Uusi turvallisuussuunnitelma etenee
Näin hulevesien riskejä hallitaan
Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa.
Hulevesistä on hyötyä myös kaupunkikasvillisuudelle. Samoja ratkaisuja ei pitäisi asiantuntijan mukaan kopioida kaupungista toiseen.
Hulevettä syntyy kaupunkialueilla, joiden ympäristössä on runsaasti läpäisemättömiä pinnoitteita, jotka estävät veden imeytymisen ja jättävät sadeveden kulkemaan pinnoitteen päällä. Tällöin vesi huuhtoo mukaansa pinnoilla olleet haitta-aineet kuten kiintoaineksia, ravinteita ja metalleja.
Hulevedet aiheuttavat tulvia sekä veden laadun heikkenemistä puroissa, joihin hulevesi lopuksi johdetaan.
HAMKin kokeilu parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa
Hämeen Ammattikorkeakoulu HAMK laatii parhaillaan hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelmaa, jossa huomioidaan pistemäiset riskikohteet osana koko valuma-alueen maankäyttöä.
HAMKin Bio-tutkimusyksikön tutkijayliopettaja Outi Tahvosen mukaan aluekohtainen kaupunkivalumien riskien tunnistaminen on Suomessa vielä varsin puutteellista. Syynä tähän on muun muassa osittain vähäpätöinen suhtautuminen hulevesien laatuun.
– Suomessa on totuttu tunnistamaan ja valvomaan pistemäisiä, yhden paikan riskejä, mutta valuma-aluelähtöisyys edellyttää kunkin maankäyttöluokan tavanomaisen riskin tunnistamista, hän sanoo.
Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista. Käytännössä kyseessä voi olla vaikkapa asfalttikentän vesien johtaminen kasvipeitteiseen painenteeseen ja vasta sieltä ylivuotokaivon kautta keskitettyyn sadevesijärjestelmään.
– Huleveden laatu määrittyy niiden pintojen mukaan, joita pitkin se kulkee, Tahvonen huomauttaa.
Huleveden hajautetulla hallinnalla viitataan ratkaisuihin, jotka vähentävät huleveden muodostumista.
HAMKin kokeilu on parhaillaan käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa, missä turvallisuussuunnitelman laatiminen aloitetaan hulevesirakenteiden nykytilan kartoituksella. Tavoitteena on myöhemmin valtakunnallinen toimintamalli.
– Pilotointi ja kehittely on ensin tehtävä huolella ja toimintamallin tarkoituksenmukaisuus on testattava. Huleveden hallinta ei ole vain teknistä kuivatusta, vaan myös osa kaupunkivihreän kasvua. Siten hulevesi vaikuttaa myös ravinteiden ja hiilen kiertokulkuun, Tahvonen jatkaa.
Haasteena kaupunkirakenteen tiivistyminen
HAMKin hankkeessa hulevesirakenteiden ääriolosuhteet määritellään kahdella tavalla. Niillä viitataan maankäyttöön liittyvään toimintaan, josta voi hetkellisesti syntyä haitta-ainepitoisuuksia.
– Toisekseen luontopohjaisissa huleveden hallintarakenteissa kuten biosuodatus- tai biopidätysrakenteissa ei vielä tunneta toimivuuden äärirajoja, vaikka niihin kohdistuva kuormitus ei aiheutakaan korkeaa riskiä.
Huleveden hallintarakenteissa olisi Tahvosen mukaan tärkeää mitoittaa ratkaisu oikeassa suhteessa laadulliseen riskiin ja määrälliseen kuormitukseen.
– Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen. Samalla saatetaan menettää mahdollisuus hyödyntää hulevettä osana kaupunkikasvillisuutta.
Liian isot ja tehokkaat ratkaisut eivät mahdu kaupunkialueille, jos ja kun kaupunkirakenne tiivistyy edelleen.
Hulevesiin liittyvää haastetta ei pitäisi Tahvosen mukaan ratkoa kaikilla kaupunkialueilla samoilla keinoilla. Korkean riskin paikat kuten vanhojen maanläjitysalueiden suotovedet vaativat varman ratkaisun, kun taas matalan riskin alueilla riittävät kevyemmät ja muihin kaupunkitoimintoihin yhdistetyt keinot.
HULeveden hallinta kaupunkiVAluma-aluelähtöisessä TUrvallisuussuunnittelussa (HULVATTU) on kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan yhdessä HSY:n kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 306 333 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) osallistuu HAMKin tutkimukseen laajentamalla lietteestä valmistetun biohiilen ominaisuuksien tutkimista veden puhdistuksessa. HSY toteuttaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biosuodatukseen perustuvan hulevesien käsittelyjärjestelmän keväällä 2021.
Aiheeseen liittyvää
Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden
Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Likaiset työt eivät kiinnosta, myöhässä työmaalle: "Työntekijöiden asenteissa on korjattavaa"
Rakennustyömailla tarvitaan yhä ammattitaitoisempaa työvoimaa. Toisen asteen ammattikoulutus ei kaikilta osin vastaa käytännön tarpeita. Kyse on osittain myös asenneongelmasta.
EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo monia muutoksia
Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavatEU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät tänään poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.
Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu
RIL 232-2020 Rakennusten savunhallinta. Suunnittelu, toteutus ja ylläpitoOhje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.
