• Etusivu
  • Tutkimus

Mikromuovia sataa taivaalta tuhansia tonneja vuodessa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20206_65320.jpg

Mikromuovisaastetta löytyy kaikkialta maailmasta, pullotetusta vedestä kaukaisimpiin maailmankolkkiin. Ei siis ihme, että se sataa myös niskaamme. Yllätyksenä saattaa tulla määrä, paljonko sitä oikeastaan sataakaan niskaamme.

Apulaisprofessori Janice Brahney Utahin Yliopistosta on tiiminsä kanssa tutkinut sadevesinäytteitä 11:sta Amerikan kansallispuistosta 14 kuukauden ajan. He huomasivat tutkimuksessaan, että pelkästään USA:n länsiosissa mikromuovia sataa alas 1000 tonnia vuodessa.

Jopa tutkijaryhmä epäili vastausta laskuvirheeksi, mutta totesivat tutkimusten jälkeen mittaukset pitäviksi. Syrjäisistä kolkista hankitut ja analysoidut näytteet sisälsivät noin 4 % synteettisiä polymeerejä.

Pelkästään vuonna 2017 maailmassa valmistettiin 348 miljoonaa tonnia muovituotteita, joka ei siis ainoastaan haittaa meitä vesistöissä ja maalla, vaan sataa myös niskaamme ja matkustaa ilmakehässä.

Tutkimus seurasi sekä märän (sade) että kuivan mikromuovin lähteitä ja kulkeutumista ja totesi märkien mikromuovilaskeumien tulevan suurimmalta osaltaan kaupungeista, kun taas kuivat mikromuovilaskeumat olivat tulleet kaukokulkeutumina. Tämä valitettavasti todistaa mikromuovien pystyvän kulkeutumaan ilmakehässä maanosasta toiseen.

Apulaisprofessori Brahney toteaa, että on hyvä tunnistaa mikromuovin kulkeutumismekanismit, jotta niihin pystytään jatkossa kehittämään maailmanlaajuinen ratkaisu.

Lähde: Interesting Engineering, 12.6.2020.

Tutkimus
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202112_74271.jpg
"Piiri" on Keravan puurakentamisen keihäänkärki
Keravan tulevalle Asuntomessualueelle nousee puukerrostalojen ryhmä, josta järjestetyn suunnittelukilpailun voittaja on valittu.
202010_66875.jpg
Rakennusala isossa roolissa kiertotaloudessa
World Circular Economy Forum (WCEF) järjestettiin kuluvalla viikolla neljättä kertaa. Tänä vuonna koronapandemia pakotti järjestäjät muuttamaan foorumin verkkotapahtumaksi, johon ilmoittautui yli 5000 osallistujaa lähes 140 maasta. Alun perin tapahtuma piti järjestää Kanadassa.
201911_61138.jpg
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli maanantaina VTT:tä ja Lukea pitkän aikavälin ilmastostrategian tueksi tehtävistä laskelmista.
201910_60801.jpg
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja
Muutoksia esitetään muun muassa säännöksiin puurakennusten sisäpintojen suojaverhouksesta sekä laajojen kasvihuoneiden palo-osastoivista seinistä.
20218_71769.jpg
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Betoni muuttaa muotoaan siitä perinteisestä harmaasta sementin, kiven ja veden yhdistelmästä kohti monimuotoisempaa rakennusmateriaalia. Betonilla lienee tylsähkö, mutta tehokas ja turvallinen maine rakennusmateriaalina. Tehokkuus on ollut pitkään kilpailuvaltti, mutta ekologisuus ja edustavuus on vallannut alaa. Betonin kohdalla se tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta myös painetta betonin muokkautuvuuteen rakennusmateriaalina. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin suunnittelussa vaikuttaviin betonin innovaatioihin ja ratkaisuihin.
20219_72607.jpg
Tiesitkö tätä maaleista? Tuttukin maali voi aiheuttaa kavalan yllätyksen
Museoviraston restaurointi-intendenttina vuodesta 1985 työskennellyt ja pian eläkkeelle jäävä Seija Linnanmäki on seurannut perinnemaalauksen vaiheita yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kysyimme häneltä maalien kehityksestä, tyypillisistä maalaukseen liittyvistä virheistä ja siitä, miten ympäristöystävällisyys näkyy maalien kehityksessä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton