Kylmä pyyhe hallitukselta: Remonttipalveluiden kotitalousvähennystä ei koroteta – "Hidastaa taloyhtiöiden korjaustoimia"
Hallituksen budjettiesitys oli pettymys Rakennusteollisuudelle ja LVI-alalle.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan kahdeksi vuodeksi kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös öljylämmityksen korvaamista pyritään nopeuttamaan kotitalousvähennyksen korotuksella vuosina 2022-2027.
Remonttipalvelut jäävät sen sijaan korotuksen ulkopuolelle. Rakennusteollisuus RT ja LVI-TU haluaisivat korottaa alan kotitalousvähennystä 5000 euroon.
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen pitää ratkaisua huonona muun muassa harmaan talouden torjumisen näkökulmasta.
– Korona-aika aktivoi kuluttajia remontoimaan mökkejään ja kotejaan. Moni näistä on toteutettu omatoimisesti tai ehkä pimeästi. Paikalliset, pienet yritykset tekevät kotitalouksille huoltoja ja korjauksia, joten remonttipalveluiden merkitys hallituksen tavoitteen mukaiselle työllisyyden lisäämiselle 75 prosenttiin on valtakunnallisesti merkittävä, Hokkanen sanoo.
LVI-TU ry:n käsityksen mukaan päätös jättää remonttipalveluiden kotitalousvähennys ennalleen perustuu siihen, että kasvukeskuksissa rakentaminen ja asuntojen remontointi on ollut viime aikoina varsin vilkasta.
"Osa kuluttajista on korona-aikana innostunut remontoimaan kotejaan, mutta korona myös jäädytti monia huolto- ja korjaustoimia. Kotitalousvähennyksen korotus toisi tarpeellista työtä varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella toimiville yrityksille. Kysyntä myös kohdistuisi sellaisiin yrityksiin, jotka ovat ennakkoperintärekisterissä ja hoitavansa veronsa itse."
Mika Hokkanen, toimitusjohtaja, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
"Edessä voi olla korjauskustannusten hallitsematon nousu"
Kuluttajien kannalta vähennyksen enimmäismäärän korotus madaltaisi Hokkasen mukaan kynnystä teettää nykyistä enemmän tarpeellisia kiinteistön rakenne- ja talotekniikkaremontteja alan ammattilaisilla.
– Korotus vilkastuttaisi korjausrakennusmarkkinaa, toisi alalle uusia yrityksiä ja siten laajentaisi palveluntarjoajien määrää ja helpottaisi oikean ammattilaisen löytämistä. Lisäksi kotitalousvähennyksen ehdot olisivat kuluttajille helpompia hahmottaa, jos korotus koskisi sen kaikkia soveltamisalueita. Nykytilanne hidastaa taloyhtiön korjaustoimia ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen voisi Hokkasen näkemyksen mukaan kannustaa taloyhtiön osakkaita huolehtimaan omaisuudestaan nykyistä paremmin ja teettämään remontteja oikea-aikaisesti.
– Jos asuinkiinteistöjä ei korjata ajoissa, edessä voi olla korjauskustannusten hallitsematon nousu tai jopa rakennuksen purkaminen.
LVI-TU muistuttaa, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen tukema korjausmarkkinan kasvu kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä, mikä kasvattaisi verokertymää.