• Etusivu
  • Tutkimus

Savonlinnaan massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20213_69271.jpg

Savonlinnan Teknologiapuisto Nohevaan rakennetaan massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio, joka valmistuu vuonna 2023.

Laboratorion valmistuminen on tärkeä virstanpylväs, sillä vuonna 2023 Suomeen syntyy maakunnallisen yhteistyön ansiosta ainutlaatuinen puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö. Laboratoriohankkeessa on mukana myös Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk. Investoinnin suuruus on noin 15 miljoonaa euroa.

Massiivipuu- ja hybridirakentamisen laboratorio vahvistaa mekaanisen puurakentamisen teollisuutta, alan innovaatiotoimintaa ja yritysten tuotekehitystä ja kansainvälistymistä.

Kuormituskestävyyden testausta

Nohevan laboratorio erikoistuu suuren mittakaavan puuelementtitestaukseen ja tuotekehitykseen. Sen varusteluun kuuluu täyden mittakaavan säätestauslaitteisto, jota tullaan käyttämään muun muassa puukuitueristeiden testaamiseen.

– Tiloissa on myös fysikaalinen laboratorio puutuotteiden soveltavaa tutkimusta varten. Testauskohteena voi olla esimerkiksi suurten kerrostalojen puurakenteiden kuormituskestävyys, Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko kertoo.

Koivikon mukaan laboratorio tulee lisäämään Xamkin teollisen puurakentamisen koulutuksen osaamista. Teknologiapuistossa toimii jo entuudestaan puun kuidun jalostamista kehittävä Xamkin Kuitulaboratorio ja metsäpuiden kasvullista lisäystä tutkiva Luonnonvarakeskuksen KASVU 1 -laboratorio.

Testauskokonaisuus mahdollistaa jatkossa myös sertifiointitestauksen.

– Investointi vahvistaa Savonlinnan teknologiapuistoa yhteistyössä Xamkin ja maakuntaliiton sekä puurakentamisen alan yritysten kanssa. Näin Xamkiin ja teknologiapuistoon tulee kansallisesti puurakentamisen tutkimus- ja kehitysympäristö, joka Suomesta vielä puuttuu. Tämän avulla luodaan edellytykset viedä Suomessa puurakentamista eteenpäin, Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine sanoo.

Tutkimus
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74271.jpg
"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki
Keravan tulevalle Asuntomessualueelle nousee puukerrostalojen ryhmä, josta järjestetyn suunnittelukilpailun voittaja on valittu.
202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
201911_61138.jpg
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli maanantaina VTT:tä ja Lukea pitkän aikavälin ilmastostrategian tueksi tehtävistä laskelmista.
201910_60801.jpg
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja
Muutoksia esitetään muun muassa säännöksiin puurakennusten sisäpintojen suojaverhouksesta sekä laajojen kasvihuoneiden palo-osastoivista seinistä.
20218_71769.jpg
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Betoni muuttaa muotoaan siitä perinteisestä harmaasta sementin, kiven ja veden yhdistelmästä kohti monimuotoisempaa rakennusmateriaalia. Betonilla lienee tylsähkö, mutta tehokas ja turvallinen maine rakennusmateriaalina. Tehokkuus on ollut pitkään kilpailuvaltti, mutta ekologisuus ja edustavuus on vallannut alaa. Betonin kohdalla se tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta myös painetta betonin muokkautuvuuteen rakennusmateriaalina. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin suunnittelussa vaikuttaviin betonin innovaatioihin ja ratkaisuihin.
20212_68488.jpg
Massiivitiilirakenteinen kerrostalo kennoharkoilla
Sata vuotta sitten kaupunkien keskustoissa kerrostalot rakennettiin tiilestä. Nämä tiilirunkoiset talot ovat säilyttäneet arvonsa ja ovat edelleen rakenteiltaan hyvässä kunnossa. Nyt tiili on löydetty uudestaan kerrostalojen runkorakenteeksi.Keski-Euroopassa kennoharkko on yleisesti käytetty materiaali kerrostalojen runkorakenteissa. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot Suomessa ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun ja uusia hankkeita on käynnistymässä esimerkiksi Helsingissä. Massiivinen ja hengittävä kennotiilirakenne on sekä energiataloudellinen että kosteusteknisesti toimiva, mutta samalla myös U-arvoltaan nykyvaatimukset täyttävä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton