• Etusivu
  • Energia

Rakennuskannan päästöjä vähennetään vuoteen 2050 mennessä 90 %

Vuoteen 2030 ulottuva tiekartta korostaa korjausrakentamisen neuvontaa ja koulutusta

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.06.2021Päivitetty 15.11.2022
20216_71253.jpg

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista vauhditetaan 10.06.2021 julkaistulla, vuoteen 2030 saakka ulottuvalla tiekartalla ja toimeenpanosuunnitelmalla, tiedottaa ympäristöministeriö. Ehdotetuissa 17 toimenpiteessä on sekä uusia avauksia että nykytekemisen tehostamista.

Ympäristöministeriö ja Motiva tiedottavat, että tiekartta peräänkuuluttaa panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammattilaisten koulutukseen ja osaamiseen. Tärkeiksi tunnistetaan myös uudet rahoitusmallit ja pitkäjänteiset, ennakoitavissa olevat valtion avustukset, jotka kannustavat korjaamaan rakennukset merkittävästi vaatimustasoa energiatehokkaammiksi.

Info

Info

Tiekartassa korostettiin mm. seuraavia toimia:

  • Kehitetään rakentamisen ammattilaisten jatkuvaa oppimista korjausrakentamisessa ja energiatehokkuudessa, jotta tekijöitä riittää.
  • Korjausrakentamisesta tuotetaan käytännön esimerkkejä tutkimustietoa hyödyntäen.
  • Energiatehokkuuden ja korjausrakentamisen rahoitukselle perustetaan tietohubi.
  • Uusista tukijärjestelmistä saatava tieto valjastetaan käyttöön ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan järjestelmällisesti.
  • Strategian ja tiekartan tiedot julkaistaan visuaalisessa muodossa verkossa, mikä helpottaa toimenpiteiden etenemisen seurantaa.
  • Strategian toimeenpanon tueksi käynnistetään teemakohtaisia työryhmiä, joissa valmistellaan toimenpidekokonaisuuksista toimivia yhdessä sidosryhmien kanssa.
  • Varmistetaan ministeriöiden sisäinen ja välinen yhteistyö, jotta korjausrakentamisen strategian tavoitteet huomioidaan eri suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa sekä tarvittaessa lainsäädännössä.

Tiekartassa ehdotetuille toimenpiteille nimetään niiden kohderyhmät, toteuttajat sekä mahdolliset työhön osallistuvat kumppanit. Tiekartta pohjustaa strategian päivitystä, joka on edessä vuonna 2030.

Tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman laativat Motiva Oy sekä VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu ympäristöministeriön ohjauksessa. Arvokasta palautetta antoivat myös 36 sidosryhmien edustajaa eri toimialoita. Työtä kommentoi myös korjausrakentamisen strategian seurantaryhmä.

Tavoitteena vähentää rakennuskannan päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Maaliskuussa 2020 julkaistu Korjausrakentamisen strategia 2020–2050 linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla Suomen olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Tunnistettuja toimia ovat mm. rakennusten tilatehokkuus, energiatehokkuutta parantava suunnitelmallinen kiinteistönpito, korjausten yhteydessä tehtävät energiatehokkuusparannukset sekä vähähiilinen lämmitys.

Tavoitteena on vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen etenemissuunnitelman toimenpiteillä lämmitysenergian kulutuksen arvioidaan laskevan vuodesta 2020 vuoteen 2050 mennessä noin 50 prosenttia ja ostoenergian kulutuksen noin 60 prosenttia. Rakennuskannan lämmitysenergian kasvihuonekaasupäästöt laskisivat vuosina 2020–2050 täten noin 92 prosenttia.

Korjausrakentamisen strategia toteuttaa kansallisesti vuonna 2018 voimaan tullutta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.

20216_71254.jpg

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 10.06.2021

Energia
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

202112_74271.jpg
"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki
Keravan tulevalle Asuntomessualueelle nousee puukerrostalojen ryhmä, josta järjestetyn suunnittelukilpailun voittaja on valittu.
202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
201911_61138.jpg
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli maanantaina VTT:tä ja Lukea pitkän aikavälin ilmastostrategian tueksi tehtävistä laskelmista.
201910_60801.jpg
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja
Muutoksia esitetään muun muassa säännöksiin puurakennusten sisäpintojen suojaverhouksesta sekä laajojen kasvihuoneiden palo-osastoivista seinistä.
20218_71769.jpg
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Betoni muuttaa muotoaan siitä perinteisestä harmaasta sementin, kiven ja veden yhdistelmästä kohti monimuotoisempaa rakennusmateriaalia. Betonilla lienee tylsähkö, mutta tehokas ja turvallinen maine rakennusmateriaalina. Tehokkuus on ollut pitkään kilpailuvaltti, mutta ekologisuus ja edustavuus on vallannut alaa. Betonin kohdalla se tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta myös painetta betonin muokkautuvuuteen rakennusmateriaalina. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin suunnittelussa vaikuttaviin betonin innovaatioihin ja ratkaisuihin.
20204_64363.jpg
Tekijä tai valvoja! Opi uutta tai kertaa tietosi vedeneristyksestä koulutuksella
Huonosti tehdyt märkätilojen vedeneristykset ovat kosteusvaurioiden syntymisen suurimpia syitä. Ilman toimivaa vedeneristystä vesi tunkeutuu rakenteisiin painovoiman ja kastuneen pinnan kapilaarivirtauksen vuoksi. Vedeneristyksen tarkoituksena on pitää kosteus märkätilan puolella; suihkun jälkeen tilat kuivuvat ilmanvaihdon ja lattialämmityksen avulla. Myös märkätilojen oikeanlainen käyttö on tärkeää; seinä- ja lattiapinnoilta kannattaa lakaista irtovesi lattiakaivoon. Näin menetellen kosteusrasitus pienenee huomattavasti.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton