. Pesutilat saunoineen saattoivat sijaita erillisessä ulkorakennuksessa. Talot rakennettiin siten, että ilma vaihtui ikkunoista, hormeista ja ovenraoista.Sekä rakentamisen että elämäntyylin muuttuminen pitää huomioida myös remontoidessa. Vanhan talon korjaus aloitetaan usein tiivistämällä taloa: lisätään eristeitä ja vaihdetaan ikkunat tiiviimmiksi, jotta veto loppuisi ja lämmitysenergia ei karkaisi harakoille. Remontoijan on tärkeä muistaa se, että elämisestä syntyvä kosteus tiivistyy rakenteisiin ellei sitä poisteta ulos.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton