Lisää riitoja, vähemmän tontteja? Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistus arveluttaa rakennusalaa: "Toimenpiteet eivät takaa parempaa laatua"

Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut työn alla pitkään. Rakennusteollisuudessa sen sisältö ei aiheuta vielä hurraa-huutoja.

– Rakennusteollisuuden kannalta tämä on todella tärkeä lakiuudistus. Yleisesti ottaen lakiesityksen versiot kaipaavat vielä täsmentämistä. Edellinen laki on ollut voimassa 20 vuotta. Uusi laki pitää tehdä kunnolla, koska sitä ei uusita heti. Lakiesityksessä esitetyt toimenpiteet eivät sellaisenaan takaa paremman laadun aikaansaamista, alusta asti lain valmisteluun osallistunut Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen kiteyttää.

Tavoitteena on, että uusi laki olisi voimassa vuoden 2023 alusta tai viimeistään vuonna 2024. Lakiuudistus on myöhässä, sillä sen piti lähteä lausuntokierrokselle jo kesän alussa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esitys etenee lausunnoilla vasta syyskuussa. Sen jälkeen lausunnot käsitellään Ympäristöministeriössä ja lopullisen esityksen valmisteluun kulunee joitakin kuukausia ennen kuin esitys etenee eduskuntaan.

Rakennusteollisuutta hiertää eniten vastuusääntely. Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että pääurakoitsijalle asetetaan viiden vuoden vastuuaika. Nykyisin vastuu määritellään alan yleisillä sopimusehdoilla, joissa vastuuaika on kaksi vuotta.

– Lakiesityksessä ei ole arvioitu viiden vuoden vastuuajan vaikutuksia markkinoihin, Kärkkäinen kritisoi.

Rakennusteollisuuden pelkona on, että uusi laki lisää osapuolten välisiä riitatilanteita.

– Nykyisessä laissa ei ole kirjattu lainkaan urakoitsijan vastuuta, vaan vastuut perustuvat sopimussuhteisiin. Nyt kun tulee laki ja sopimussuhteet ovat jatkossa rinnakkain, riidat tulevat lisääntymään.

Lain tavoitteena on osaltaan parantaa rakentamisen laatua. Ajatuksena on, että rakennushankkeessa on aina päävastuullinen osapuoli, joka vastaa mahdollisista rakennusvirheistä. Näin on nykyisinkin, mutta erona on lyhyempi vastuuaika.

Rakennusteollisuuden tavoitteena on muuttaa lakiesitystä siten, että vastuuajasta voitaisiin sopia myös toisin ja että rakentamisen parempaa laatua voidaan edistää myös muilla tavoin.

"Nykyisinkin on mahdollista sopia pidemmästä vastuuajasta. Viiden vuoden vaatimus vaikuttaa yritysten toimintaan, kun vakuuksia vaaditaan selvästi nykyistä pidemmälle ajalle."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT

Rakennusteollisuus näkee haasteita myös kaavajärjestelmän uudistamisessa. Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ollaan lisäämässä kaupunkiseutusuunnitelma, jota esityksen mukaan valmisteltaisiin samalla tavoin kuin tällä hetkellä voimassa olevia maakunta-, yleis- ja asemakaavoja.

– Uusi kaavamalli tulee viivästyttämään alueiden käytön suunnittelua. Kunnatkin ovat vastustaneet uudistusta, koska se vaatisi niiltä resursseja valmisteluun. Oleellista on, että kaavoitus olisi nykyistä sujuvampaa koska niitä suunnitellaan muutoinkin useita vuosia.

Kaupunkiseutusuunnitelma koskisi Suomen suurimpia kaupunkiseutuja. Sen tarkat yksityiskohdat ovat vielä epäselviä.

Teollisuuden huolena on, että tonttien tarjonta supistuu, jos kaavoitustyö kunnissa hidastuu.

– Meille on tärkeää, että rakentamiskelpoisia tontteja on saatavilla. Tämä lakiesitys sotkee kaavoitusta.

Uuden lain keskiössä on ilmastoselvitys, jolla pyritään selvittämään yksittäisten rakennusten hiilijalanjälkeä. Ilmastoselvitys olisi tehtävä rakennusluvan yhteydessä. Selvityksestä tuleva arvo ei saisi ylittää laissa määriteltyä raja-arvoa. Vielä on epäselvää, miten laskenta tehtäisiin. Laskentamallit ovat kuitenkin olemassa ja parhaillaan lausuntokierroksella.

Rakennusteollisuuden mielestä raja-arvoa on liian aikaista asettaa.

– Esimerkiksi Ruotsissa on päädytty siihen, että raja-arvoa ei vielä aseteta ennen kuin nähdään, mihin rakennusten luvut asettuvat.

Ilmastoselvityksessä rakennusmateriaalien, kuljetusten, rakentamisen ja rakennuksen energiakulutuksen aiheuttamat päästöt lasketaan yhteen.

"Lakiesityksen mukaan laskelmat pitää toimittaa rakennusvalvonnalle, mutta huolenamme on, että valvonnassa ei ole välttämättä osaamista tarkistaa, onko laskelmat tehty oikein, jolloin koko tavoite voi vesittyä."
Anu Kärkkäinen, elinkeinoasioista vastaava johtaja, Rakennusteollisuus RT