Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki – Tavoitteet, sisältö ja tilanne

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen perusperiaatteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö. Ympäristön pitää olla myös sosiaalisesti toimiva, jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Yksi uudistuksen pääkohdista on Suomen tavoite on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nykyinen laki on vuodelta 2000, johon ollaan tehty muutoksia tarvittaessa.

Uuden kaavoitus- ja rakentamislain tavoitteena on uudistaa maankäyttö- ja rakennuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuksessa otetaan huomioon seuraavia asioita:

Lain uudistusta koskevissa kysymyksissä halutaan selvittää, miten rakennusten koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa pystytään parantamaan. Rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.

Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten varmistetaan rakennuskannan muuttaminen vähähiiliseksi. Hallituksen tavoite hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa valtavasti rakentamisen suuntauksiin tulevaisuudessa. Muita kysymyksiä ovat muun muassa:

• Miten parannetaan rakennuksen koko elinkaaren kestävää suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa?
• Miten varmistetaan, että rakennuskanta muuttuu vähähiiliseksi?
• Miten järjestetään rakentamisen vastuukysymykset ja rakentamisen ketjun eri osapuolten tehtävät ja roolit?
• Miten lainsäädännön tulisi ottaa huomioon digitaaliset työkalut rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta tehtäessä pohditaan myös, miten rakennusvalvonta järjestetään tulevaisuudessa ja, miten rakentamisen luvitusta voisi sujuvoittaa ja vähentää ylipäätään. Miten digitaaliset työkalut pystyttäisiin hyödyntämään rakennushankkeissa ja kiinteistön ylläpidossa paremmin. Laissa otetaan huomioon myös Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut.

• LUE MYÖS: Rakennuslaki: uudistuksen päämääränä sujuvoittaa kaavoitusta >>

Rakentamisen vähähiilisyys ja rakennusten elinkaari on keskiössä uudessa rakentamislaissa, joka asettaisi olennaiset tekniset vaatimukset. Vähähiilisyyden ja elinkaaren määrittely perustuisi asetuksiin rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain yhtenä tavoitteena sujuvoittaa rakentamista. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Rakentamislupamenettely olisi yksivaiheinen, ja samalla kertaa käsitellään rakennuksen sijoittamisen sekä toteuttamisen edellytykset. Jatkossa lupaa ei vaadittaisi alle 30 neliömetrin rakennuksilta, vaan rakennuksen voisi rakentaa ilman rakentamislupaa.

Päävastuulliselle toteuttajalle on tarkoitus säätää vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät aiotaan jakaa viiteen eri vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, kuten nykyisin, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.

• LUE MYÖS: Nämä kannattaa tietää: 9 faktaa uudesta kaavoitus- ja rakentamislaista >>

Hallituksen lakiuudistuspaketti tyrmättiin viime syksyn lausuntokierroksella. Paketti sai osakseen kritiikkiä muun muassa sidosryhmävuorovaikutuksen jäädessä laihaksi.

Hallitus on päättänyt jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta osissa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin mukaan. Valmistelu etenee eduskuntaan kuluvalla vaalikaudella niissä asioissa, joista on suurin yhteisymmärrys.

Maankäyttö- ja rakentamislaki on päätetty jakaa rakenteellisesti uudistuvaan rakentamislakiin sekä alueidenkäyttölakiin, johon siirtyvät nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskevat pykälät.

Syksyllä on tarkoitus viedä eduskuntaan hallituksen esitys uudesta rakentamislaista sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumottaisiin ja lakiin lisättäisiin säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta (rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä RYTJ). Laki tulisi voimaan 1.1.2024.

Uudistettavaan lakiin on pyydetty kommentointia sidosryhmiltä/rakentamisen ammattilaisilta ja kansalaisilta. Selvitysten ja hankkeiden lisäksi on järjestetty erilaisia työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä.

MRL:n uudistuksesta pääset lukemaan mrluudistus.fi-sivuilta ajankohtaista tietoa ja valmiita selvityksiä. Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti ja valmistelusta vastaa ympäristöministeriö.

• LUE MYÖS: Lisää riitoja, vähemmän tontteja? Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistus arveluttaa rakennusalaa: "Toimenpiteet eivät takaa parempaa laatua" >>