• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Rakentaminen

Pahoin saastunut maaperä lämmitettiin 100-asteiseksi, tulokset puhuvat puolestaan – Lähes 100 prosenttia liuottimista poistettiin

Rakentajan toimitus
Julkaistu 22.04.2021Päivitetty 15.11.2022
20214_70215.jpg

Suomessa on käytetty ensimmäistä kertaa lämpömenetelmää pilaantuneen maa-alueen puhdistamiseen. Jatkossa menetelmän toivotaan yleistyvän.

Muualla maailmassa laajassa käytössä ollut lämpömenetelmä ei ole ollut suosiossa Suomessa, mutta nyt viime vuonna sitä käytettiin Kurikan vanhan turkismuokkaamon maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Maaperä oli pilaantunut klooratuilla liuottimilla, joita käytettiin alueella 1830-luvulta alkaen eläinten nahkojen puhdistamiseen.

Liuottimet olivat päätyneet Kylävuoren pohjavesialueeseen. Noin 150 metrin päässä olevat vedenottamot on suljettu eikä niistä oteta vettä kotitalouskäyttöön.

Kloorattujen liuottimien uhkia ympäristölle ja terveydelle ei aikanaan tiedostettu. Jotta haitta-aineiden leviäminen voitiin estää maaperässä, puhdistaminen oli välttämätöntä.

Lämpömenetelmässä haihtuvat orgaaniset yhdisteet poistetaan maaperästä lämmön ja voimakkaan alipaineen avulla. Maaperä lämmitetään lämmityskaivojen avulla noin 100-asteiseksi. Kuuma, haitta-ainepitoinen höyry imetään alipaineella ja kerätään puhdistuslaitteistolle. Puhdistettu ilma päästetään ilmakehään ja puhdistettu vesi esimerkiksi vesistöön, tässä tapauksessa Nenättömänluomaan.

Lämmitys 100 asteeseen vei kuukauden

Ely-keskuksen asiantuntija Maarit Joukainen arvioi, että tähän asti Suomessa on pitäydytty tutummissa menetelmissä.

– Luultavasti lämpömenetelmää ei ole käytetty Suomessa aikaisemmin lukuun ottamatta pieniä kokeiluja, koska sen on oletettu olevan hyvin energiasyöppö. Kyseistä tekniikkaa ei ole tunnettu, eikä sitä ole uskallettu lähteä kokeilemaan kustannusten ja epävarmojen tulosten vuoksi.

Lämpömenetelmän kohdalla ratkaisevassa roolissa on ennakkotutkimus.

"Lähtötiedot ovat hyvin oleellisessa osassa. Kohde täytyy tutkia ennen menetelmän käyttöä erittäin hyvin, jotta päätelmät haitta-aineiden laadusta, määrästä, laajuudesta sekä maaperästä ja pohjavedestä ovat riittävät. Itsessään menetelmän käyttö on esimerkiksi lämmityskaivojen asennuksen osalta suhteellisen tavallista, joskin vaativaa maanrakennustoimintaa. Laitteistot, niiden kytkeminen sekä maaperän lämmittäminen kaivoihin asennettujen lämmityselementtien avulla vaativat erityisosaamista."
Maarit Joukainen, asiantuntija, ELY-keskus

Maaperän olosuhteet vaikuttavat oleellisesti maaperän lämmittämiseen. Kurikan projektissa lämmitys 100 asteeseen kesti noin kuukauden.

Lämpömenetelmän maaperäpuhdistuslaitteiston asentaminen vaatii erityisosaamista

Lämpömenetelmän maaperäpuhdistuslaitteiston asentaminen vaatii erityisosaamista

Tutkimukset alkoivat jo 2000-luvun alussa

Kurikan puhdistushankkeen pääurakoitsijana toimi Doranova Oy, joka on erikoistunut lämpömenetelmän käyttöön. Hankkeen toteutti Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima valtakunnallinen Maaperä kuntoon -ohjelma yhteistyössä Kurikan kaupungin kanssa. Maaperän lämmitystekniikka hankittiin tanskalaiselta Krüger A/S -yhtiöltä. Pilaantuneen alueen puhdistamista valvoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Entisen turkismuokkaamon alueen maaperään ja pohjavettä oli tutkittu useaan otteeseen 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2005 alueen maaperää puhdistettiin massanvaihdolla, ja vuonna 2018 alueella aloitettiin pohjaveden biologinen puhdistaminen. Projektin yhteydessä pohjavesipinnan alapuolella havaittiin korkeita liuotinpitoisuuksia, joiden puhdistamiseen tuolloin valittu menetelmä ei riittänyt. Noin 4–10 metrin syvyydessä tiiviissä savikerroksessa havaittiin Joukaisen mukaan suuria pitoisuuksia tetrakloorieteeniä, trikloorieteeniä ja dikloorieteeniä noin 200 neliömetrin alueella.

"Haitta-aineiden kulkeutuminen riippuu sekä maaperäolosuhteista että haitta-aineiden laadusta. Tässä kohteessa ongelmana olivat klooratut liuottimet, jotka vettä raskaampina voivat kulkeutua hyvinkin syvälle. Lämpömenetelmän etuna on mahdollisuus porata kaivot haitta-aineiden poistamiseksi. Poraaminen voidaan ulottaa syvälle ja Euroopassa menetelmää on käytetty noin 50 metrin syvyydessä."
Maarit Joukainen, asiantuntija, ELY-keskus

Tulokset vakuuttivat

Lämpömenetelmän tuloksista povattiin hyviä, mutta ne osoittautuivat jopa odotettua paremmiksi. Haitta-ainepitoista höyryä käsiteltiin alueella yli puoli miljoonaa kuutiota ja vettä kaikkiaan 166 kuutiota. Tavoitteena oli poistaa 98 prosenttia haitta-aineista, mutta puhdistuksen jälkeen otetut näytteet osoittivat, että haitta-aineista oli saatu poistettua 99,7 prosenttia. Laskennallisesti liuottimia poistettiin kaikkiaan noin 490 kg.

Menetelmä on oikeissa olosuhteissa nopea ja tehokas; maaperässä olevista haitta-aineista saatiin poistettua jopa 99,7%

Menetelmä on oikeissa olosuhteissa nopea ja tehokas; maaperässä olevista haitta-aineista saatiin poistettua jopa 99,7%

Joukaisen mukaan menetelmä on oikeissa olosuhteissa nopea ja tehokas.

– Alueelle ei jää rajoitteita tai rakenteita, jotka voisivat haitata tulevaa käyttöä. Laitteistokuljetuksia lukuun ottamatta hankkeesta ei synny liikennettä. Maaperän lämmittämiseen käytetty sähkökin oli tässä hankkeessa 100-prosenttisesti uusiutuvaa.

Hän toivoo, että menetelmä on jatkossa todellinen vaihtoehto muuallakin Suomessa.

– Kaikkiaan menetelmä yllätti positiivisesti tehokkuudellaan, ajallisesti ja tulosten puolesta. Kun lähtötiedot ovat riittävät, menetelmän käyttö ei tuo kustannuksiin ikäviä yllätyksiä.

Rakentaja.fi
Rakentaminen
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20204_63877.jpg

Tuusulaan rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue

"My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue" suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään.– Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.

20217_71691.jpg

Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

202010_66875.jpg

Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa

World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.

202112_74271.jpg

"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki

Keravan tulevalle Asuntomessualueelle nousee puukerrostalojen ryhmä, josta järjestetyn suunnittelukilpailun voittaja on valittu.

202110_73115.jpg

Rakennusjätteet kiertoon entistä puhtaampina

Perintötielle Vantaan Veromieheen loppuvuodesta 2022 nousevan Joutsenmerkkikiinteistön työmaalla lajitellaan muovit jopa neljään eri keräysastiaan. Kierrätysastetavoitteisiin pääsy vaatii sitoutumista ja selkeitä ohjeita.

20206_65320.jpg

Mikromuovia taivaalta niskaan tuhansia tonneja vuodessa

Mikromuovisaastetta löytyy kaikkialta maailmasta, pullotetusta vedestä kaukaisimpiin maailmankolkkiin. Ei siis ihme, että se sataa myös niskaamme. Yllätyksenä saattaa tulla määrä, paljonko sitä oikeastaan sataakaan niskaamme.Apulaisprofessori Janice Brahney Utahin Yliopistosta on tiiminsä kanssa tutkinut sadevesinäytteitä 11:sta Amerikan kansallispuistosta 14 kuukauden ajan. He huomasivat tutkimuksessaan, että pelkästään USA:n länsiosissa mikromuovia sataa alas 1000 tonnia vuodessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton