• Etusivu
  • LVI

Tiedätkö mitä vaatimuksia on paikkakunnallasi pientalo­projektin kosteuden­hallinnassa?

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö TTS Työtehoseura
Päivitetty 20.02.2024
20212_68462.jpg

Joillakin paikkakunnilla pientaloprojektien kosteudenhallinnalle tuli vuoden 2021 alusta uusia vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan rakennusalalla tunnusta saaneen Kuivaketju10- toimintamallin käyttö. Vaatimukset otetaan käyttöön muun muassa Oulussa.

Kosteudenhallintakoordinaattorin nimeämisen ohella pientalohankkeessa on osoitettava kokonaisvaltaisen kosteudenhallinnan toteuttaminen siihen suunnitellulla toimintamallilla eli Kuivaketju10-järjestelmällä tai omalla tarkalla hankekohtaisella toimintamallilla. Kuivaketju10 on ollut käytössä rakennusalalla usean vuoden ajan.

TTS Työtehoseuran kouluttaja Sauli Paloniitty huomauttaa, että Ympäristöministeriön asetus kosteudenhallinnasta on tullut voimaan jo vuoden 2018 alusta.

– Sen jalkauttaminen on alkanut pikku hiljaa ja yhä enemmän sen vaatimuksia ja periaatteita aletaan vaatia myös pientalohankkeilta. Käytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Osassa kuntia ja kaupunkeja vaatimukset ovat olleet voimassa jo vuoden 2018 alusta.

Paloniitty korostaa kosteudenhallinnan merkitystä rakennushankkeen kaikissa eri vaiheissa.

– Kukaan ei halua rakennuttaa tai asua sellaisessa rakennuksessa, jossa jo rakennusaikana on pilattu rakennusmateriaaleja. Monina syksyinä Suomessa on ollut hyvin pitkiä kosteita ja lämpimiä jaksoja, jolloin materiaalien mikrobivaurioituminen on ollut mahdollista.

– Jos rakenteita päästetään kastumaan vesisateessa tai niitä ei kuivateta riittävästi, vaurioprosessit alkavat melko nopeasti. Kosteudenhallinta tarkoittaa sitä, että materiaalien ja rakenteiden kosteus tiedetään koko hankkeen ajan. Tämä tarkoittaa jatkuvaa mittaamista ja seurantaa.

20212_68463.jpg

Laadunvalvontamittaukset tärkeä osa kosteudenhallintaa

Ympäristöministeriön asetuksen mukaan rakennushankkeessa on huomioitava kosteudenhallinta laatimalla kosteudenhallintaselvitys. Siinä käydään läpi kosteushallinta rakentamispäätöksestä talon käyttöönottoon saakka.

Rakennusvalvonta aikoo kohdistaa jatkossa nykyistä enemmän viranomaisvalvontaa pientalojen rakennushankkeiden kosteudenhallintaan. Laatua voidaan lisätä kosteudenhallinnan huomioimisella jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Valvonnan lisäämisellä pyritään parantamaan rakentamisen laatua.

Kosteudenhallintakoordinaattorilta edellytetään usein vastaavan työnjohtajan pätevyyttä.

– Lisäksi koordinaattorin tulee olla perehtynyt kosteudenhallintaan muun muassa täydennyskouluttautumalla kosteudenhallintakoordinaattoriksi tai hänellä pitää olla muutoin aiheeseen koulutusta ja työkokemusta. Lopullisesti pätevyyden kelpoisuudesta päättää rakennusvalvontaviranomainen. Pientalohankkeissa yleistä on, että koordinaattorina toimii vastaava työnjohtaja tai pääsuunnittelija, jos henkilöllä on siihen riittävää osaamista ja kokemusta, Paloniitty selvittää.

Kokonaisvaltainen kosteudenhallinta osoitetaan muun muassa ennakkosuunnittelulla, johon kuuluu kosteudenhallintaselvitys sekä työmaakohtainen kosteudenhallintasuunnitelma. Oleellista ovat myös eri työvaiheiden tarkistukset ja suunnittelijoille sekä työmaahenkilöille tehdyt tarkastuslistat. Paloniityn mukaan kosteudenhallintaan kuuluvat myös hankkeen dokumentointi ja laadunvalvontamittaukset kuten kosteus- ja tiiveysmittaukset sekä lämpökuvaukset.

Kuivaketju10:n vaihtoehtona on hankekohtainen toimintamalli, joka on pientalohankkeessa kuivaketjumenetelmää suppeampi. Lähinnä kyse on tarkastuslistasta ja laadunvalvontamittaukset sisältävästä suunnitelmasta.
Kuivaketju10 on maksuton nettiselainpohjainen toimintamalli, joka ohjaa hanketta sen eri vaiheissa. Se sisältää suunnittelijoille, tilaajalle, urakoitsijoille, rakennusvalvonnalle ja valvojille omat tarkastuslistat, joista jokaisen tulee huolehtia.

Info

Info

TTS Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia

TTS Työtehoseura kouluttaa rakennusalan asiantuntijoita erilaisiin tehtäviin. Koulutuskalenterimme monipuolinen tarjonta mahdollistaa asiantuntijuuden kehittämisen työskentelyn ohessa tai kokopäiväisenä opiskelijana - tarpeesi mukaan. Alla olevista linkeistä voit tutustua työnjohtokoulutuksiin sekä henkilösertifikaattiin valmistaviin koulutuksiin.

Kosteudenhallintakoordinaattori PRO

Kuivaketju 10

Rakenteiden kosteudenmittaaja

Talonrakennusalan täydennyskoulutusta

TTS Työtehoseura
LVI
ammattilaisille
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Asbestin poisto ulkoseinästä
Asbestilainsäädäntö – mitä pitää huomioida?
Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitä sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.
201711_51017.jpg
Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita
Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallinta työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?
20201_61928.jpg
RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan
Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.
20218_72006.jpg
Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt VILPE Oy:n perustajalle, rakennusmestari Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimen. Kesäkuussa myönnettiin 50 arvonimeä, joista rakennusneuvoksia oli kaksi. Vuodesta 1943 asti nimettyjä rakennusneuvoksia on Suomessa alle 200.
rakentaja pro
Tilaa Rakentaja.pro-uutiskirje
Erikoiskutsu sinulle, joka haluat pysyä ajan tasalla.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Laskujen hyväksyntä
Toimenpiteet:Urakoitsija tai toimittaja esittää sopimusten mukaiset laskut kahtena kappaleena hyväksyttäväksi työmaan valvojalle, joka tarkastaa laskujen sopimuksenmukaisuuden, merkitsee laskuihin saapumispäivämäärän, tarkastuspäivämäärän ja laskun eräpäivän. Työmaapäällikkö hyväksyy laskut kuittauksellaan. Työmaa toimittaa hyväksytyt laskut yhtenä kappaleena tilaajalle jatkokäsittelyä varten. Sopimusten maksamiskäytäntönä pidetään pääsääntöisesti 14 pv netto. Myös pitemmät maksuajat saattavat tulla kysymykseen, mikäli urakoitsija / toimittaja on tarjouksessaan sitä esittänyt. Eräpäivä lasketaan työmaan laskun hyväksymispäivämäärästä (ei laskun päiväyksestä). Projektipäällikkö kirjaa laskut reaaliaikaisesti urakoittain laskujen seuraamisjärjestelmäänsä. Tilaaja ei maksa kohteen laskuja ilman, että niissä on projektipäällikön kuittaus.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:Laskujen hyväksymismerkinnätHyväksyntä:Valvoja sekä projektipäällikkö

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton