• Etusivu
  • LVI

Uusi turvallisuussuunnitelma etenee

Näin hulevesien riskejä hallitaan

Rakentajan toimitus
Julkaistu 16.12.2021Päivitetty 15.11.2022
202112_74196.jpg

Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa.

Hulevesistä on hyötyä myös kaupunkikasvillisuudelle. Samoja ratkaisuja ei pitäisi asiantuntijan mukaan kopioida kaupungista toiseen.

Hulevettä syntyy kaupunkialueilla, joiden ympäristössä on runsaasti läpäisemättömiä pinnoitteita, jotka estävät veden imeytymisen ja jättävät sadeveden kulkemaan pinnoitteen päällä. Tällöin vesi huuhtoo mukaansa pinnoilla olleet haitta-aineet kuten kiintoaineksia, ravinteita ja metalleja.

Hulevedet aiheuttavat tulvia sekä veden laadun heikkenemistä puroissa, joihin hulevesi lopuksi johdetaan.

Lue täältä, miten kiinteistönomistaja voi vähentää huleveden määrää ja miten vesien johdatus tehdään oikein.

HAMKin kokeilu parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa

Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa, jossa huomioidaan pistemäiset riskikohteet osana koko valuma-alueen maankäyttöä.

HAMKin Bio-tutkimusyksikön tutkijayliopettaja Outi Tahvosen mukaan aluekohtainen kaupunkivalumien riskien tunnistaminen on Suomessa vielä varsin puutteellista. Syynä tähän on muun muassa osittain vähäpätöinen suhtautuminen hulevesien laatuun.

– Suomessa on totuttu tunnistamaan ja valvomaan pistemäisiä, yhden paikan riskejä, mutta valuma-aluelähtöisyys edellyttää kunkin maankäyttöluokan tavanomaisen riskin tunnistamista, hän sanoo.

Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista. Käytännössä kyseessä voi olla vaikkapa asfalttikentän vesien johtaminen kasvipeitteiseen painenteeseen ja vasta sieltä ylivuotokaivon kautta keskitettyyn sadevesijärjestelmään.

– Huleveden laatu määrittyy niiden pintojen mukaan, joita pitkin se kulkee, Tahvonen huomauttaa.

Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista.
Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista.

HAMKin kokeilu on parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa, missä turvallisuussuunnitelman laatiminen aloitetaan hulevesirakenteiden nykytilan kartoituksella. Tavoitteena on myöhemmin valtakunnallinen toimintamalli.

– Pilotointi ja kehittely on ensin tehtävä huolella ja toimintamallin tarkoituksenmukaisuus on testattava. Huleveden hallinta ei ole vain teknistä kuivatusta, vaan myös osa kaupunkivihreän kasvua. Siten hulevesi vaikuttaa myös ravinteiden ja hiilen kiertokulkuun, Tahvonen jatkaa.

Haasteena kaupunkirakenteen tiivistyminen

HAMKin hankkeessa hulevesirakenteiden ääriolosuhteet määritellään kahdella tavalla. Niillä viitataan maankäyttöön liittyvään toimintaan, josta voi hetkellisesti syntyä haitta-ainepitoisuuksia.

– Toisekseen luontopohjaisissa huleveden hallintarakenteissa kuten biosuodatus- tai biopidätysrakenteissa ei vielä tunneta toimivuuden äärirajoja, vaikka niihin kohdistuva kuormitus ei aiheutakaan korkeaa riskiä.

Huleveden hallintarakenteissa olisi Tahvosen mukaan tärkeää mitoittaa ratkaisu oikeassa suhteessa laadulliseen riskiin ja määrälliseen kuormitukseen.

– Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen. Samalla saatetaan menettää mahdollisuus hyödyntää hulevettä osana kaupunkikasvillisuutta.

Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen.
Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen.

Hulevesiin liittyvää haastetta ei pitäisi Tahvosen mukaan ratkoa kaikilla kaupunkialueilla samoilla keinoilla. Korkean riskin paikat kuten vanhojen maanläjitysalueiden suotovedet vaativat varman ratkaisun, kun taas matalan riskin alueilla riittävät kevyemmät ja muihin kaupunkitoimintoihin yhdistetyt keinot.

HULeveden hallinta kaupunkiVAluma-aluelähtöisessä TUrvallisuussuunnittelussa (HULVATTU) on kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan yhdessä HSY:n kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 306 333 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) osallistuu HAMKin tutkimukseen laajentamalla lietteestä valmistetun biohiilen ominaisuuksien tutkimista veden puhdistuksessa. HSY toteuttaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biosuodatukseen perustuvan hulevesien käsittelyjärjestelmän keväällä 2021.

LVI
sadevesijärjestelmät
turvallisuus
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20191_56040.jpg
Lunta katolla?
Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa aktiivisesti maaston lumikuormaa ja ylläpitää ajankohtaista tietoa sekä reaaliaikaista laskentaa lumikuormasta verkkosivuillaan. Rakennevioista johtuvia isojen hallien kattojen sortumia esiintyy usein alkutalvesta lumikuorman ylittäessä 100 kg/m2 tai runsaiden sateiden jälkeen, kun lumikuorma kasvaa nopeasti.
20181_51350.jpg
Alumiinikourut 90-luvun omakotitaloon
Jyväskyläläisen perheen omakotitalo valmistui vuonna 1990 komealle rantatontille, jollaisia Jyväskylän seudulla oli silloin vielä tarjolla. Siihen aikaan valittiin sadevesijärjestelmiin paljon muovipinnoitettuja teräspeltirännejä, ja sellaisen myös jyväskyläläinen perhe valitsi. Uudempi asia oli silloin, että rännit sai saumattomina, jolloin rännien puhtaanapito oli helpompaa.
202111_73600.jpg
Koronapassin käytön laajentaminen rakennusalalle?
Rakennusteollisuus RT vaatii koronapassin käytön laajentamista rakennusalalla, jolla rokotekattavuus on vasta 60 prosenttia.
202111_73849.jpg
Kuntoarvio auttaa selvittämään korjaustarpeet
Pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) yhdessä kuntoarvion kanssa auttaa hallitusta pitämään taloyhtiön kunnossa.
20222_76815.jpg
Apua puukerrostalojen rakentamisen pullonkauloihin
Puurakentaminen on hiilitehokasta. Hiilinieluna toimivan puunkäytön lisääminen kerrostalorakentamisessa tarjoaa vaikuttavan keinon ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Pullonkaulaksi puukerrostalojen rakentamiselle on kuitenkin muodostunut osaavien suunnittelijoiden ja työmaahenkilöiden määrä.TTS Työtehoseura pureutuu pullonkauloihin suunnittelemalla oppimisympäristön sekä oppimismateriaalia puukerrostalojen rakentamisen vauhdittamiseksi.
20211_68222.jpg
1,8 miljardia euroa korkotuettua lainaa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiseen
Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2021 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta, jonka tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Valtuuksia jaetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti kaikkiaan 1,8 miljardin euron edestä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton