Uusi asetus tiukentaa kierrätystavoitteita – Näin vaatimukset muuttuvat

Jätelakia tarkentava asetus velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jätteet nykyistä tehokkaammin. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet tiukentuvat merkittävästi nykyisestä. Uusi kierrätystavoite on vähintään 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Yhdyskuntajätettä syntyy asumisesta ja muusta siihen rinnastettavasta toiminnasta.

Asetus ei muuta rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitetta. Niistä tulee hyödyntää jatkossa muutoin kuin energiana tai polttoaineena vähintään 70 painoprosenttia.

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on EU-lainsäädännön mukaan voinut laskea tähän asti neljällä vaihtoehtoisella tavalla, jotka ovat johtaneet eri tulokseen. Esimerkiksi Suomen vuoden 2018 kierrätysasteeksi saadaan eri tulos komission päätöksen mukaisilla vaihtoehtoisilla laskentamenetelmillä. Uudistettu EU-lainsäädäntö muuttaa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskentasääntöjä niin, että vaihtoehtoisista laskentatavoista luovutaan.

– Uusien laskentasääntöjen mukaan kierrätettyyn jätemäärään ei saa sisällyttää erilliskerätyn jätteen esikäsittelyvaiheissa syntyvän lajitteluhävikin määrää. Tämän arvioidaan pudottavan Suomen nykyistä kierrätysastetta vähintään muutamalla prosenttiyksiköllä, ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä selvittää.

Vuoden 2020 kierrätysasteet on raportoitava komissiolle uusien laskentasääntöjen mukaisesti 30.6.2022 mennessä.

Uudet asetukset ovat osa käynnissä olevaa laajaa jätealan asetusten uudistusta. Kokonaisuuteen kuuluvien kuuden muun asetuksen, kuten kaatopaikka-asetuksen ja pakkausjäteasetuksen muutokset on tarkoitus saattaa valtioneuvoston hyväksyttäväksi marraskuun aikana. Asetukset liittyvät EU:n ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin jäte-, pakkausjäte-, kaatopaikka- ja romuajoneuvodirektiiviä. Muutoksia tuli myös paristo-, akku-, sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiveihin.

Yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti on jäänyt Suomessa toistaiseksi varsin alhaiseksi. Viimeisimmän, vuoden 2019 tiedon mukaan yhdyskuntajätteestä kierrätetään vain 43 prosenttia. Syynä tähän on Levisen mukaan muun muassa erilliskeräyksen vähäisyys.

"Myöskään jo nyt käytettävissä olevia erilliskeräysmahdollisuuksia ei käytetä tehokkaasti. Liian monet jättävät lajittelematta jätteensä, vaikka siihen olisi erilliskeräyspalvelu järjestettynä. Osittain voi olla myös puutetta asianmukaisista kierrätyslaitoksista ja markkinoista kierrätetyille tuotteille ja materiaaleille."
Riitta Levinen, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö

Uudet velvoitteet koskevat kaikkea rakennus- ja purkutoimintaa, myös työmaita. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä lisätään asettamalla erilliskeräysvelvoitteet asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.

Pakkausjätteen kierrätetyn jätemäärän laskentasääntöjä uudistetaan samaan tapaan kuin yhdyskuntajätteen kohdalla. Uutta on lisäksi se, että kierrätysasteen laskennassa syntyvän pakkausjätteen määrän arviointia tarkennetaan.

– Syntyvän pakkausjätteen määrä arvioidaan markkinoille saatettujen pakkausten määrän perusteella. Nykyiset tilastot perustuvat tuottajayhteisöihin ja tuottajarekisteriin hyväksyttyjen tuottajien raportoimiin määriin. Jatkossa arvioinnissa on otettava nykyistä tarkemmin huomioon kaikki markkinoille saatetut pakkaukset, Levinen kertoo.

Uusien laskentasääntöjen arvioidaan laskevan esimerkiksi pakkausjätteen kokonaiskierrätysastetta noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Lainsäädäntö mahdollistaa tiettyjen jätelajien keräämisen yhdessä, jos kyseiset jätteet ovat eroteltavissa. Kerättyjen jätelajien laatu ei tällöin saa heikentyä eikä mahdollisuus niiden kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön saa pienentyä.

Uudessa jäteasetuksessa tiukennetaan toiminnanharjoittajan velvollisuuksia pitää kirjaa muun muassa syntyneistä ja käsitellyistä jätteistä. Uutta on myös yrityksiä koskeva vaatimus orgaanisia yhdisteitä sisältävien POP-jätteiden kirjanpidosta sekä jäteöljyn käsittelyssä syntyneistä tuotteista,

Kunnan on järjestettävä biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä viimeistään 1.7.2022 alkaen. Biojätteen erilliskeräys sen sijaan laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa viimeistään 19.7.2024. Biojätteen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla, josta on ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle.

Kuntien on lisäksi järjestettävä pakkausjätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöille viimeistään vuoden 2023 heinäkuussa. Velvoitteisiin kuuluvat myös alueellisten vastaanottopaikkojen tarjoaminen muille asumisessa syntyville jätteille, joita ei kerätä kiinteistöissä. Tällaisia ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte sekä puutarha- ja puistojäte.

Uudet velvoitteet nostavat jonkin verran kuntien menoja, mutta vaikutus on erilainen eri kunnissa. Levisen mukaan erilliskeräysvelvoitteiden on arvioitu nousevan nykyisestä 270 miljoonasta eurosta noin 10 prosentilla.

– Tilanne vaihtelee kunnittain hyvin paljon sen mukaan, millaista erilliskeräystä kunnissa jo nykyisin järjestetään. On huomattava, että kunta kattaa jätehuollon kustannukset asukkailta perittävillä jätemaksuilla. Verovaroja tähän ei käytetä. Laki antaa kunnille mahdollisuuden supistaa velvoitteita enintään viiden vuoden määräajaksi, jos tiukat edellytykset täyttyvät. Levinen ennakoi, että joillakin alueilla hyödynnetään mahdollisuutta.

– Enemmän kuitenkin hyödynnettäneen mahdollisuutta ulottaa erilliskeräys asetusten velvoitteitta laajemmalle alueelle tai pienempiin kiinteistöihin. Jo nyt erilliskeräys on joissakin kunnissa järjestetty laajemmin kuin mihin asetuksen vähimmäisvaatimuksissa velvoitetaan, hän huomauttaa.