Useita haastavia sairaalaprojekteja on käynnissä: Arkkitehti paljastaa, mitkä ovat uusimmat "villitykset"

Arkkitehtitoimisto Tähti-Set on erikoistunut sairaalaprojekteihin. Toimistolla on työn alla Oulun yliopistollisen sairaalaan uudistaminen, Laakson yhteissairaala Helsingissä, Tammi-sairaalahanke Helsingissä sekä useita pienempiä projekteja eri puolilla Suomea.

Sairaalarakentamisessa erilainen muunneltavuus on jatkuvasti tärkeämmässä roolissa.
– Toiminnalliset tarpeet ja tekniset ratkaisut muuttuvat nopeaa vauhtia. Ne ehtivät muuttua jo suunnittelun ja rakentamisen aikana, Tähti-Setin toimitusjohtaja Toni Väisänen sanoo.

Yksi kasvavista trendeistä on viime vuosina ollut yhden hengen potilashuoneiden yleistyminen. Toisin kuin takavuosina oli tapana, nykyisin sairaaloissa hoitohenkilökunta tuodaan potilaan ympärille eikä potilasta kuljeteta tilasta toiseen. Tämä näkyy tilan lisääntyneenä tarpeena potilashuoneissa.
– Yhden henkilön huoneessa täytyy olla tilaa erilaisille operaatioille. Asiakaslähtöisyys korostuu sairaaloiden toiminnallisuudessa. Samalla mietitään hoitotyön tehokkuuden lisäämistä, Väisänen jatkaa.

Trendi näkyy erityisesti poliklinikoiden puolella, joissa puhutaan "takatilatoimistoista". Niillä tarkoitetaan vastaanottohuoneen takana sijaitsevaa monitilatoimistoa, jonka kautta henkilökunta liikkuu potilashuoneesta toiseen.

Yhden hengen potilashuoneiden yleistyminen ei ole Väisäsen mukaan seurausta koronasta, sillä niitä alettiin suosia jo ennen pandemiaa. Taustalla on tutkimustuloksia, joiden mukaan yhden henkilön huoneet pääsääntöisesti nopeuttavat potilaan toipumista.
– Häiritsevät äänet jäävät vähemmälle, eikä lähellä ole muita ihmisiä, joilta voisi saada infektioita. Omassa tilassa on parempi hygieniataso ja intimiteetti. Omaiset voivat käydä helpommin paikan päällä ja jopa yöpyä samassa huoneessa, Väisänen selvittää.

Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihahanke sisältää ratkaisun, jota ei ole vielä toteutettu muualla Suomessa. Hankkeessa toteutettiin avoin leikkaussali, jonka eri osia ei ole eroteltu väliseinillä. Kyseistä tilaa nimitetään "latosaliksi".
– Leikkaustilassa on paljon yhteistä tilaa, jossa eri leikkausryhmät voivat konsultoida toisiaan operaatioiden aikana. Tällaisia on toteutettu etenkin Englannissa, Väisänen kertoo.

Ratkaisua on perusteltu maailmalla sillä, että se mahdollistaa eri lääkärien ja kirurgien kokemuksen ja tietotaidon jakamisen. Tästä on tutkimusten mukaan etua operaatioiden onnistumiselle.

Materiaalien osalta sairaalarakentaminen on edelleen varsin perinteistä, sillä mitään merkittäviä mullistuksia materiaalivalintoihin ei ole tullut. Väisäsen mukaan sairaaloissa käytetään jonkin verran aikaisempaa enemmän antibakteerisia pinnoitteita.
– Oven kahvoissa saatetaan käyttää hopeaa tai jotain muuta jalometallia sisältävää pinnoitetta, joka tappaa bakteerit.

Käytössä on myös valmiiksi antibakteerisia seinälaattoja, jotka ovat kuitenkin vielä toistaiseksi melko kalliita eikä niitä sen takia käytetä kuin osassa pintoja. Käyttökohteita ovat muun muassa wc-tilat ja leikkaussalit. Leikkaussaleja on toteutettu myös maalatuilla, pesunkestävillä pinnoilla.

Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisessa käytetään pellistä valmistettuja puhdastilaelementtejä, joissa saumojen määrä on minimoitu.
– Ne ovat helpommin puhdistettavissa kuin perinteiset laatat, joissa on paljon saumoja. Pelti on maalattua pintaa liukkaampi, mikä myös helpottaa puhdistamista, Väisänen perustelee.

Julkisivuissa puuta käytetään jonkin verran tehostemateriaalina. Palomääräykset saattavat kuitenkin joissain tapauksissa rajoittaa käyttöä.
Toni Väisänen, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set

Puun käyttö sairaaloiden sisätiloissa on edelleen vähäistä. Sitä käytetään jonkin verran lähinnä aulatiloissa. Syynä puun vieroksumiseen on yleinen mielipide sen soveltumattomuudesta sairaaloihin.
– Sairaalan hygieniapuolella puu koetaan jostain syystä ongelmalliseksi, en tiedä miksi. Etenkään aitoa puuta tai puuviilua ei haluta käyttää vedoten sen soveltumattomuuteen.

Väisänen huomauttaa, että ulkomailla parkettia saatetaan käyttää jopa potilashuoneiden lattiamateriaalina. Suomessa sitä ei pidetä sopivana hankalamman siivottavuutensa takia.
– Julkisivuissa puuta käytetään jonkin verran tehostemateriaalina. Palomääräykset saattavat kuitenkin joissain tapauksissa rajoittaa käyttöä.

Sairaaloiden rakennusprojekteista yhä suurempi osa on yhteistoiminnallisia hankkeita. Tämä on seurausta hankintamuotojen muutoksista.
– Merkittävin muutos takavuosiin on rakennushankkeen aikaisten muutosten nopeus. Muutoksia tulee paljon rakentamisen aikana ja niiden hallitseminen on kankeaa perinteisillä menetelmillä.

Väisäsen mukaan hankkeissa sovelletaan avoimen rakentamisen periaatetta, jossa suunnitelmia tehdään vielä rakentamisen aikana.
– Suunnittelua lukitaan osissa. Ensin tehdään runko ja sen jälkeen ryhdytään miettimään sisäpuolen ratkaisuja. Toki runko mitoitetaan niin, että sisukset ovat järkevästi tehtävissä. Tällainen työtapa on hankalasti hallittava, mutta täysin oikea silloin, kun hanke on pitkäkestoinen ja monimutkainen, kuten sairaalahankkeet ovat. Silloin kaikkea ei kannata yrittää kerralla valmiiksi, hän selvittää.

Suunnittelijoilta toimintamalli edellyttää sietokykyä jatkuvalle muutokselle ja toisaalta erikoisosaamista. Osa suunnittelijoista erikoistuu pelkästään sairaalasuunnitteluun ja sen sisällä pienempiin erikoisosaamisalueisiin.

Arkkitehtisuunnittelijat ovat mukana sairaalaprojektin loppuun asti, sillä varsinaisen rakennushankkeen jälkeen töitä riittää vielä muun muassa opastesuunnittelun, kalustuksen, varustelun ja huoltokirja-aineiston tekemisen parissa. Arkkitehtitoimiston pääsuunnitteluvastuu kestää takuuajan loppuun asti.