Kosteudenhallinta puurakentamisessa
Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022

Rakennuksen kosteudenhallinta on kokonaisuus, joka koostuu kosteusteknisesti turvallisista suunnitteluratkaisuista, rakennusaikaisesta kosteussuojauksesta, rakenteiden hallitusta kuivattamisesta sekä rakennuksen oikeanlaisesta käytöstä ja huollosta.
Tekninen tiedote on julkaistu puuinfo.fi-palvelussa.
Lähde: Puuinfo
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää

Uusia rakennusalan ohjekirjoja julkaistu
Ohje on rakennushankkeen eri osapuolten käyttämä työkalu savunpoistoon liittyvien säädösten ja standardien soveltamisessa. Pakollisesti noudatettavien säädösten lisäksi se ottaa huomioon sopimusperusteiset vaatimukset savunhallinnalle.Ohje on uudistettu versio vuonna 2012 ilmestyneestä savunpoisto-ohjeesta RIL 232-2012 Rakennusten savunpoisto. Suunnittelu, toteutus ja ylläpito.Julkaisu antaa suunnitteluohjeet savunpoiston mitoitukselle ja laitteistoille sekä niiden asennus-, kunnossapito- ja käyttöohjeet. Ohjeessa sisältää savunhallinnan rakennuksen paloturvallisuudessa, savunhallinnan suunnitteluperusteet ja lähtökohdat, savunhallintasuunnitelman, painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston suunnittelun, paineistukseen perustuvan savunhallintajärjestelmän suunnittelun, suuntapainepuhallinlaitteiden suunnittelun, savunhallinnan sähköisten järjestelmien suunnittelun, savunhallintajärjestelmien liittymisen muihin järjestelmiin, savunhallintalaitteiden kuvaukset ja vaatimukset, savunhallintajärjestelmien asennuksen, käytön, huollon, kunnossapidon ja tarkastukset, savunhallinnan sammutus- ja pelastustoiminnassa. Liitteenä mm. mitoitustaulukoita ja esimerkkejä.Ohje on tarkoitettu rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille ja viranomaisille sekä myös rakennuksen käyttäjille.

Remontti edessä, miten edetä järkevästi?
Kun taloa korjataan ja parannellaan, puhutaan yleisesti joko korjaamisesta tai tutummin remontoinnista. Remontointi onkin yleisnimitys rakennuksen korjaamiselle.Remontoinnissa on kyse rakennuksen kuluneen, vanhentuneen, rikkoutuneen, epäkäytännöllisen tai muuten asukkaan mielestä kelvottoman osakokonaisuuden korjaamisesta. Remontoinniksi luetaan yleensä myös tapetoinnit sekä pintamaalaukset, joissa vielä hyväkuntoiset pinnat saavat uuden ulkonäön. Näitä toimenpiteitä voisi kutsua myös sisustamiseksi tai pintaremontoinniksi.Jokaisesta vanhasta talosta löytyy enemmän tai vähemmän korjausta kaipaavaa nurkkaa ja pieltä. Mitä iäkkäämpi talo, sitä varmemmin puuhattavaa löytyy.Erityisesti sodanjälkeiseen rakennuskantaamme kohdistuu suuria korjauspaineita, sillä kyseiset talot alkavat siirtyä jo kolmannelle sukupolvelle, mutta nuoremmastakin rakennuskannassa löytyy jo runsaasti korjattavaa ja parannettavaa. Kaikkien rakennusten säilymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että niitä huolletaan.

Pihasuunnittelija mukaan jo alkumetreillä
Pihasuunnitelman teettäminen maksaa, mutta kun hinnan suhteuttaa koko talonrakennusprojektin kustannuksiin, on hinta kohtuullinen. Kunnollinen suunnittelu "maksaa itsensä" pian takaisin. Kun olemassa oleva kasvillisuus kartoitetaan ja päätökset kasvien säästämisestä, suojaamisesta ja poistamisesta tehdään varhaisessa vaiheessa, maa-ainesten siirrot, pengerrykset, ojitukset ja kasvualustojen perustamiset suunnitellaan ajoissa, säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa.

Asbestia sisältävien rakenteiden purku kuuluu aina ammattilaiselle
Asbestiksi kutsutaan kuitumaisia silikaattimineraaleja. Nämä kuuluvat serpentiineihin tai amfiboleihin. Asbestilajeja ovat krysotiili, krokidoliitti, amosiitti, antofylliitti, tremoliitti ja aktinoliitti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Kuitumaista asbestia terveysvaikutuksiltaan muistuttaa myös erioniitti, joka on erikseen mainittu valtioneuvoston säädöksissä asbestityöstä.

Terästuotteilla kohti kestävän kehityksen mukaista rakentamista
Rakennusmateriaalien valmistuksessa ympäristöystävällisyys on yhä keskeisemmässä asemassa. Tuotantoprosesseissa edetään kohti vähäpäästöisempiä menetelmiä, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan tulevaisuudessa. Terästä materiaalina on kierrätetty jo 150 vuotta, ja nykypäivänä terästuotteiden valmistuksessa hyödynnetään tehokkaasti uusiokäyttöä rakentamisen tarpeisiin.

Luotitalo-hankkeen sisäiset rakenteet: Ballistiset seinät ja myrkkykerrokset
Tammikuun lopussa julkaistu uutinen TNT-räjähdetehtaan rakentamisesta Poriin ei ole ainoa turvallisuusympäristöämme koskeva rakennushanke Satakunnassa. Porin Turvallisuuskeskuksen harjoitusalueelle on parhaillaan rakenteilla Luotitalo, joka valmistuttuaan tarjoaa ajanmukaiset oppimisympäristöt eri viranomaistoimijoille. Pääsemme seuraamaan hanketta ja kerromme nyt alkavassa artikkelisarjassa Luotitalo-hankkeen etenemisestä.