• Etusivu
  • Rakentaminen

Mitkä ovat rakentamisen sertifikaatit rakennushankkeille?

Sari Nieminen
Päivitetty 10.07.2025
20215_70617.jpg

Sertifiointi auttaa rakennushankkeita täyttämään ympäristö-, laatu- ja hyvinvointitavoitteet läpinäkyvästi ja mitattavasti. (Kuva Adobe Stock)

Sertifiointi on yhä useammin osa rakennushankkeen suunnittelua ja toteutusta. Sertifikaattien avulla voidaan todentaa rakennuksen energiatehokkuus, ympäristövaikutukset, materiaalivalinnat ja käyttäjien hyvinvointi objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Ne tarjoavat konkreettisen tavan mitata vastuullisuutta, ja niillä voi olla vaikutusta niin rahoituksen ehtoihin, rakennuksen arvoon kuin sen houkuttelevuuteen markkinoilla.

Tässä artikkelissa esitellään keskeiset rakennushankkeissa Suomessa käytettävät sertifikaatit: Joutsenmerkki, RTS, LEED, BREEAM sekä hyvinvointia korostava WELL. Mukana on tietoa sertifikaattien kriteereistä, hakemisesta ja hyödyistä eri osapuolille.

Rakennusten sertifiointi yleistyy Suomessa. Taustalla ovat usein markkinoinnilliset hyödyt, mutta sertikaateilla voidaan helpottaa myös esimerkiksi kohteen rahoitusta. Sertifioinnin avulla kiinteistöjen vertaileminen helpottuu esimerkiksi energiatehokkuuden osalta. Samalla rakennusten ympäristötehokkuutta voidaan tarkastella läpinäkyvästi.

Raksystems Groupin ympäristöluokituksista vastaava johtava asiantuntija Timo Rintala näkee rakennushankkeiden sertifikaateista eniten hyötyä rakennuttajille.

– Rakennuttajien kannalta suurin hyöty sertifikaateista kohdistuu myyntiin ja kyseisen kohteen haluttavuuteen.

Suomessa on tehty tutkimustyötä sertifioinnin vaikutuksesta rakennuksen arvoon. Tulosten mukaan vaikutus ei ole yhtä merkittävä kuin muualla maailmassa.

"Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu merkittäviäkin vaikutuksia. Suomessa sertifikaattien rooliin on suhtauduttu skeptisemmin, koska uudisrakennusten perustaso on meillä varsin korkea muutenkin eikä sertifioinnin kautta tule merkittäviä teknisiä parannuksia. Esimerkiksi sisäilman laatu on hyvä normaalitasollakin."
Timo Rintala, ympäristöluokituksista vastaava johtava asiantuntija, Raksystems Group

Sertifikaatista voi kuitenkin olla hyötyä esimerkiksi rakennusprojektin rahoitukseen. Rakennuttajan on mahdollista saada niin sanottua vihreää lainaa esimerkiksi Pohjoismaisesta Investointipankista (NIB).

– NIB myöntää lainaa tietyillä vihreillä kriteereillä sertifiointia hakeneisiin kohteisiin, koska niiden ympäristösuorituskyky on parempi. Tällöin voidaan myöntää matalampikorkoista lainaa. Tyypillinen ehto lainoitukselle on sertifikaatin hakeminen, Rintala kertoo.

Loppukäyttäjän kannalta sertifikaatilla ei välttämättä ole kovin näkyviä vaikutuksia.

– Ylläpitokulut voivat olla hieman alhaisemmat esimerkiksi vesikalusteiden pienemmän kulutuksen seurauksena. Sen sijaan rakennuksen tekniset parannukset eivät välttämättä näy käyttäjälle.

Info

Info

Rakennushanke-sertifikaatit

Joutsenmerkki

Joutsenmerkin kriteerit varmistavat, että talo on ympäristöystävällinen koko elinkaaren ajan.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?

Joutsenmerkin saanut rakennus on ympäristön kannalta parempi. Joutsenmerkki-sertifikaatti osoittaa, että rakennus on rakennusaikana täyttänyt Joutsenmerkin talokriteerien elinkaariperusteiset vaatimukset.

Miten arvioidaan?

Kaikkien kriteereissä olevien vaatimusten osalta hakija toimittaa tarvittavan dokumentaation, jonka Joutsenmerkin myöntävä Ympäristömerkintä Suomi Oy tarkistaa.

20215_70624.jpg

Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?

Joutsenmerkin kriteerit ovat julkisia ja ne löytyvät täältä:

Kriteerit sisältävät kaikkiaan 41 pakollista vaatimusta ja 14 pistevaatimusta. Vaatimukset ryhmitellään viiteen ryhmään: yleiset vaatimukset, resurssitehokkuus, sisäilma, materiaalit ja laatu.

Miten haetaan?

Joutsenmerkin vaatimukset on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä useat vaatimukset edellyttävät suunnitteluratkaisuja (esimerkiksi energialuokka, päivänvalo, materiaalit). Hakemisprosessi kestää koko rakentamisen ajan, sillä hakemukseen liittyvää dokumentaatiota tarkistetaan koko tämän ajan.

Joutsenmerkin kriteereissä on kerrottu kunkin vaatimuksen kohdalla, kuinka kyseinen vaatimus dokumentoidaan. Ympäristömerkinnän asiantuntijat ohjaavat ja tukevat hakuprosessissa.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?

Hakemusmaksu on 3000 euroa + lupamaksu 4 euroa / m2 (lämmitetty nettoala).

Mitä hyötyä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?

Vaatimalla Joutsenmerkin rakennuttaja saa rakennuksen, jolla on alhaisempi ilmastovaikutus ja jossa kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu. Joutsenmerkki toimii rakennuttajalle myös työkaluna vastuullisuudesta viestimiseen korkean tunnettavuutensa ansiosta. Joutsenmerkin tunnistaa 93 prosenttia suomalaisista ja merkki on Suomen viidenneksi arvostetuin brändi.

Suunnittelijaa Joutsenmerkki ohjaa ympäristön kannalta kestävämpien ratkaisujen ja materiaalien käyttämiseen.

Urakoitsijaa sertifikaatti puolestaan ohjaa käyttämään ympäristöystävällisiä rakennusmateriaaleja ja -kemikaaleja, parantamaan rakennusjätteiden lajittelua sekä hallitsemaan alihankintaketjuja.

Rakennuksen käyttäjä hyötyy terveellisestä ja turvallisesta sisäilmasta. Joutsenmerkityn rakennuksen rakennustuotteet täyttävät tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Lisäksi rakennuksessa on varmistettu riittävä päivänvalon määrä.

RTS-ympäristöluokitus

RTS-ympäristöluokitellun hankkeen tunnistaa ympäristöluokitusmerkistä. Ympäristöluokitusmerkki välittää tietoa siitä, että hankkeelle on tehty kolmannen osapuolen puolueeton tarkastus ja että hanke täyttää sille asetetut vaatimukset. RTS-ympäristöluokitus syntyi tarpeesta saada rakennuksille kotimainen ympäristöluokitus. Se on nykyisin suosituimpia kotimaisia alan sertifikaatteja.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?

RTS-ympäristöluokituksilla arvioidaan uudisrakennushankkeita (esimerkiksi kouluja, päiväkoteja ja toimitiloja), korjaushankkeita sekä käytön aikaista ylläpitovaihetta. Tulossa on lisäksi erilliset kriteerit asuinrakennuksille.

20215_70614.jpg

Miten arvioidaan? / Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?

Kohteita arvioidaan viidellä eri kriteerityypillä: Prosessi, talous, energia ja ympäristo, sisäilma ja terveellisyys sekä innovaatiot. Yhteensä kriteereistä on mahdollista saada 110 pistettä. Luokitustasoja on viisi ja ylimpään viiden tähden tasoon tarvitaan 85 pistettä.

Tarkempia lisätietoja löytyy täältä:

Miten haetaan?

Sertifikaattia haetaan RTS-työkalun avulla. Auditoija verifioi hakemuksen tiedot ja lopullisen luokituksen myöntää Rakennustietosäätiön PT20:n työryhmä.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?

Hankkeen perustaminen työkaluun ja työkalun käyttö maksavat noin 3 000 euroa. RTS-luokitus maksaa tulevan rakennuksen koosta riippuen noin 4000 - 8000 euroa.

Mitä hyötyä siitä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?

Luokituksen avulla pystytään asettamaan hankkeelle ympäristö-, kiertotalous- ja hiilijalanjälkitavoitteita ja todentamaan ne. Rakennuttaja ja kiinteistön omistaja hyötyvät luokituksesta muun muassa kestävän kehityksen periaatteiden käytännön soveltamisessa, suunnitelmien ja rakentamisen laadun parantumisena sekä dokumentoinnin yhdenmukaistamisessa.

Asukkaalle luokituksen hyödyt näkyvät pienempinä käyttökustannuksina, kiinteistön arvon säilymisenä ja laadukkaampana sisäympäristönä.

LEED ja BREEAM

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen ja kansainvälisesti vertailukelpoinen sertifiointijärjestelmä, jonka myöntää U.S. Green Building Council. LEED- ja BREEAM -sertifikaatit ovat hankkeelle ikuisia sertifikaatteja, joita ei tarvitse päivittää.

BREEAM (Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method) on englantilainen, ekotehokkaiden kiinteistöjen luokitusjärjestelmä, josta vastaa kiinteistöalan tutkimusorganisaatio.

20215_70615.jpg

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?

LEED-sertifikaatilla arvioidaan muun muassa kohteen sijaintia, julkisen liikenteen yhteyksiä, tontin käyttöä ja tontin luontoarvoa. Kohteen vedenkäytön tehokkuus on isossa roolissa, koska isossa osassa sertifikaatin myöntäjän kotimaassa Yhdysvalloissa puhtaan juomaveden saatavuus on heikentynyt.

Sertifikaatissa arvioidaan lisäksi energiatehokkuutta, taloteknistä toimintaa, energianmittauksia, vihreän energian hallintaa ja materiaalitehokkuutta, jossa ovat mukana muun muassa hiilijalanjälki, ilmastovaikutukset, kierrätysmateriaalien käyttö sekä jätehallinta. Kohteessa arvioidaan myös esimerkiksi akustiikka ja valaistusta.

BREEAMin kriteerit ovat hyvin samankaltaiset kuin LEEDissä. BREEAM painottaa hieman enemmän työmaan ympäristöasioiden hallintaa kohteen rakentamisvaiheessa. Tähän liittyvät muun muassa hulevesien ja tulvariskien hallinta. Viherrakentaminen on BREAAMissa isossa roolissa.

Miten arvioidaan?

Molemmissa sertifikaateissa keskeisessä roolissa on luokituskonsultti, joka ohjaa hanketta, kerää todistusaineistot ja dokumentoi hankkeen. Dokumentit voivat olla suunnitelmia, muistoita, pöytäkirjoja ja valokuvatodisteita arviointikäynneistä. Konsultti lähettää aineiston laatutarkastukseen, jossa tarkastetaan, toteutuvatko raportoidut asiat. Tarkastaja pyytää usein lisätietoja hankkeesta.

Arviointi on kaksivaiheinen. Ensin annetaan suunnitteluaineiston pohjalta välisertifikaatti ja rakennuksen käyttöönottovaiheessa hanke saa virallisen sertifikaatin.

Mitkä ovat kriteerit myöntämiselle?

Molemmissa sertifikaateissa on pisteasteikko, jonka maksimi on 100 pistettä. LEEDissä tasot määritellään seuraavasti: Silver, Gold ja Platinum. BREEAMissa tasot ovat Good, Very good, Excellent ja Outstanding.

Luokitusarvosana paranee sitä mukaa, miten monta kriteeriä hanke täyttää. Alimman luokitusarvosanan saa hankkeesta ilman ohjausta. Suomessa alimman arvosanan saa yleensä helpolla rakennuksen korkean laatutason ansiosta.

Molemmissa sertifikaateissa on minimivaatimuksia, jotka on täytettävä luokituksen saamiseksi. Ne liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen, vesikalusteiden virtaamiin, työmaan puhtaudenhallintaan ja ympäristönhallintaan. LEEDissä vesikalusteiden vaatimukset vedenkulutuksesta ovat erityisen korkeat. BREEAMissa ei ole vastaavaa minimivaatimuksia vesikalusteiden osalta.

Miten haetaan?

Molemmat järjestelmät edellyttävät hankkeen rekisteröimistä verkossa heti hankkeen alussa. Rekisteröintiä vastaan saa online-työkalukäyttöoikeuden, jonka avulla hakija kerää aineistoa ja doumentoi hankkeen etenemistä järjestelmään. Kun hanke on valmis, se lähetetään auditointiin. Tässä vaiheessa maksetaan rekisteröinnistä ja myöhemmin vielä auditoinnin suorittamisesta.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?

BREEAMin hinta vaihtelee 7000 ja 14 000 euron välillä, LEEDin hinta on 5000 - 25 000 euroa. Hintaan vaikuttaa kohteen pinta-ala. Tämän lisäksi hakija maksaa ympäristökonsultin kulut. Konsultti kerää aineiston ja vastaa prosessinhallinnasta paikan päällä. Tällainen konsultti on esimerkiksi Raksystems. Konsultin kulu vaihtelee 30 000 - 50 000 euron välillä.

Mitä hyötyä sertifikaatista on hankkeen eri osapuolille?

Rakennuttajalle suurin hyöty näkyy kohteen haluttavuudessa. Rakennuttaja voi myös saada edullisempaa lainaa haettuaan sertifikaattia.

Käyttäjä hyötyy muun muassa sisäilman laadusta sekä edullisemmista ylläpitokuluista.

WELL – Hyvinvointia korostava rakennussertifikaatti

WELL Building Standard on kansainvälinen sertifiointijärjestelmä, joka keskittyy rakennuksen käyttäjän terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Sertifikaatti on kehitetty erityisesti toimitiloihin, mutta se soveltuu myös oppimisympäristöihin ja muihin käyttäjäkeskeisiin rakennuksiin. Suomessa WELL on vielä yleistymisvaiheessa, mutta sen suosio kasvaa nopeasti erityisesti ESG-raportoinnin ja työhyvinvointiin panostamisen myötä.

Mitä sertifikaatilla arvioidaan?

WELL arvioi rakennuksen vaikutusta ihmisiin kymmenen eri osa-alueen kautta. Näitä ovat muun muassa ilmanlaatu, valaistus, akustiikka, liikunta- ja liikkumismahdollisuudet, vesi, lämpöviihtyvyys, ravitsemus ja mielenterveyttä tukevat tilaratkaisut. Tavoitteena on parantaa rakennuksen käyttäjän terveyttä ja kokemusta tilasta.

Miten arvioidaan?

Arviointi perustuu kolmannen osapuolen auditointiin. Prosessiin kuuluu dokumentaatio, suunnitelmien arviointi sekä käyttöönottovaiheessa tehtävät mittaukset ja testit, kuten sisäilman ja valaistuksen laadun mittaus. Rakennukselle voidaan myöntää WELL Precertification (ennakkohyväksyntä) ja myöhemmin varsinainen sertifikaatti.

Mitkä ovat kriteerit ja luokitustasot?

Sertifiointi perustuu pisteytykseen, jossa rakennus voi saavuttaa tasot: Silver, Gold tai Platinum. Pisteitä kerätään täyttämällä pakolliset vaatimukset ja valinnaisia optimointikohteita.

Kuinka paljon sertifikaatti maksaa?

Kustannukset koostuvat rekisteröintimaksusta, arvioinnista ja WELL AP -konsultin työstä. Tyypillisesti WELL-sertifioinnin kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 20 000–60 000 euroa, riippuen rakennuksen koosta ja tavoitellusta luokitustasosta.

Mitä hyötyä WELListä on?

Rakennuttajalle sertifikaatti tuo kilpailuetua, parantaa kohteen vetovoimaa vuokralaisten silmissä ja tukee vastuullisuusraportointia. Käyttäjälle sertifioitu rakennus voi tarkoittaa parempaa sisäilmaa, valaistusta ja yleistä hyvinvointia. WELL korostaa erityisesti pitkäaikaista käyttömukavuutta ja terveellistä työympäristöä.

Rakentaminen
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.pro-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

mökki rannassa kuvattuna kaukaa ylhäältä
Mökin ostajan oikeuspaketti: Lue juristin vinkit
Huvilan ja kesämökin ostamiseen liittyy yleensä ajatus ja toive siitä, että mökillä vietetään lomaa ja rentoudutaan. Tarkoituksena on olla yhdessä ja viettää aikaa perheen ja tuttujen kanssa. Pieleen mennyt mökkikauppa ei vastaa tätä ajatusta ja tavoitetta, vaan se voi muuttua hometalopainajaiseksi.Tunteista huolimatta kaupat tulee tehdä rationaalisin perustein ja välttää maksamasta ylihintaa. Kiinteistön asiakirjat pitää ottaa haltuun ja ymmärtää niistä saatava informaatio. Ammattitaitoinen kiinteistönvälittäjä voi olla tässä parhaimmillaan suureksi avuksi.
myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtui, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astui voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Talousarvion laatiminen
Talousarvio on taloyhtiön toimintasuunnitelma ja sen laatii yleensä hallitus tai isännöitsijä hallituksen ohjeiden perusteella. Talousarvion keskeisin tarkoitus on selvittää yhtiövastikkeiden suuruus ja näin ollen sen laatiminen perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen vastikkeiden määräämisperusteista. Hallitus esittää talousarvioehdotuksen yhtiökokoukselle, joka vahvistaa sen viralliseksi talousarvioksi.Talousarvio on hyvä tehdä tuloslaskelmakaavan mukaisesti ja sitä voidaan tarkentaa tarvittavilla yksityiskohdilla. Talousarvion laadinta lähtee kulujen arvioinnista. Ensimmäisenä arvioidaan kiinteistön hoitomenot sekä ne aktivoitavat kulut, jotka on suunniteltu katettavan hoitovastikkeilla. Hoitomenojen jälkeen arvioidaan kiinteistön muut tuotot, kuten vuokrat sekä käyttökorvaukset ja näin jäljelle jää osakkailta perittävillä hoitovastikkeilla katettavat kulut. Jos edellisen vuoden talousarvio on toteutunut ylijäämäisenä, eli vastikkeina perittävät tulot ovat ylittäneet niillä katettavat kulut, otetaan tämä ylijäämä vastikkeiden arvioinnissa huomioon. Vastaavasti otetaan huomioon myös edellisen vuoden alijäämä, jolloin vastike voi olla talousarvion osoittamaa suurempi.Jos taloyhtiöllä on pankkilainoja, tulee niistä tehdä lainakohtaiset talousarviot. Samoin kuin hoitovastikkeiden määrittelyssä, ensin arvioidaan lyhennyksiin, korkoihin ja lainanhoitokuluihin kuluvat menot, jolloin saadaan selville pääomavastikkeina perittävä määrä.
kokouspöydän ääressä puheenjohtaja istuu pöydän päässä ja kaksi miestä kättelee pöydän yli
Kuka voi olla hallituksen jäsen?
Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy hänen valintaansa seuraavan valinnasta päättävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muusta määräaikaisesta tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta.Hallituksen jäsenet valitsee yleensä yhtiökokous. Yhtiöjärjestykseen voidaan kuitenkin ottaa määräys siitä, että alle puolet hallituksen jäsenistä voidaan valita muussa järjestyksessä.Hallituksen jäsenyys on vapaaehtoista, mistä seuraa, että hallituksen jäsen voi erota koska tahansa. Eroamisesta tulee ilmoittaa hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa se, joka hänet on valinnut, käytännössä siis yhtiökokous.Jos yhtiön hallitus ei täytä jäsenen eroamisen jälkeen lain tai yhtiöjärjestyksen määräystä hallituksen kokoonpanosta, tulee hallituksen muiden jäsenten huolehtia siitä, että toimenpiteisiin uuden jäsenen valitsemiseksi ryhdytään. Mikäli kaikki hallituksen jäsenet eroavat, jokainen heistä on erikseen vastuussa siitä, että taloyhtiön yhtiökokous kutsutaan koolle uuden hallituksen valitsemiseksi.Hallituksen jäsenellä ei ole erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 10 §:n mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja. Jäsenenä ei myöskään voi olla henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, ellei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä. Tavallista on, että yhtiön hallitus valitaan osakkeenomistajien keskuudesta.Isännöitsijä voi olla hallituksen jäsen.
201911_61325.jpg
Kun suihku on haalea tai kylmä – onko aika vaihtaa lämminvesivaraaja?
Jos asunto-osakeyhtiön rivi-, pari- tai erillistaloja ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon tai lämmintä käyttövettä ei tuoteta keskitetysti maa- tai ilma-vesilämpöpumpulla, jokaisessa asunnossa on yleensä oma lämpimän veden tuotto eli tutummin lämminvesivaraaja.
Orimattilan uusi tiiliverhoiltu yläkoulu.
Uusi tiiliverhoiltu yläkoulu Orimattilassa – elinkaarikestävä oppimisympäristö
Orimattilaan valmistui 2024 syyslukukaudeksi uusi yläkoulu vanhan sisäilmaongelmaisen koulun tilalle. Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna jo aiemmin peruskorjattu Erkko-lukio, jonka arkkitehtuuri oli yhtenä lähtökohtana uuden koulun suunnittelussa.
20221_74401.jpg
Likaiset työt eivät kiinnosta, myöhässä työmaalle: "Työntekijöiden asenteissa on korjattavaa"
Rakennustyömailla tarvitaan yhä ammattitaitoisempaa työvoimaa. Toisen asteen ammattikoulutus ei kaikilta osin vastaa käytännön tarpeita. Kyse on osittain myös asenneongelmasta.
vedenpuhdistuslaite
Puhdasta juomavettä meri- tai järvivedestä
Kohteen sijaitessa etäällä kunnallistekniikan vesijohtoverkosta voidaan puhdasta käyttövettä tuottaa tehokkaan ja kompaktin vedenpuhdistuslaitteen avulla järvestä, merestä tai kaivovedestä. Laite poistaa lähes kaiken veteen liuenneista ja liukenemattomista epäpuhtauksista, kuten esimerkiksi raudan, mangaanin ja suolat, tehden vedestä luotettavasti täydellisen juomakelpoista.
202111_73415.jpg
Hybriditrendi tuli myös rakennuselementteihin
Metsä Woodin suunnittelema hybridiseinäelementti vähentää merkittävästi betonin määrää. Sen etuina ovat paitsi keveys myös asennusnopeus.
202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton