• Etusivu
  • Tutkimus

Suomen metsät ovat tiheytyneet ja järeytyneet, vanhojen puiden määrä on ennallaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20204_64031.jpg

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa nykyään yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Järeitä puita on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920-luvulla, jolloin niitä löytyi enemmän pohjoisesta. Vanhojen puiden määrissä ei ole suuria muutoksia 1970-luvun tilanteeseen verrattuna.

Suomen metsien ensimmäisen inventoinnin (1921–1924) ja 11. inventoinnin (2009–2013) välisenä aikana puuston tilavuus on Suomen nykyisellä alueella kasvanut 70 prosenttia ja metsät ovat tihentyneet koko maassa. Samalla erikokoisten ja -ikäisten puiden määrät ovat muuttuneet, myös alueellisesti.

– Etelässä varsinkin keskikokoisten sekä suurten mäntyjen ja kuusten määrät ovat huomattavasti lisääntyneet. Maan keski- ja pohjoisosissa eniten ovat lisääntyneet pienet ja keskikokoiset männyt sekä pienet lehtipuut, kertoo Luken johtava tutkija Harri Mäkinen.

Tämä johtuu muutoksista maankäytössä, maaseudun elinkeinoissa ja metsien käsittelyssä. Myös ilmastonmuutos on kiihdyttänyt puiden kasvua niin, että tietynkokoiset puut ovat nyt nuorempia kuin aikaisemmin.

Muutos keskimääräisessä puuston määrässä (kpl/ha) puulajeittain 1920-luvulta 2010-luvulle. Erikokoisten puiden määrän muutoksia (kpl/ha) eliömaakunnittain. Luvut (kpl/ha) ovat keskimääräisen hehtaarikohtaisen puuston määrän erotuksia (vuosien 2009–2013 mittauksiin perustuvasta maakunnittaisesta keskiarvosta vähennetty vastaava vuosien 1921–1924 puuston määrä).
Muutos keskimääräisessä puuston määrässä (kpl/ha) puulajeittain 1920-luvulta 2010-luvulle. Erikokoisten puiden määrän muutoksia (kpl/ha) eliömaakunnittain. Luvut (kpl/ha) ovat keskimääräisen hehtaarikohtaisen puuston määrän erotuksia (vuosien 2009–2013 mittauksiin perustuvasta maakunnittaisesta keskiarvosta vähennetty vastaava vuosien 1921–1924 puuston määrä).

Metsien käsittely on vaikuttanut suuresti puuston määrään ja metsien rakenteeseen

Vanhojen maan- ja metsänkäyttömuotojen, kuten kaskeamisen ja tervanpolton, loppumisen jälkeen puuston määrä on hitaasti lisääntynyt. Suurimmat muutokset metsänhoidossa ajoittuvat 1960- ja 1970-luvuille. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tehostunut metsien käsittely, jota on ohjattu metsäpolitiikan keinoin lainsäädännöllä ja taloudellisilla tuilla, on vaikuttanut puuston määrään ja metsien rakenteeseen.

Harvennushakkuissa ja metsien uudistamisessa on suosittu havupuita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että keskikokoisten ja järeiden lehtipuiden määrä on muuttunut vähemmän kuin havupuiden määrä.

Maan keski- ja pohjoisosissa läpimitaltaan 10–20 senttimetriä paksujen mäntyjen lukumäärä on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä johtuu männyn suosimisesta metsänuudistamisessa sekä mäntyvaltaisten ojitusalueiden kehityksestä. Etelä-Lapissa kookkaat, läpimitaltaan yli 30 senttimetriä paksut männyt ovat vähentyneet runsaiden hakkuiden seurauksena.

Koko maan järeiden puiden määrän lisäyksestä 76 % on toteutunut Etelä-Suomessa.
Koko maan järeiden puiden määrän lisäyksestä 76 % on toteutunut Etelä-Suomessa.

Vanhojen puiden määrissä ei suuria muutoksia 1970-luvulta lähtien

Vanhojen, yli 150-vuotiaiden, puiden määrissä ei ole tapahtunut samankaltaista muutosta kuin järeillä puilla. Vielä 1970-luvun alussa metsissämme oli noin 829 miljoonaa vähintään 150 vuoden ikäistä puuta. 2010-luvulla niitä on noin 800 miljoonaa. Niiden puiden määrissä, jotka ovat sekä järeitä että vanhoja, on tapahtunut samansuuntaista, joskaan ei yhtä jyrkkää muutosta kuin järeiden puiden kokonaismäärissä.

Ylivoimaisesti suurin osa vanhoista puista on pohjoisimmassa Suomessa. Enin osa niistä on läpimitaltaan melko pieniä.
Ylivoimaisesti suurin osa vanhoista puista on pohjoisimmassa Suomessa. Enin osa niistä on läpimitaltaan melko pieniä.

Järeät ja vanhat puut ovat tärkeitä metsien monimuotoisuudelle. Suojelualueilla on varsinkin pohjoisessa suuri rooli isojen ja/tai vanhojen puiden säilyttäjinä. Hakkuualoille jätettävillä jättöpuilla on jonkin verran merkitystä järeiden puiden määrään (kuusi prosenttia), mutta vanhoista puista jättöpuita on vain prosentin verran. Eteläisimmän Suomen vanhoista puista jättöpuita on noin kaksi miljoonaa eli neljä prosenttia.

Järeät ja vanhat puut ovat tärkeitä metsien monimuotoisuudelle. Pohjois-Suomen järeistä ja/tai vanhoista puista noin puolet on suojelualueilla.
Järeät ja vanhat puut ovat tärkeitä metsien monimuotoisuudelle. Pohjois-Suomen järeistä ja/tai vanhoista puista noin puolet on suojelualueilla.

Lisätietoja:
Harri Mäkinen, johtava tutkija, puh. 029 532 5265, harri.makinen@luke.fi
Pekka Nöjd, erikoistutkija, puh. 029 532 5462, pekka.nojd@luke.fi

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.

Tutkimus
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74271.jpg
"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki
Keravan tulevalle Asuntomessualueelle nousee puukerrostalojen ryhmä, josta järjestetyn suunnittelukilpailun voittaja on valittu.
202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
201911_61138.jpg
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli maanantaina VTT:tä ja Lukea pitkän aikavälin ilmastostrategian tueksi tehtävistä laskelmista.
201910_60801.jpg
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja
Muutoksia esitetään muun muassa säännöksiin puurakennusten sisäpintojen suojaverhouksesta sekä laajojen kasvihuoneiden palo-osastoivista seinistä.
20218_71769.jpg
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Betoni muuttaa muotoaan siitä perinteisestä harmaasta sementin, kiven ja veden yhdistelmästä kohti monimuotoisempaa rakennusmateriaalia. Betonilla lienee tylsähkö, mutta tehokas ja turvallinen maine rakennusmateriaalina. Tehokkuus on ollut pitkään kilpailuvaltti, mutta ekologisuus ja edustavuus on vallannut alaa. Betonin kohdalla se tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta myös painetta betonin muokkautuvuuteen rakennusmateriaalina. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin suunnittelussa vaikuttaviin betonin innovaatioihin ja ratkaisuihin.
202112_73948.jpg
Kun toteutusmuoto ratkaisee - Katso eri tapojen risut ja ruusut
Rakennushankkeen toteutusmuodon valinta voi ratkaista hankkeen onnistumisen. Listasimme eri toteutusmuotojen hyvät ja huonot puolet.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton