• Etusivu
  • Rakentaminen

Lisää riitoja, vähemmän tontteja? Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistus arveluttaa rakennusalaa: "Toimenpiteet eivät takaa parempaa laatua"

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20218_71775.jpg

Valmistelussa olevan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen pelätään lisäävän riitatilanteita ja pidentävän kaavoitushankkeita kunnissa.

Rakennusteollisuuden kannalta tärkeä lakiuudistus

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut työn alla pitkään. Rakennusteollisuudessa sen sisältö ei aiheuta vielä hurraa-huutoja.

– Rakennusteollisuuden kannalta tämä on todella tärkeä lakiuudistus. Yleisesti ottaen lakiesityksen versiot kaipaavat vielä täsmentämistä. Edellinen laki on ollut voimassa 20 vuotta. Uusi laki pitää tehdä kunnolla, koska sitä ei uusita heti. Lakiesityksessä esitetyt toimenpiteet eivät sellaisenaan takaa paremman laadun aikaansaamista, alusta asti lain valmisteluun osallistunut Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen kiteyttää.

Tavoitteena on, että uusi laki olisi voimassa vuoden 2023 alusta tai viimeistään vuonna 2024. Lakiuudistus on myöhässä, sillä sen piti lähteä lausuntokierrokselle jo kesän alussa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esitys etenee lausunnoilla vasta syyskuussa. Sen jälkeen lausunnot käsitellään Ympäristöministeriössä ja lopullisen esityksen valmisteluun kulunee joitakin kuukausia ennen kuin esitys etenee eduskuntaan.

Lain valmistelussa on ollut mukana sidosryhmistä koostunut foorumi, jossa on 72 osapuolta.

– Esitys pitäisi saada eduskuntaan hyvissä ajoin ensi vuonna, jotta se ehditään käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Melko reippaalla vauhdilla tätä täytyy viedä eteenpäin, koska työtä on paljon, Kärkkäinen sanoo.

Aikataulu on viivästynyt osin siksi, ettei kaikista yksityiskohdista ei ole päästy poliittisesti yksimielisyyteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on aiheuttanut kitkaa.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on aiheuttanut kitkaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä vastuuaika pitenisi viiteen vuoteen

Rakennusteollisuutta hiertää eniten vastuusääntely. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että pääurakoitsijalle asetetaan viiden vuoden vastuuaika. Nykyisin vastuu määritellään alan yleisillä sopimusehdoilla, joissa vastuuaika on kaksi vuotta.

– Lakiesityksessä ei ole arvioitu viiden vuoden vastuuajan vaikutuksia markkinoihin, Kärkkäinen kritisoi.

Rakennusteollisuuden pelkona on, että uusi laki lisää osapuolten välisiä riitatilanteita.

– Nykyisessä laissa ei ole kirjattu lainkaan urakoitsijan vastuuta, vaan vastuut perustuvat sopimussuhteisiin. Nyt kun tulee laki ja sopimussuhteet ovat jatkossa rinnakkain, riidat tulevat lisääntymään.

Lain tavoitteena on osaltaan parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennushankkeessa on aina päävastuullinen osapuoli, joka vastaa mahdollisista rakennusvirheistä. Näin on nykyisinkin, mutta erona on lyhyempi vastuuaika.

Rakennusteollisuuden tavoitteena on muuttaa lakiesitystä siten, että vastuuajasta voitaisiin sopia myös toisin ja että rakentamisen parempaa laatua voidaan edistää myös muilla tavoin.

"Nykyisinkin on mahdollista sopia pidemmästä vastuuajasta. Viiden vuoden vaatimus vaikuttaa yritysten toimintaan, kun vakuuksia vaaditaan selvästi nykyistä pidemmälle ajalle."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT

Kaavoituksen pelätään hidastuvan

Rakennusteollisuus näkee haasteita myös kaavajärjestelmän uudistamisessa. Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ollaan lisäämässä kaupunkiseutusuunnitelma, jota esityksen mukaan valmisteltaisiin samalla tavoin kuin tällä hetkellä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja.

– Uusi kaavamalli tulee viivästyttämään alueiden käytön suunnittelua. Kunnatkin ovat vastustaneet uudistusta, koska se vaatisi niiltä resursseja valmisteluun. Oleellista on, että kaavoitus olisi nykyistä sujuvampaa koska niitä suunnitellaan muutoinkin useita vuosia.

Kaupunkiseutusuunnitelma koskisi Suomen suurimpia kaupunkiseutuja. Sen tarkat yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.

Teollisuuden huolena on, että tonttien tarjonta supistuu, jos kaavoitustyö kunnissa hidastuu.

– Meille on tärkeää, että rakentamiskelpoisia tontteja on saatavilla. Tämä lakiesitys sotkee kaavoitusta.

Kaavoituksen pelätään hidastuvan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ja vaikuttaen näin tonttien saatavuuteen.
Kaavoituksen pelätään hidastuvan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä ja vaikuttaen näin tonttien saatavuuteen.

Ilmastoselvitys epäilyttää

Uuden lain keskiössä on ilmastoselvitys, jolla pyritään selvittämään yksittäisten rakennusten hiilijalanjälkeä. Ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennusluvan yhteydessä. Selvityksestä tuleva arvo ei saisi ylittää laissa määriteltyä raja-arvoa. Vielä on epäselvää, miten laskenta tehtäisiin. Laskentamallit ovat kuitenkin olemassa ja parhaillaan lausuntokierroksella.

Rakennusteollisuuden mielestä raja-arvoa on liian aikaista asettaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa on päädytty siihen, että raja-arvoa ei vielä aseteta ennen kuin nähdään, mihin rakennusten luvut asettuvat.

Ilmastoselvityksessä rakennusmateriaalien, kuljetusten, rakentamisen ja rakennuksen energiakulutuksen aiheuttamat päästöt lasketaan yhteen.

"Lakiesityksen mukaan laskelmat pitää toimittaa rakennusvalvonnalle, mutta huolenamme on, että valvonnassa ei ole välttämättä osaamista tarkistaa, onko laskelmat tehty oikein, jolloin koko tavoite voi vesittyä."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT
Info

Info

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

  • Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisesta vastaa Ympäristöministeriö.
  • Tavoitteena on saada laki voimaan vuonna 2023.
  • Lain tavoitteena on muun muassa kehittää rakentamisen ohjausta ja laatua sekä edistää digitalisaatiota ja hiilineutraalia yhteiskuntaa.
  • Lain valmistelussa on ollut mukana sidosryhmistä koostunut foorumi, jossa on 72 osapuolta.
Rakentaminen
laki
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20219_72792.jpg
Nämä kannattaa tietää: 9 faktaa uudesta kaavoitus- ja rakentamislaista
Hallituksen esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi on edennyt lausuntokierrokselle. Kokosimme oleelliset tiedot uudesta laista, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Asuinalue kaavoitus
Rakennuslain uudistuksen päämääränä sujuvoittaa kaavoitusta
Yksi merkittävimmistä hankkeista tämän hallituskauden aikana on käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Rakennuslaki ohjaa sitä, miten alueita suunnitellaan ja rakennetaan 2000-luvun kaupungistuvassa Suomessa. SAK ja RT korostavat, että MRL-uudistuksen tulee vahvistaa työmarkkinoiden toimivuutta ja alueiden elinvoimaa sekä samalla vastata ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin. Olennaista on sujuvoittaa kaavoitusta sekä mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja uudistaminen.
20218_71758.jpg
10 tärkeintä tarkastus­kohtaa hissin määrä­aikaistarkas­tuksessa
Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?
pöydän päällä tukku rahaa ja lakimiehen nuija
Paljonko hyvä juristi maksaa?
Juristien palveluita pidetään kalliina. Toimitusjohtaja OTM Markus Talvio Jurinetin toimistosta on eri mieltä. Yhtä lailla kuin hyvän erikoislääkärin palkkio on suurempi kuin yleislääkärin palkkio, myös juristien palkkioissa on eroja, laatu maksaa. Loppujen lopuksi suurimman osan ainakin meidän päämiestemme palkkiosta maksaa joku muu kuin asiakas itse. Miten tämä on mahdollista? Eikö hyvä juristi olekaan kallis?
20203_63275.jpg
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
20206_65247.jpg
Asbestia puretaan työmailla vielä pitkään - asbestikartoittajan tärkeä rooli
Asbesti ja asbestin purku rakenteista kummittelee vielä pitkään rakennustyömaillamme ja asbestikartoitus vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Asbestikartoitus on lakisääteinen; kiinteistön omistajan on selvitettävä rakennuksessa olevan asbestin laatu, määrä ja pölyävyys sekä annettava ehdotus purkutoimenpiteistä ennen purkutöihin ryhtymistä. Hyvin laadittu asbestikartoitus lisää myös rakennushankkeen kustannustehokkuutta ja on edellytys korjaushankkeen onnistumiselle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton