• Etusivu
  • Materiaalit

Pop-up-kahvila muuntuu minitoimistoksi – Kiertotalouden demotalo kutsuu rakennusalan yrityksiä tutkimaan ja kokeilemaan

Rakentajan toimitus
Julkaistu 27.01.2025
1920 VTT the circular drifter demotalo tiedote havainnekuva Heljä Nieminen

(Tiedote, VTT 24.1.2025 ...)

VTT ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos suunnittelivat yhdessä seitsemän yrityksen ja Espoon kaupungin kanssa talon, joka rakennetaan ja puretaan ainakin kahdesti. Kokeilulla on tarkoitus tutkia uudelleenkoottavuutta ja testata rakennusmateriaaleja ja -tuotteita aidoissa purku- ja kokoamistilanteissa.

The Circular Drifter -demotalo ei ole ainoastaan helposti purettava, vaan sen kokoaminen ja uudelleenkäyttö on suunniteltu mahdollisimman vähäjätteiseksi ja vähäpäästöiseksi. Talo myös muuntuu vastamaan uutta käyttötarkoitusta kooltaan ja muodoltaan. Rakennus on Suomessa ensimmäinen, jossa viedään suunniteltu purettavaksi -periaate (designed for disassembly, DfD) askelta pidemmälle: aina uudelleenkokoamiseen asti.

Tällä hetkellä vuosittain 41 miljoonaa tonnia (38 prosenttia) kaikesta Suomessa käytetystä materiaalista käytetään rakentamiseen, ja vain murto-osa materiaalista on uudelleenkäytettäviä tai kierrätettyjä.

”Rakentamisen kiertotaloudessa Suomi laahaa Euroopan häntäpäässä. Mikäli haluamme päästä hiilineutraaliustavoitteisiimme ja kohentaa sijoitustamme, meidän pitää ryhtyä puheista tekoihin,” sanoo professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopiston professorit Matti Kuittinen ja Antti Lehto toimivat hankkeessa asiantuntijoina ja suunnittelutyön ohjaajina. Konseptisuunnitelmaa ovat olleet laatimassa Aallon arkkitehtuurin laitoksen tohtoriopiskelijat Havu Järvelä ja Heljä Nieminen.

Demotalo kiertää ja muuntuu

Uudelleenkoottava talo suunnitellaan, rakennetaan ja puretaan vähintään kahdesti sen lyhyen elinkaaren aikana käyttäen kierrätettyjä tai uudelleenkäytettäviä rakennusmateriaaleja ja niitä edistäviä teknologioita.

”Haluamme todistaa, että uudelleen koottavalla rakennuksella on kilpailukykyistä arvoa, ja ettei se missään nimessä ole vain kasa kertaalleen käytettyjä materiaaleja. Haluamme näyttää, että uudelleen koottava talo voi hyvin toteutettuna olla kaunis ja käytettävä,” kuvailee Robert van den Brink, projektipäällikkö ja tutkija VTT:ltä.

Konseptissa olennaista on, että uudelleen käytettäessä talo muuntuu uuteen käyttötarkoitukseen jopa kokoaan ja muotoaan myöten. Demotalon tarkoitus on risteillä vähintään kahden – mieluusti neljän – kaupungin kautta. Ensimmäisessä kaupungissa rakennus toimii kahvilana ja toisessa toimisto- ja kokoontumistilana. Tila muokkautuu samalla uudenlaiseksi ja kasvaa kooltaan liki kaksinkertaiseksi. Tähän mennessä kaupungeista Espoo osallistui rakennuksen suunnitteluun.

Projektissa tarkastellaan sitä, miten kierrätettyjen materiaalien ja komponenttien arvo muuttuu niiden elinkaaren aikana ja miten ne voivat säilyttää tai jopa lisätä arvoaan uudenlaisissa käyttökohteissa. Tämä voi auttaa kehittämään kiertotaloutta tukevia liiketoimintamalleja ja hinnoittelustrategioita.

Mukaan niin isompia kuin pienempiä yrityksiä sekä julkista rahoitusta

Konseptin julkaisemisen jälkeen VTT aloittaa hankkeen rahoituksen keräämisen. Talo on tarkoitus rahoittaa julkisella ja yksityisellä rahoituksella unohtamatta VTT:n omaa panosta.

”Julkisen ja yksityisen rahoituksen saaminen mukaan demotalon rakentamiseksi on hankkeen onnistumisen kannalta olennaista. Sillä taataan, että jokainen osallistujayritys on tosissaan ja aidosti mukana kehittämässä uudenlaista liiketoimintaa kiertotalouden ympärille. VTT toimii Suomessa tämän kehityksen puolueettomana katalysaattorina,” avaa Tuija Pakkanen, kestävän rakennetun ympäristön tutkimusteeman vetäjä VTT:ltä.

Hankkeessa mukana olevat yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan, palveluitaan ja materiaalejaan sekä niiden yhteensopivuutta Kiertotalon tarjoamassa yhteisessä testausympäristössä. Jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan, että testaaminen on ketterää, helppoa ja kannattavaa niin pienemmille kuin suuremmille yrityksille. Yritysten ei tarvitse investoida yksittäisiin, kalliisiin testaushankkeisiin, mikä vähentää riskejä ja antaa myös pienemmille toimijoille mahdollisuuden testata tuotteitaan ja kehittää uutta. Hankkeen konseptivaiheessa olivat mukana Peikko Finland, Kiilto Family, Saint-Gobain, Durat, Aulis Lundell Oy, Sweco ja SSAB.

Mikäli rahoitus varmistuu vuoden 2025 aikana, talon rakentaminen alkaa keväällä 2026. Ensimmäisessä kohteessaan talo toimii vuoden, ja toisessa paikassa sen käyttöaika on 1-2 vuotta.

Materiaalit
ammattilaisille
ekologisuus
arkkitehtuuri
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

talomoduuleita tehtaalla hallissa
Miksi valita moduulirakentaminen? Nopea, joustava ja pitkäikäinen ratkaisu
Aulis Lundell Oy tarjoaa rakennusalan ammattilaisille, kiinteistön kehittäjille ja sijoittajille innovatiivisia ja tehokkaita moduulirakennusratkaisuja, jotka nopeuttavat rakennusprosessia ja tukevat kestävän kehityksen periaatteita. Yhtiön valmiit teräsmoduulit, kuten hotellimajoituksessa käytettävät huonemoduulit, tarjoavat rakennusprojekteille merkittäviä etuja aikarajoissa pysymisessä, kustannusten hallinnassa ja ympäristön huomioimisessa.
suuri laivanosturi nostaa siltaelementtiä rakenteilla olevaan kruunuvuorensiltaan. silta on vielä kesken.
Kruunuvuoriensilta – SSAB ja Nordec kumppanuus, joka rakentaa Helsingin huomista
Helsingissä parhaillaan rakenteilla oleva uusi Kruunuvuori-silta muuttaa kaupungin ilmettä ja nousee uudeksi maamerkiksi Suomen pääkaupungissa. Kruunuvuorensilta on poikkeuksellinen rakennusprojekti, joka vaatii huippuluokan materiaaleja ja osaamista. Siltaa tukevat yli 3 000 tonnia SSAB Domex -terästä.Kun Kruunuvuori-silta avataan liikenteelle vuonna 2027 Korkeasaaren ja Laajasaloon välillä, se on 1200 metriä pitkä, ja sen pylonit nousevat jopa 135 metrin korkeuteen, tehden siitä sekä pisimmän että yhden korkeimmista koskaan rakennetuista silloista Suomessa. Silta tulee näkymään kilometrien päähän, luoden pysyvän vaikutuksen Helsingin kaupunkikuvaan ja yhdistäen tuhansia uusia koteja kaupungin keskustaan.
julkisivutiili vuolu raot kaikki sävyt
Tiiliarkkitehtuuria Helsingin Jätkäsaaressa
Helsingin merellisillä asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa, tiili on yleisin julkisivumateriaali. Kestävyyden merkitys korostuu vaativissa olosuhteissa, ja ilmaston muuttuessa säärasitukset ovat entistä voimakkaampia. Tiilen käyttöä puoltaa paitsi rakenteellinen kestävyys, myös esteettiset seikat. Tiili kestää erittäin hyvin ajallista kulumista ja likaantumista, ja sen huolloksi riittää monessa tapauksessa pelkkä puhdistus aika ajoin. Koska tiilipinta muodostuu pienistä palasista, on yksittäiset rikkoutumiset suhteellisen helppo korjata.
Geberit IDO seinä-wc
Kestävästi valmistettu uusi seinä-wc on helppo ja nopea asentaa
IDOn uusi seinäasenteinen Glow 68 on pelkistetyn tyylikäs ja helposti puhdistettava wc-istuinmalli. Loppukäyttäjän arjen helpottamisen lisäksi IDO Glow 68 -mallin asentaminen on tehty helpoksi.
19_PHD_130571_1.jpg
TTS työtehoseura - kouluttaa ammatilaisia
Yritysten kehittäminenTyötehoseura TTS työtehoseura on kehittänyt Suomalaista työtä jo yli 90 vuotta. TTS tarjoaa, vuosien tutkimuskokemuksella, kehityspalveluita yrityksille, joilla yritykset pystyvät lisäämään kannattavuutta ja työhyvinvointia. Kaikki projektit suunnitellaan yrityksen tarpeiden ja toiveiden mukaan, jolloin yritykset saavat konkreettisia keinoja tuottavuuden parantamiseen.Rakennusteollisuutta hyödyttäviä palveluita ovat muun muassatuottavuuden kehittäminenasumisen toiminnalisuuden tutkiminenpuu- ja betonirakentamisen ratkaisuttyöntutkimus ja työaikaselvityksettyöorganisoinnin ratkaisuttyömenetelmien vertailu ja kustannuslaskelimatTTS työtehoseura tarjoaa myösmonipuolista koulutustayrityksille ja työntekijöille, aina lyhytkursseista oppisopimukseen. Koulutukset rakennetaan nimen omaan yritysten tarpeet huomioon ottaen. TTS koulutta aidossa työympäristössä ja myös verkossa.
201911_61480.jpg
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton