Muovin vähentämisestä kannetaan huolta työmailla, mutta kustannukset epäilyttävät – "Tulos osoittaa, että 70 prosentin lajitteluaste on saavutettavissa"
Premicon, Lujatalon, ARAn, ympäristöministeriön ja Kuntarahoituksen yhteishankkeessa selvitettiin keinoja muovijätteen lajittelun tehostamiseen rakennustyömailla.
Rakennusteollisuus on yksi merkittävimpiä muovin käyttäjiä. Keskimäärin muovien osuus kaikesta rakennusjätteestä on noin 18 prosenttia. Suurin osa tästä on kertakäyttöisiä pakkausmuoveja.
Yhteishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten muovin määrän vähentäminen huomioidaan rakennusteollisuudessa. Projektissa hyödynnettiin Premico Asuntorahasto II ja Lujatalon Vantaan Koivukylään rakentamaa, 76 vuokra-asunnon Metsäkissa-pilottikohdetta.
Suomen muovijätemäärän on ennakoitu kasvavan nykytasosta jopa 18 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 muovijätettä arvioidaan syntyvän lähes 315 000 tonnia. Rakentamisessa syntyvä muovijäte hyödynnetään nykyisin lähinnä energiantuotannossa.
Vuonna 2012 Suomessa astui voimaan asetus, jonka mukaan 70 prosenttia rakennusjätteistä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Tavoite koskee nimenomaan työmaalla tehtävää lajittelua. Tavoitteesta ollaan paikoin vielä kaukana.
Yhteishankkeessa todettiin, että työmailla pyritään vähentämään muovin määrää paitsi pyrkimällä 70 prosentin lajitteluasteeseen, myös järjestämällä erilliskierrätystä ja dokumentoimalla muovien määrää. Tärkeässä roolissa oli myös työntekijöiden ohjeistaminen ja kouluttaminen.
Koetyömaalla yllettiin 75 prosentin lajitteluasteeseen
Premicon hankejohtaja Markku Kainulaisen mukaan muovipakkausjätteen määrä on ollut kasvussa rakennustyömailla jo pidemmän aikaa.
– Se ei vähene ilman rajoittavia toimia. Tässä mielessä monet materiaalitoimittajat ovat tunnistaneet ympäristövastuunsa ja ryhtyneet toimiin pakkaustapojen suhteen. Valitettavasti se on kuitenkin vielä liian vähäistä, Kainulainen sanoo.
Lajittelulla on suuri merkitys siihen, kuinka paljon hylättyä rakennusmateriaalia saadaan työmaalta takaisin kiertoon. Koetyömaalla Lujatalo Oy pääsi kiitettävään 75 prosentin lajitteluasteeseen.
– Tulos osoittaa, että 70 prosentin raja on saavutettavissa. Projektin aikana selvitettyjen muiden työmaiden lajitteluasteet liikkuivat noin 50-60 prosentin välillä.
Aikaisemmin muovilla pakattavat tuotteet ovat muuttuneet viime vuosina jopa täysin muovittomiksi tai vähintään selvästi kevyempään muovisuojaukseen. Pakkausmuovia valmistava teollisuus kehittää kierrätysmuovista valmistettavaa pakkausmuovia.
"Kustannusten nousu ei saa vaikuttaa vähentämiseen"
Hankkeen aikana todettiin, että työntekijöillä oli kiitettävä tietous kierrätyksestä.
"Tilaajaorganisaation silmin katsottuna oli ilo havaita, kuinka hyvin ainakin suurempien rakennusliikkeiden toimihenkilöillä kierrätysasiat ovat hallinnassa. Niihin tartutaan tehokkaasti ja tehdään työmaaoloissa kaikki mahdollinen. Joissakin tapauksissa kielimuuri ja kulttuurilliset erot asettivat haasteita koulutukseen."
Markku Kainulainen, hankejohtaja, Premico
Ympäristöministeriön projektipäällikkö Päivi Piispan mukaan tietoutta tarvitaan edelleen lisää esimerkiksi eri muovilajeista.
– Työmaan eri vaiheissa aliurakoitsijat vaihtuvat ja kaikille aliurakoitsijoiden työntekijöillekin olisi osattava kertoa lajittelutavoista ja lajittelun merkityksestä. Tämä vaikuttaa työmaan kustannuksiin.
Lujatalon rakennuttajapäällikkö Rainer Noppa pitääkin kustannusten nousua merkittävänä haasteena muovin kierrätyksen tehostamisessa.
– Muovi on maailmanlaajuisesti paljon käytetty materiaali. Kustannustaso muovittomien ja vähämuovisten tuotteiden osalta on vielä haaste, koska vähämuoviset tuotteet ovat rakentamisen kustannuksia nostava tekijä, hän huomauttaa.
Markku Kainulainen korostaa säädösten merkitystä työmaiden toiminnan ohjaamisessa. Hän toivoo, että kustannusten nousun ei annettaisi vaikuttaa muovin vähentämiseen.
– Muuten ollaan aina siinä tilanteessa, että löytyy joku syy jolla lykätä vähentämistä. Säädökset tulee asettaa niin, että ne velvoittavat muovin vähennykseen tai kierrättämiseen.
Yhteishankkeen projektiselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.
Projekti on osa Pohjoismaista kiertotalouden LOOP-ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää ja toteuttaa konkreettisia kiertotalouden ratkaisuja
Aiheeseen liittyvää
VTT kehittää polystyreenin kierrätystä
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Uusi asetus tiukentaa kierrätystavoitteita - Näin vaatimukset muuttuvat
Kierrätys rakennustyömailla - utopiaa vai arkipäivää?
Tasainen ja riittävä työskentelyvalaistus led-nauhavalaistuksella: katso hinta
Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön
Luetuimmat
Uusimmat