Tuore tutkimus puun ominaisuuksista rohkaisee puun käyttöön vaativissakin kohteissa
Puutuoteteollisuus ry on selvittänyt, sopiiko puupinta korkeaa hygieniaa ja puhdistettavuutta vaativiin tiloihin. Tutkimushankkeessa perehdyttiin myös kierrätyspuun vähäpäästöisyyteen.
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus -tutkimushankkeessa tarkasteltiin muun muassa puupintojen antibakteerisuutta ja puupintojen puhdistettavuutta. Tutkittavat puulajit olivat kuusi, koivu ja männyn pinta- sekä sydänpuu.
Monitieteisen tutkimuksen toteuttajia olivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Luonnonvarakeskus, VTT ja Ramboll.
Jo aikaisemmissa tutkimuksissa puu on todettu antibakteeriseksi materiaaliksi. VTT:n tutkijan Tiina Vainio-Kailan mukaan antibakteerisuuteen vaikuttavat suomalaisille havupuille ominaiset hartsihapot. Vainio-Kailan väitöskirja käsitteli nimenomaan männyn ja kuusen antibakteerisia ominaisuuksia.
– Suomalaisissa havupuissa hartsihapot ovat hyvin edustettuina. Uuteaineissa voi löytyä monia muitakin yhdisteitä, eikä vaikutus välttämättä johdu yhdestä yhdisteestä, vaan voi olla usean komponentin yhteisvaikutus. Puussa on lisäksi ligniiniä, joka on antibakteerista. Puun pinta kuivuu nopeammin kuin esimerkiksi muovipinta, koska haihtumisen lisäksi vettä häviää pinnasta puun sisään. Kuivuminen on usein bakteereille haitallista, hän selvittää.
Jotkin puun kanssa käytettävät pinnoitteet ovat tutkimushankkeen tulosten mukaan ongelmallisia, koska ne saattavat heikentää antibakteerisia ominaisuuksia.
– Projektissa tutkitut pinnoitteet muodostivat kalvon, joka eristää pinnalla olevat bakteerit niin uuteaineista ja ligniinistä kuin puun hygroskooppisuuden vaikutuksestakin, Vainio-Kaila jatkaa.
Pinnoitteilla pyritään suojaamaan puun pintaa muun muassa kulumiselta, likaantumiselta ja UV-säteilyltä. Pinnoite parantaa pinnan sileyttä, jolloin se on helpompi puhdistaa.
"Samalla se jättää puuhun kalvon estäen puun luonnollisten ominaisuuksien vaikutuksen. Esimerkiksi sisäilman kosteutta tasaava vaikutus ei toteudu, jos puu on pinnoitettu ympäriinsä. Toki pinnoitteita on monenlaisia ja niiden vesihöyryn läpäisevyyksissä on varmasti eroja. Puusta voidaan pinnoittaa esimerkiksi vain yläpuoli, jolloin taustapuoli voi hyvinkin vielä tasata ilmankosteutta."
Tiina Vainio-Kaila, tutkija, VTT
Ääriolosuhteet poistavat haihtuvia yhdisteitä
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Henrik Heräjärven mukaan kierrätyspuu on selvästi ensimmäistä vuotta käytössä olevaa puuta vähäpäästöisempi valinta, koska haihtuvat yhdisteet ovat ehtineet vapautuneet materiaalista.
– Sekä sisä- että ulkokäytössä puun kosteus vaihtelee vuodenaikojen ja säiden mukaan, koska puu on hygroskooppinen materiaali, hän sanoo.
Hygroskooppisuudella viitataan puun kosteuspitoisuuden riippuvuuteen ympäröivän ilman suhteelliseen kosteuteen ja lämpötilaan. Kosteus "pumppaa" puusta pois haihtuvia yhdisteitä, kun puu kuivuu ilman suhteellisen kosteuden laskiessa tai lämpötilan noustessa.
– Sisäkäytössä lämpötila pysyy melko vakiona, mutta ilmankosteus vaihtelee voimakkaasti. Ääriolosuhteissa esimerkiksi saunassa kosteuden lisäksi myös voimakkaasti vaihteleva lämpötila ajaa laude- tai paneelimateriaalin vuosien saatossa hyvin tyhjäksi haihtuvista yhdisteistä, Heräjärvi perustelee.
Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa (HUMIWOOD) -hankkeessa tutkittiin mäntypuun sisäilmavaikutuksia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kannalta. Hankkeessa tarkasteltiin kierrätyspuun käyttömahdollisuuksia vähäpäästöisenä sisustusmateriaalina sekä toteutettiin ensi kertaa kontrolloitu koe, joka tuotti tietoa männyn emissioiden riippuvuudesta sisäilman kosteuden vuodenaikaisvaihtelusta.
Tulokset rohkaisevat ideoimaan kierrätyspuusta sisustustuotteita esimerkiksi kohteisiin, joissa sisäilmaemissioille asetetaan tavallista tiukemmat raja-arvot. Tällaisia kohteita ovat muun muassa sairaalat ja allergikkojen oleskelutilat.
Heräjärvi huomauttaa, että myös muut puumateriaalit soveltuvat sisustuskäyttöön.
"Suurin osa haihtuvista yhdisteistä poistetaan puusta jo kun se kuivataan tuoreesta käyttökosteuteensa. Sitten yhdisteitä haihtuu edelleen, pitoisuudet alenevat aluksi nopeasti ja sitten hitaammin. Tiettävästi millään yleisesti käytetyllä puulajilla haihdunta ei ole alussakaan niin voimakasta, että siitä olisi terveydelle haittaa, ellei kyse ole voimakkaasti yliherkästä ihmisestä."
Henrik Heräjärvi, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus