Korjaaminen on ilmastoteko – professori Satu Huuhka vie rakentamista kohti kiertotaloutta
Kuva: Satu Huuhka, professori, Tampereen yliopisto. Kuvaaja: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto. © Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto
Rakennusalan ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman muutoksia siihen, miten suhtaudumme olemassa olevaan rakennuskantaan. Professori Satu Huuhka Tampereen yliopistosta tutkii ja kehittää ratkaisuja, joilla korjausrakentamisesta tehdään kestävä ja vähähiilinen vaihtoehto uudisrakentamiselle. Hän on yksi Suomen johtavista asiantuntijoista kiertotalousrakentamisessa ja uskoo, että rakennusalalla on edessään perustavanlaatuinen murros.
Korjausrakentamisen professuuri on Suomessa harvinaisuus. Tampereen yliopistossa tehtävään kesällä 2024 nimitetty professori Satu Huuhka on tehnyt vuosia uraauurtavaa tutkimusta, jonka pääviesti on yksinkertainen: olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on ilmastoviisaampaa kuin purkaminen ja uudisrakentaminen.
– Vaikea kuvitella mitään vaikeampaa, mutta on se kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa, Huuhka sanoo alan murroksesta, jota hän pitää tärkeimpänä tavoitteena.
Tutkimuksesta käytäntöön: rakennuskannan uudelleenkäyttö ja elementtirakenteiden irrotus
Huuhkan tutkimustyön tunnetuimpia esimerkkejä on Purkaa vai korjata -projekti, joka valmistui vuonna 2021 ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hanke osoitti hiilijalanjälkilaskelmien avulla, että rakennuksen peruskorjaus on ilmaston kannalta merkittävästi vähähiilisempi vaihtoehto kuin purku ja uudisrakentaminen, erityisesti tulevina vuosikymmeninä, jolloin päästövähennyksillä on kiire.
– Projektin tulokset avasivat silmiä alalla, sillä aiemmin ei ollut otettu kunnolla huomioon rakennusmateriaalien tuotesidonnaisia päästöjä, ns. rakentamisen hiilipiikkiä. Jotta toivottu positiivinen ilmastovaikutus saavutetaan, on peruskorjauksissa kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös energiatehokkuuteen.
Toinen merkittävä avaus on ReCreate-hanke, jota Huuhka johtaa kansainvälisessä tutkijaryhmässä. Projektissa kehitetään käytännön keinoja betonielementtien irrottamiseen ja uudelleenkäyttöön. Pilottikohteena on toiminut mm. betonirakenteinen toimistorakennus Tampereen keskustassa, josta irrotetut ontelolaatat on jo saatu uudelleenkäyttöön toiseen kohteeseen.
– Se onnistui yli odotusten! Vaikka aikatauluhaasteita olikin, itse betonielementtien irrotusvaihe onnistui hyvin teknisesti ja järjestelyiden osalta. Hankeryhmässä eri toimijoiden vahvuudet täydentävät toisiaan ja osapuolilla on kykyä ajatella laatikon ulkopuolelta. Iso oppi on se, että kun vain on tahtoa, yhdessä suunnitellen täysin uudenlaisetkin asiat mahdollistuvat, hän pohtii.
Uusi ote rakentamisen koulutukseen ja tutkimukseen
Korjausrakentamisen professuurin myötä Huuhka on saanut mahdollisuuden vakiinnuttaa tutkimusryhmänsä asemaa. ReCET-ryhmään kuuluu eri alojen osaajia, kuten arkkitehteja, diplomi-insinöörejä, matemaatikkoja ja yhteiskuntatieteilijöitä. Tavoitteena on resetoida rakentamisen tapa yhdistämällä monitieteinen osaaminen konkreettisiksi ratkaisuiksi kiertotalouden hengessä.
Vaikka Huuhkan työ koostuu tutkimuksesta, ohjaamisesta ja opettamisesta, hänen perimmäinen tavoitteensa on paljon laajempi: muuttaa rakennusalaa yhteiskunnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan.
Arvostettu asiantuntija ja tunnustettu vaikuttaja
Satu Huuhkan työ on noteerattu laajasti. Vuonna 2023 hänelle myönnettiin Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n Tunnustus PAANU, ja vuonna 2024 hän sai Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin Tasavallan presidentiltä. Häntä on aiemmin palkittu myös kansainvälisessä tutkijayhteisössä, muun muassa toimiessaan remote fellow'na Karlsruhen teknillisessä yliopistossa Saksassa.
Akateemisen uransa ohella Huuhka tunnetaan myös henkilökohtaisesta sitoutumisestaan korjaamiseen. Hän on vuosien ajan kunnostanut 1920-luvun hirsitaloa ja innostunut kintsugi-tekniikasta, jossa särkyneet esineet korjataan korostamalla niiden vaurioita.
– Korjaaminen on minulle arvo, ei vain työ. Oli kyseessä rakennus tai posliinikuppi, uskon sen säilyttämiseen ja uuden luomiseen vanhasta.
Lähde: Tampereen Yliopiston tiedote
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Demotalo kiertää ja muuntuu
Vastuullinen rakentaminen modulaaristen ratkaisujen avulla: Esimerkkinä Uumen Hotelli Tampereella
Miksi valita moduulirakentaminen? Nopea, joustava ja pitkäikäinen ratkaisu
Millä puu kannattaa käsitellä? Lue Museoviraston asiantuntijan vinkit
Lohjan messutaloille tehtiin uudenlainen hiilijalanjälkimittaus - tutustu raportteihin
Tuusulaan rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue
Luetuimmat
Uusimmat