Tuore selvitys paljastaa: asuintilat pienenevät ja saunat vähenevät
Yksiöille on edelleen eniten kysyntää suurissa opiskelijakaupungeissa.
Pieniä asuntoja rakennetaan nyt paljon, koska niille on kysyntää. Asiantuntijan mukaan asuntojen koosta puhuttaessa pitäisi kuitenkin huomioida, että pinta-ala on tärkeä laadun mittari.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreen selvityksen perusteella asuntojen koon pienentymisen vuoksi koteja on entistä hankalampi muuntaa erilaisiin tarpeisiin.
VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia 2005–2020 välisenä aikana. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon muutokset ovat viime vuosina painottuneet tilansäästöön ja matalampaan energiankulutukseen.
VTT:n aikaisemman, vuosien 1990–2005 laatumuutoksiin keskittyneen projektin yhtenä havaintona oli pula kerrostaloasunnoista pääkaupunkiseudulla.
– Uuden tutkimuksen aikajakson kerrostalorakentamisen buumi näyttäytyy vastauksena juuri tähän ongelmaan, VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio huomauttaa.
Selvityksen mukaan kerrostaloyksiöitä rakennettiin tarkastelujakson lopussa kuusinkertainen määrä verrattuna jakson alkuun. Vainion mukaan määrää on tehty laadun kustannuksella.
– Sen jälkeen kun Suomessa on saatu asuntojen perusvarusteet, kuten sähköt, vesi ja sisävessa kuntoon, tärkeä mittari laadulle on asunnon pinta-ala. Isossa kaksiossa on tilaa pariskunnalle tai yksinhuoltajalle yhden tai kahden lapsen kanssa. Pienessä kaksiossa ei löydy tilaa edes sängyille ja lasten lattialle levittämille leikkikaluille. Muutostarpeella viitataan siihen, että kun asukkaan tilanne muuttuu, asunto ei jousta uusiin tarpeisiin.
Yksiöille on edelleen eniten kysyntää etenkin suurissa opiskelijakaupungeissa. Vainio näkee ongelman tällä hetkellä siinä, että yksiöitä rakennetaan myös paikkakunnille ja kaupunginosiin, joissa niille ei ole luontevaa kysyntää.
– Esimerkiksi kaupunkien kaavoituksessa saatetaan perustella yksiövaltaisen kerrostalon rakentamista omakotitaloalueelle sillä, että kyseisessä kaupunginosassa ei ole tarjolla yksiöitä. Omakotialueiden "juttu" on oma piha ja kotiruoka. Mitä tekee aktiivinen nuori aikuinen kerrostaloyksiössä omakotitaloalueella, minne ei ole julkista liikennettä eikä ruokalähettipalvelua, Vainio kysyy.
Asiantuntija kumoaa yleisen väitteen saunoista
Mielenkiintoinen yksityiskohta selvityksessä on se, että talokohtaiset saunat ovat vähentyneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. Yksi syy löytyy ulkomaalaistaustaisista asukkaista.
– Suomen väestön kasvusta vuosien 2000–2020 välillä 90 prosenttia on tullut ulkomaalaistaustaisista ihmisistä. Tämä ryhmä sijoittuu pääasiassa Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Sinne rakennetaan suurin osa kerrostaloista. Tässä varmaan on vaikutusta. Lisäksi nykyisin voi saunoa muuallakin kuin kotona. Tarjolla on uimahalleja, avantosaunoja, liikuntakeskuksia, kuntosaleja tai vapaa-ajan asunto maalla.
Vainion mukaan väite, jonka mukaan saunalle varattu tila halutaan johonkin muuhun käyttöön, ei pidä paikkaansa.
"Saunattomat asunnot ovat vähintään saunan verran pienempiä, ja ne ovat 15 vuoden aikana pienentyneet enemmän kuin saunalliset asunnot."
Terttu Vainio, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Saunallisia asuntoja rakennetaan aiempaa vähemmän.
Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet
VTT:n selvitys paljasti myös, että asuntojen tilarakenteessa on tapahtunut muutoksia. Entisen kaksion pinta-ala on jaettu avokeittiöllä varustetuksi kolmen asuinhuoneen asunnoksi. Makuuhuoneiden pienentyminen erityisesti pienissä asunnoissa on heikentänyt asuntojen elinkaarijoustavuutta eli makuuhuoneen mukautumista erilaisiin tarpeisiin. Sängyn lisäksi elinkaarijoustavaan makuuhuoneeseen mahtuu vauvan sänky tai työpöytä ja siellä mahtuu liikkumaan apuvälineiden avulla.
Selvityksen mukaan keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt kerros- ja rivitaloissa. Erilliskeittiöt ovat lähes hävinneet asuntotuotannosta suuria vuokrakerrostaloasuntoja lukuun ottamatta.
Keittiön yhdistäminen olohuoneeseen on yleistynyt kerros- ja rivitaloissa.
Aiheeseen liittyvää
Eurooppalaisessa yhteistyössä kehitetään kosketuspintoja taistelussa mikrobeja vastaan
Tiedote 31.3.2020Terveydenhuolto on kohdannut täysin uuden haasteen koronaviruspandemiasta johtuen. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vetää Euroopan laajuista verkostoa, joka kehittää kosketuspintoja infektioiden torjuntaan. AMiCI ePlatform-verkosto nopeuttaa uusien mikrobeja tappavien pintojen pääsyä markkinoille.Terveydenhuollon hygienia keskeisessä roolissaMaailmanlaajuisesti miljoonat ihmiset saavat terveydenhuollosta peräisin olevan infektion vuosittain. Pahimmillaan infektio johtaa potilaan kuolemaan. Mikrobit kuten virukset leviävät pääsääntöisesti kosketuksen kautta joko ihmisestä toiseen tai pintojen välityksellä. Kaikkein tehokkain tapa estää infektioiden leviäminen on käsienpesu yhdistettynä tehokkaaseen siivoukseen.Mikrobeja tappavat pinnat ovat osa ratkaisuaMikrobeja tappavat pinnat tukevat osaltaan taistelua mikrobeja vastaan. Kupari- ja hopeapintojen vaikutus on jo tunnettu pitkään. Uusia aineita ja pinnoitteita on kehitetty tutkimuksissa ja yritysten toimesta. Haasteena edelleen on osoittaa kehitettyjen pintojen toimivuus todellisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Terveydenhuollossa pilottitutkimuksia on tehty maailmalla ja Satakunnassa. Kokonaiskuva hygieenisten pintojen merkityksestä vielä osin uupuu.
Mitkä ominaisuudet edesauttavat männyn käyttöä sisätiloissa?
Varjossa viihtyvä alueiden valtaajaKuusella on osa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta uhkaavan synkkänä, mutta taas toisaalta suojaavana. Synkkä hahmo pimeässä, mutta suojana esimerkiksi sateella. Kuusta tuodaan sisälle talven pimeimpänä aikana esimerkiksi joulukuuseksi samalla tuoden toivoa ja vihreyttä. Hautausmailla taas kuusenhavuja on käytetty arkun ja haudan koristeena symboloimassa ikuisuutta.
Korona voi jättää nykyiset avokonttorit historiaan
Etätöiden yleistyminen ja koronaviruksen vaatimat turvallisuustoimet ovat lisänneet tarvetta nykyisten toimistotilojen muokkaamiseen.
Peltituotteet – muun muassa kelat, reikälevyt ja arkit – rakentamisen monipuoliseen käyttöön
Metehen laaja raaka-ainevarasto on yksi Suomen kattavimpia ja tarjoaa laadukkaan sekä kilpailukykyisen vaihtoehdon raaka-ainetoimituksille. Joustavan palvelun ja nopean tuotannon avulla varmistetaan sujuvat toimitukset asiakkaille. Erikokoisten kelojen lisäksi Metehe toimittaa rainoja, arkkeja sekä reikälevytuotteita.
Teräsranka on kustannustehokas ja ergonominen ratkaisu
Kun haetaan kustannustehokasta, kestävää ja mittatarkkaa ratkaisua väliseiniin, puolustaa teräksinen väliseinäranka paikkaansa ylivoimaisesti. Jopa työergonomia saavuttaa huomattavia parannuksia käytettäessä teräksisisä väliseinäratkaisuja. Nippu teräsrankoja nimittäin painaa vähintään 50 % vähemmän kuin vastaava kokoinen nippu puisia. Tästä syystä teräsrangat kuormittavat rakentajan lihaksia jopa 14 % vähemmän.
Kotimaista laatua rankaan muun muassa Eduskuntataloon, Oodiin ja Triplaan
Rakennusalalla jos missään on hyvin tärkeää voida luottaa siihen, että tuote on laadukas ja turvallinen. Se, että rakennusmateriaalilla on CE-merkintä ja suoritustasoilmoitus eli DoP, on takuu siitä, että tuote on läpäissyt laatutestit ja rakentaminen on todistetusti turvallista. Valitettavasti markkinoilla on joskus myös tuotteita, joilla ei näitä laadun takuita ole.
