• Etusivu
  • Tutkimus

Tuulettuvat rakenteet nousussa julkisivurakentamisessa – Kilpailu palkitsi kolme vaikuttajaa

Rakentajan toimitus
Julkaistu 12.11.2020Päivitetty 15.11.2022
202011_67589.jpg

Kaanaankatu 6, Helsinki, Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy, kuva Marko Huttunen

Julkisivuteko-palkinnon saajat on valittu. Palkinnon myöntäjä kaipaa lisää keskustelua rakentamisen ekologisuudesta.

Tällä kertaa palkinnot jaettiin kolmessa eri sarjassa: arkkitehtuurissa, tekniikassa ja tutkimuksessa sekä korjausrakentamisessa. Arkkitehtuurissa palkinnon saa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy, joka on tuomariston mielestä käyttänyt suunnittelukohteissaan eri materiaalien ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston kohteista tuomaristo mainitsee muun muassa Helsingissä sijaitsevan Kaanaanpiha 4:n, jossa on käytetty innovatiivisesti valkobetonielementtejä ja tiiltä.

Tutkimus ja tekniikka -sarjan palkinto menee dosentille ja tekniikan tohtorille Satu Huuhkalle tämän kansainvälisistä ansioista korkeatasoisessa korjausrakentamisessa ja kiertotalouden tutkimuksessa. Huuhka työskentelee Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä. Hänen vuonna 2016 valmistunut väitöskirjansa tutki Suomen rakennuskantaan sitoutuneita resursseja sekä niiden hyödyntämispotentiaalia.

Korjausrakentamisen sarjassa voittajaksi valittiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Sisä-Suomen korjaussuunnittelun yksikkö. Yrityksen korjauskohteet ovat raadin mukaan olleet lähes joka kerta palkintosijoilla Julkisivuyhdistyksen järjestämässä Julkisivuremontti-kilpailussa.

Julkisivuteko-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Kilpailun järjestää Julkisivuyhdistys ry. Palkinnon avulla yhdistys haluaa laajentaa yleistä tietämystä laadukkaasta suunnittelusta ja rakentamisesta.

Kiinnostus tuulettuviin ratkaisuihin

Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Toni Pakkalan mukaan kiinnostus julkisivurakentamisessa kohdistuu tällä hetkellä tuulettuviin ratkaisuihin.

– Perinteiset materiaalit, kuten puu, betoni ja tiili sekä teollisuusrakentamisessa metalli eivät juurikaan ole menettäneet asemiaan, mutta tuulettuvat julkisivuratkaisut ovat vikasietoisuutensa vuoksi vallanneet sijaa eristerapatuilta rakenteilta. Tällaiset ratkaisut ovat myös tuoneet huomattavan määrän erilaisia materiaaleja julkisivurakentamiseen ja siten lisäapua arkkitehdeille.

Tuulettuvilla julkisivuilla tarkoitetaan julkisivurakenteita, joissa julkisivun pintamateriaalin takana on rakenteen kuivumista edistävä ja kosteusteknistä toimivuutta parantava yhtenäinen tuuletusväli. Erilaiset julkisivulevyt ja -paneelit kiinnitetään yleensä kantavaan pystyrunkoon lämmöneristeen läpi. Rankojen väliin asennetaan järjestelmään soveltuva lämmöneristys- ja palomääräykset täyttävä lämmöneriste.

Taistelu puun ja betonin välillä

Puuta on viime vuosina pyritty lisäämään kerrostalorakentamisessa. Kiertotalousajattelu sekä panostaminen ekologisuuteen ja hiilineutraaliuteen on jumittunut Pakkalan mukaan "asemasotaan" puun ja betonin välille. Hän toivoo, että ekologisuudesta keskusteltaisiin alalla vielä nykyistä enemmän.

– Nimenomaan kehitystyöhön ja tutkimukseen tulisi panostaa. Erilaisissa elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskelmissa on edelleen turhan paljon mahdollisuuksia ottaa tai jättää ottamatta huomioon asioita, jotka tukevat omaa ratkaisua. Siksi tarvittaisiin neutraalia tutkimusta ja kehitystyötä, jolla kaiken rakentamisen ekologisuutta parannettaisiin edelleen, jotta EU:n ja Suomen asettamat kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraalisuudesta saavutetaan.

Pekkala väitteli viime keväänä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta olemassa olevaan rakennuskantaan. Ilmasto vaikuttaa väitöksen mukaan erityisen paljon Suomen rannikkoalueilla kuten kuten Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

– Etenkin näillä alueilla tulisi panostaa suunnitteluun, jotta suuri kosteusrasitus pidetään julkisivuratkaisujen avulla pois muista, vaurioalttiista materiaaleista. Huono suunnittelu voi ohjata muutenkin suurta kosteusrasitusta pienemmille alueille, mikä nostaa niiden vaurioriskiä.

Rakennusta puretaan elementeiksi, kuva Claus Asam
Rakennusta puretaan elementeiksi, kuva Claus Asam

Hollanti erottuu julkisivurakentamisessa

Pakkala on tutustunut säännöllisesti myös eurooppalaiseen julkisivurakentamiseen. Mieleen on jäänyt etenkin Hollanti.

– Itselleni jää aina mieleen rohkeus muodoissa. Esimerkiksi Hollannissa ja Keski-Euroopassa katon ja julkisivun raja on häilyvä tai sitä ei edes ole. Varsinkin Hollannin arkkitehtuurin julkisivuissa villeissä geometrisissa muodoissa riitti katseltavaa useaksi päiväksi. Toisaalta mieleen on myös jäänyt Wienin yliopiston uusi WU-kampusalue. Siinä on kiinnostavaa arkkitehtuuria, mutta myöhemmin paljastui, että rakentamisvaiheessa oli oiottu. Julkisivuja on jouduttu korjaamaan tai uudelleenrakentamaan jälkikäteen, mikä oli hyvä muistutus arkkitehtuurin ja teknisen toteutuksen yhdistämisen tärkeydestä.

Vaikka arkkitehtuurilla näyttävyyden kannalta tärkeä merkitys, Pekkala painottaa, ettei arkkitehtuuria saa ohjata pelkkä ulkoinen vaikutelma. Julkisivuteko-palkinnon voittajaksi ei etsitty täydellistä kokonaisuutta.

– Rakennuksen tulee olla teknisesti toimiva kokonaisuus niin, ettei se aiheuta vaaraa asukkaille rakenteellisesti eikä terveydellisesti ja on pitkäikäinen. Ekologisuudessa ja elinkaaritehokkuudessa tarkastellaan kokonaisuutta eli millaisia materiaaleja käytetään mihinkin tarkoitukseen tavoitteena mahdollisimman pitkäikäinen ja aikaa kestävä rakennus. Kaikki limittyvät toisiinsa, mutta emme vaadi, että palkittavan tulisi täyttää kaikki nuo vaatimukset.
AsOy Kaupinpirtti Julkisivuteko 2020
AsOy Kaupinpirtti Julkisivuteko 2020
Tutkimus
julkisivu
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20178_49846.jpg
Savikattotiili toimii julkisivussa!
Vaikka paikalla muurattu tiilijulkisivu on todettu Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan elinkaariedullisimmaksi julkisivuratkaisuksi kerrostalossa, voidaan keraaminen julkisivu toteuttaa muullakin tavoin kuin muuraamalla. Yksi tällainen tapa on tehdä persoonallinen julkisivu keraamisilla savikattotiilillä, kuten Oulun Åströmin rannassa on tehty.
rudus turvahiekka ja leikkihiekka
Turvahiekkaa ja leikkihiekkaa kullanmuruille
Lasten leikkipaikka ei ole taloyhtiöiden pihalla mitenkään tavaton näky. Erilaiset kiipeilytelineet, keinut sekä hiekkalaatikot ovatkin usein kovassa käytössä. Koska käyttäjiä on monia ja heidän ikähaitarinsa vaihtelee vauvasta kouluikäisiin, asettaa se myös leikkipaikan turvallisuudelle omat kriteerinsä.Leikkikenttävälineiden turvallisuudesta ovat vastuussa välineiden valmistajat, leikkikentän ylläpitäjät sekä sen omistaja. Leikkikenttä tulee siis pitää kunnossa.
Julkisivun rappaus
Julkisivun uusiminen rappauksella
Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista. Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne antaa kyllä kuulua itsestään.
202211_80174.jpg
Julkisivusaneeraus pienentää kiinteistön energialaskua
Täysimittaisissa julkisivusaneerauksissa vaihdetaan myös lämmöneristeet. Joissain kohteissa rakenteellista energiatehokkuutta parannetaan kasvattamalla eristepaksuutta. Tämä luo lähes poikkeuksetta tarpeen kasvattaa rakennuksen ulkomittoja. Sokkeleiden kasvattaminen ja räystäslinjojen muuttaminen on myös hyvin kallista, joten kiristyneisiin vaatimuksiin pitäisi pystyä vastaamaan muuttamatta alkuperäisiä rakennepaksuuksia.
20223_77072.jpg
Tiilipalkit osana julkisivumuurausta
Pohjola Rakennus rakentaa parhaillaan Helsingin Vallilaan koteja sadoille uusille asukkaille. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat Vallilan korkeimmalle harjanteelle, Karstulantien ja Sammatintien varrelle. Ensimmäisinä yhteensä viidestä asuinkerrostalosta valmistuvat vuoden 2022 aikana kahdeksankerroksinen Vallilan Jemma ja 14-kerroksinen Vallilan Monumentti. Pian näiden jälkeen valmistuvat Vallilan Piilo ja Fikka. Viimeiseksi Monumentin viereen rakentuu vielä 12-kerroksinen Vallilan Siluetti. Kaikkiaan kerrostaloihin valmistuu 230 uutta kotia. Kohteiden arkkitehtisuunnittelusta vastaa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Ramboll.
Kellarin maanvarainen lattia korjattu uudella betonikerroksella ja eristetty isodtän-levyllä
Saneeraa tai rakenna maanvarainen lattia oikein
Maanvaraisten lattioiden käyttö alkoi yleistyä erityisesti 1900-luvun alkupuolella, kun rakennustekniikat kehittyivät ja betonista tuli suosittu rakennusmateriaali ja se alkoi korvata luonnon kivistä tehdyt perustukset. 1950-luvulta lähtien kellarittomien rakennusten alapohjissa on käytetty maanvaraista laattaa. Maanvaraiset lattiat ovat olleet erityisen suosittuja alueilla, joilla on vakaat maaperäolosuhteet ja vähän pohjaveden aiheuttamia ongelmia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton