Rakentamisen uudet säädökset ohjaavat vähähiilisiin ratkaisuihin koko elinkaaren ajalta
“Vähähiilisen rakentamisen säädösohjaus on tärkeä askel kestävämpään rakentamiseen. Jatkossa rakentamisen päästöt on huomioitava aina rakennuksen suunnittelusta sen rakentamiseen, käyttöön ja purkamiseen. Tämä luo selkeän kannustimen vähähiilisempiin ratkaisuihin esimerkiksi rakennusmateriaaleissa ja rakentamisen prosesseissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki sekä sen nojalla annetut asetukset ohjaavat rakentamista entistä vähähiilisempään suuntaan. Uudistuksen myötä rakennusten ilmastovaikutuksia tarkastellaan koko elinkaaren ajalta suunnittelusta purkamiseen, ja uudisrakentamiseen tuodaan käyttöön ilmastoselvitykset, rakennustuoteluettelot sekä hiilijalanjäljen raja-arvot.
Vähähiilinen rakentaminen osaksi lainsäädäntöä
Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi vähähiilistä rakentamista koskevan säädöskokonaisuuden, jota on valmisteltu usean vuoden ajan. Rakentamislaki, siihen tehdyt muutokset sekä lain perusteella annetut asetukset luovat rakenteen, jonka tavoitteena on vähentää rakentamisen ja rakennusten aiheuttamia ilmastopäästöjä koko niiden elinkaaren aikana.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut rakentamislaki ohjaa rakentamista tarkastelemaan ilmastovaikutuksia aiempaa kokonaisvaltaisemmin aina suunnittelusta rakennuksen purkamiseen saakka.
Rakennusalan merkittävä rooli ilmastotyössä
Rakentaminen ja rakennuskanta aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, minkä vuoksi alan merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen. Uuden sääntelyn myötä rakennushankkeissa on jatkossa arvioitava ilmastovaikutuksia systemaattisesti koko elinkaaren ajalta.
Tämä luo kannustimia vähähiilisempiin ratkaisuihin esimerkiksi rakennusmateriaaleissa, energiaratkaisuissa ja rakentamisen prosesseissa.
Ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo pakollisiksi
Rakentamislaki edellyttää, että uudisrakennus suunnitellaan ja toteutetaan käyttötarkoituksensa mukaisesti vähähiiliseksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on laatia rakennukselle ilmastoselvitys sekä rakennustuoteluettelo.
Ilmastoselvityksessä arvioidaan rakennuksen hiilijalanjälki eli elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi tarkastellaan hiilikädenjälkeä, joka kuvaa hankkeen mahdollisia ilmastohyötyjä verrattuna tilanteeseen, jossa hanketta ei toteutettaisi.
Mitä rakennuksia vaatimukset koskevat?
Vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset kohdistuvat laajasti uudisrakentamiseen. Ne koskevat muun muassa rivi- ja kerrostaloja, toimisto- ja liikerakennuksia, sairaaloita sekä suuria varasto- ja hallirakennuksia, joiden rakentamislupa on tullut vireille vuoden 2026 alusta alkaen.
Vaatimusten ulkopuolelle jäävät pientalot, alle 30 neliömetrin kokoiset rakennukset sekä korjausrakentaminen.
Hiilijalanjäljelle asetetaan raja-arvot
Uusille rakennuksille on määritelty käyttötarkoitusluokittaiset hiilijalanjäljen raja-arvot. Raja-arvojen alittuminen on osoitettava ilmastoselvityksessä, ja ne koskevat rakennuksia, joiden rakentamislupahakemus on tullut vireille tammikuun 2026 jälkeen.
Alkuvaiheessa raja-arvot on asetettu maltilliselle tasolle, mutta niitä kiristetään vuoden 2029 alusta lähtien sääntelyn ilmastovaikutusten vahvistamiseksi.
Arviointimenetelmät ja päästötietokanta tukena
Rakennusten vähähiilisyyden arviointia tukevat ympäristöministeriön julkaisema arviointimenetelmä sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä CO₂data-päästötietokanta. Tietokanta tarjoaa tietoa yleisimpien rakennustuotteiden ja rakentamisen prosessien ilmastovaikutuksista.
Kaukolämmön osalta kansalliseen päästötietokantaan tullaan lisäämään verkkokohtaisia elinkaarisia päästötietoja Tilastokeskuksen aineistojen pohjalta. Kansallista päästökeskiarvoa voidaan käyttää myös jatkossa.
EU-sääntely tuo muutoksia vähähiilisyysvaatimuksiin
Vähähiilisääntelyä kehitetään edelleen EU-lainsäädännön mukaisesti. Euroopan komissio on uudistanut rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, joka edellyttää muutoksia myös kansalliseen sääntelyyn.
Euroopan komissio on julkaissut uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) 7 artiklaan liittyvän delegoidun säädöksen rakennusten ilmaston lämmityspotentiaalin laskennasta.
Global Warming Potential (GWP) -laskennan tarkoituksena on yhdenmukaistaa tapaa, jolla EU-jäsenvaltiot arvioivat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.
Ympäristöministeriö valmistelee tarvittavia muutoksia vuoden 2026 aikana. Päivitettyä vähähiilisyyden arviointimenetelmää sovelletaan aikaisintaan vuoden 2028 alusta lähtien.
Aiheesta lisää:
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 28.1.2026
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat