Maanrakennusalalla kehitetään työturvallisuutta ja tiedonkulkua

Hankkeen asiantuntijan mukaan tehtävää on paljon.

– Tekninen osaaminen työmailla on hyvällä mallilla. Työtavat ja eri työvaiheet ovat hyvin hallussa, mutta tekemistämme työmaatutkimuksissa nousi esille haasteita, Työtehoseuran tutkija ja kouluttaja Ville Viitanen sanoo. Korjausrakentamisen lisääntyessä maanrakennustyömaat ovat yhä useammin muun rakennetun ympäristön lähistöllä tai sellaisen keskellä.

– Tämän takia tilaa työmaalle ei ole aina käytettävissä optimaalisesti. Työmaiden lähistöllä liikkuu paljon autoja ja ihmisiä, mikä lisää turvallisuusriskejä. Tilan puute aiheuttaa haasteita myös kaivantoturvallisuuden osalta.

Kun maanrakennustyömaa sijaitsee lähellä asutusta, kaupunki haluaa tavallisesti tietää tarkasti, miten hanke toteutetaan niin, ettei sillä aiheuteta ylimääräistä häiriötä asukkaille ja liikenteelle. Viitanen viittaa muun muassa Helsingin halukkuuteen saada katurakennusprojektit nopeammin valmiiksi. Niistä koituu yleensä merkittävää haittaa sekä liikenteelle että asukkaille.

– Painotus on siinä, millaisia liikennemuotoja kaupungit haluavat alueilleen. Esimerkiksi pyöräilyn suosion kasvu aiheuttaa paineita työmaiden liikenteenohjauksen parantamiseen.

Liikenteen ohjaaminen on Viitasen mukaan keskeisessä roolissa siinä, millaista haittaa maanrakennushanke aiheuttaa ympäristölle.

TuTu-hanke on Viitasen mukaan nostanut esiin tiedonkulun ja kommunikaation ongelmia paitsi tilaajan ja urakoitsijan, myös urakoitsijan johdon ja työntekijöiden välillä.

– Tämä on iso haaste. Olemassa olevat tiedot hankkeesta eivät välttämättä välity tilaajalta työntekijäportaaseen asti. Tarpeelliset tiedot eivät mene koko ketjun läpi tai vastaavasti tilaaja ei saa kaikkea oleellista tietoa haltuunsa.

Ongelma paljastui hankkeen aikana tehdyissä haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa. Siinä tutkittiin, mitkä alalla toimivien mielestä ovat suurimmat haasteet hankkeiden sujuvan läpiviennin kannalta. Työtehoseuran ja SYKLIn vierailut työmailla sisälsivät keskusteluja työnjohdon ja tilaajaosapuolten kanssa. Vierailujen aikana Työtehoseuran kouluttajat antoivat palautetta toiminnasta.

– Samalla sparrasimme osapuolia ja kerroimme ajatuksiamme myös työntekijätasolle. Tarkoituksena on sitä kautta muuttaa alan toimintakulttuuria, Viitanen kertoo.

Tähän pyritään myös erilaisilla hankkeen aikana toteutettavilla koulutuksilla, joita hyödynnetään Työtehoseuran työmaapäällikkö- ja työnjohtokoulutuksissa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Koulutukset ovat keskittyneet muun muassa moderneihin hankkeiden toteutusmuotoihin ja toteutussuunnitteluun, ympäristöystävällisiin hankintoihin ja sopimushallintaan sekä työturvallisuuteen.

Viitasen mukaan toimintakulttuurin muutokset eivät tapahdu hetkessä eikä tuloksia saada vielä hankkeen aikana.

– Rakennusalalla toimintakulttuuri on koko ajan kehittymässä positiiviseen suuntaan. Myös monet maarakennusalan yritykset ovat alkaneet kiinnittämään asiaan enemmän huomiota. Jotta kommunikaatio parantuisi nykyisessä haastavassa tilanteessa, siihen vaaditaan lisää osaamista. Tilaajan pitää osata ohjata hankkeita paremmin ja urakoitsijan pitää tarjota tilaajalle sitä, mitä tilaaja haluaa. Toisaalta työntekijöiden pitää niin ikään osata toteuttaa tilaajan toiveita.

Hankkeessa selvitettiin myös työhyvinvointia. Sen osalta analyysi on tulossa päätökseen lähiaikoina.

– Maarakennusalalla työntekijät ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työhyvinvointikyselyn tulosten analysointi on vielä kuitenkin kesken ja olemme juuri kehittämässä työhyvinvointiaakkosia, jotka julkaistaan maaliskuun aikana, Viitanen sanoo.

LUE MYÖS:
Hyvän raksamiehen resepti >>
Kosteudenhallintakoordinaattorilla on työmaalla iso vastuu >>