• Etusivu
  • Rakentaminen

Lausuntopyyntö: Rakentamislakiin ehdotetaan uusia säädöksiä energiatehokkuudesta ja lyhytvuokrauksesta

Rakentajan toimitus
Julkaistu 06.03.2025
1920 kirvesmies seisoo rakennustyömaalla ja laittaa työhanskaa takaisin käteensä

(Tiedote, Ympäristöministeriö 28.2.2025...)

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.  

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano vaikuttaa rakentamislakiin

Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024 ja se on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on pantu täytäntöön Suomessa usealla eri lailla, muun muassa rakentamislailla. Rakentamislakiin valmistellaan nyt niitä muutoksia, joilla toimeenpantaisiin uudelleenlaaditun direktiivin vaatimukset. 

Energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät

Rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä sekä muutettaisiin direktiivin mukaisiksi rakentamislain säännökset rakennusten energiatehokkuuden olennaisesta teknisestä vaatimuksesta ja lähes nollaenergiarakennuksesta. Rakentamislakiin muutettaisiin myös uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusituvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrä, joka olisi jatkossa 38 prosentin sijaan 52 prosenttia energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergian määrästä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Kyseessä olisi tältä osin ns. RED III -direktiivin, eli uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano. 

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä rakentamislakiin ehdotettuja säännöksiä on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin seurantaryhmässä. Myös muut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimat lakimuutokset ovat valmistelussa, ja ne tulevat lausuntokierrokselle myöhemmin vuonna 2025. Näitä ovat esimerkiksi sähköautojen latauspisteisiin ja energiatodistuksiin liittyvät lakimuutokset. 

Lyhytvuokraukseen uusi ehdotus

Rakentamislakiin ehdotetaan uusia säännöksiä rakennusten käyttöä koskevien sääntöjen täsmentämiseksi ja nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.  

Rakennuksen käyttötarkoitusta koskeva säännös oli kertaalleen lausuntokierroksella kesällä 2024. Tuolloin saatu lausuntopalaute on huomioitu jatkovalmistelussa. 

Lakiin ehdotetaan säännöstä siitä, että rakennusta olisi käytettävä sen rakentamisluvan mukaisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Asuinrakennusten ja asuntojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että asuinrakennusta tai asuntoa tulisi käyttää jatkuvaan asumiseen. Lyhytvuokrauksen, eli alle neljän viikon kestävän vuokrauksen katsottaisiin täyttävän jatkuvan asumisen kriteerit tietyissä tilanteissa. 

Lyhytvuokrauksen rajat ja poikkeukset

Sellaisen asunnon lyhytvuokraaminen, jossa omistaja itse on kirjoilla, ei olisi asunnon käyttötarkoituksen vastaista. Oman asunnon lyhytvuokraus olisi näin ollen sallittua rajoituksetta ja omaa asuntoa voisi vuokrata esimerkiksi lomamatkan ajaksi. Oman asunnon lyhytvuokrauksen sallimista sekä neljän viikon rajaa lyhytvuokrauksen kestolle pääosin kannatettiin kesällä 2024 saaduissa lausunnoissa. 

Viime vuonna saadun lausuntopalautteen mukaan lyhytvuokraukseen liittyvien, koettujen ongelmien nähdään liittyvän ennen kaikkea sijoitusasunnoissa tapahtuvaan lyhytvuokraukseen, eivät niinkään oman vakituisen asunnon lyhytvuokraukseen. Ehdotetussa sääntelyratkaisussa sijoitusasunnon tai niin sanotun ”kakkosasunnon” lyhytvuokraaminen olisi sallittua 90 päivää, eli noin kolme kuukautta vuodessa. Tällaisen asunnon lyhytvuokraaminen olisi näin ollen rajatumpaa kuin oman vakituisen asunnon. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia lyhytvuokrauksen 180 päivänä kalenterivuodessa. Ehdotettuihin vuorokausirajoihin on haettu mallia muista pohjoismaista. 

Lyhytvuokraajan olisi pidettävä kirjaa päivistä, joina se on käyttänyt asuntoa lyhytvuokraukseen ja pyydettäessä esitettävä se rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonta voisi edelleen puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen uhkasakolla. Ehdotettujen säännösten mukaan rakennuksen käyttötarkoituksen vastaisesta käytöstä voitaisiin myös tuomita rakennusrikkomukseen. 

Rakentamislakiin myös kaksi muuta täsmennystä

Esityksessä ehdotetaan myös kahta korjausta rakentamislakiin. Rakentamislupaa koskevasta säännöksestä ehdotetaan korjattavaksi yhden virkkeen sanamuotoa. Suunnittelutehtävän kelpoisuuksia koskevaa siirtymäsäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että myös rakennusinsinööreillä olisi kelpoisuus toimia poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä. 

Rakentaminen
ammattilaisille
laki
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Vanhan rakennuksen purku tontin keskiosasta.
Uudistettu lainsäädäntö tuo rakennusten purkajille uusia velvollisuuksia
Maankäyttö- ja rakennuslain korvaava Kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus keräsi lähes 550 lausuntoa.
Rakennusala sopimukset
Rakennusalan työehtosopimukset
Rakennusalan työehtosopimukset: asfalttiala, infra-ala, lattianpäällystysala, maalausala, rakennustuoteteollisuus, talonrakennusala, talotekniikka-ala ja vedeneristysala sekä rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimukset.
202011_67358.jpg
Rakennusprojektin dokumentaatio kuntoon - vältä riitelyt oikeudessa
Erinäisiä sopimuksia tulee tehtyä päivittäin. Kaikkea sovittua asiaa ei tule välttämättä nimitettyä sopimukseksi. Sovitaan äkillisiä menoja, tapaamisia ja ynnä muuta sellaista. Näistä ei välttämättä pidetä sen enempää kirjaa kuin ehkä kalenterimerkintä – jos sitäkään – eikä niistä riidellä sen enempää kuin korkeintaan sanallisesti. Rahallisia vaatimuksia näistä ei tehdä.Rakennusprojekteissa puhuttaessa sopimuksien laatiminen ja niiden kokoluokka nostavat dokumentaation tärkeyden valokeilaan – kyse ei ole enää lyhyen kahvihetken sopimisesta, vaan esimerkiksi useamman miljoonan euron rakennusurakan sopimisesta ja etenemisen dokumentoinnista.Miksi ja miten dokumentoidaan kattavasti? Entä mitä pahimmassa tapauksessa voi käydä, kun dokumentoinnissa havaitaan puutteita?
neljä kättä muodostaa talon hahmon ja keskellä on LIUNE-logo
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.
keltainen rapattu omakotitalo kesäisessä maisemassa
Rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui ja miten se vaikuttaa rakennusprojekteihin?
Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.
20221_76651.jpg
Selvitys paljastaa: vakavia laiminlyöntejä ulkomaalaisten palkkauksessa
Finnwatch on selvittänyt ensimmäistä kertaa Suomeen lähetettyjen työntekijöiden palkkausta rakennusalalla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton