Korjausrakentamisella voidaan tukea ikääntyneiden asumista kotona
Vanhojen kerrostalojen tilaratkaisut helpottavat suunnittelua
Suomen väestö vanhenee vauhdilla ja kotona asuminen mahdollisimman pitkään on sekä valtion että useimpien ikääntyneiden oma tavoite. Monet ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa, joista korostuu erityisesti monotonisuudestaan tunnettu 1970-luvun kerrostalokanta. Mittava ja monisyinen korjaustarve on haaste, mutta itseään toistavissa rakennuksissa on korjaamisen kannalta myös poikkeuksellista potentiaalia. Tapio Kaasalainen tarkastelee väitöskirjassaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä tyypillisissä suomalaisissa asuinkerrostaloissa.
Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka myös Suomessa vaikuttaa merkittävästi asumiseen. Esteettömien asuntojen tarve kasvaa, minkä lisäksi vanhimpien ikäluokkien kasvu luo tarvetta palveluasumiselle. Laitoshoidon karsimisen myötä erityisesti tehostetun palveluasumisen asiakasmäärät ovat 2000-luvulla kasvaneet voimakkaasti.
Kuten useissa muissakin maissa, väestön ja asuntokannan ikääntyminen kohtaavat Suomessa paljolti samoissa rakennuksissa. Erityisen keskeisessä roolissa ovat toisen maailmansodan jälkeen massatuotetut kerrostalot. Samassa asunnossa on myös saatettu asua jopa puoli vuosisataa, minä aikana asukkaan tarpeet ovat voineet muuttua paljonkin. Asuntoon ja asuinympäristöön on myös ollut aikaa muodostaa vahva tunneside ja toiminnalliset rutiinit. Käytännön pakkomuutto esteettömään uudiskohteeseen voi merkitä ikääntyneelle asukkaalle hyvinkin raskasta erkaantumista tutusta arjesta.
Uudisrakentamisella on kaupungistumisen myötä myös yhä useammin epärealistista vastata muuttuviin asumisen tarpeisiin. Taantuvilla alueilla asuntoja on määrällisesti jo nyt ylenpalttisesti, jopa tyhjillään, mutta tarjonnan laatu ei vastaa kysyntää.
– Purkaminen ja uudisrakentaminen ainoana ratkaisuna muuttuviin tarpeisiin olisi taloudellisten edellytysten täyttyessäkin ekologisesti kyseenalaista, Tapio Kaasalainen huomauttaa.
Tapio Kaasalainen tarkastelee väitöskirjassaan ikääntyvien kotona asumisen edellytyksiä tyypillisissä suomalaisissa asuinkerrostaloissa ja keskittyy etenkin korjausrakentamisen tilallisiin ratkaisuihin. Erityisinä painopisteinä ovat asuntojen esteettömyysparannukset sekä kerroskohtaiset käyttötarkoituksen muutokset ryhmämuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen. 1970-luvun rakennuskannan toistuvien tilallisten ominaisuuksien ansiosta Kaasalaisen havaintoja on mahdollista soveltaa laajasti korjausrakentamisen ratkaisumallien kehittämisessä.
– Usein negatiivisena nähdyssä monotonisuudessa on myös etunsa, kun pyörää ei tarvitse jokaisen korjattavan asunnon tai talon kohdalla keksiä uudestaan. Yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin vastaamisen pohjaksi voidaan laatia varsin yksityiskohtaisiakin tyyppisuunnitelmia. Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti potentiaalia niin itsenäiseen kuin tuettuunkin ikääntyneiden asumiseen, Kaasalainen toteaa.
Tapio Kaasalainen on kotoisin Huittisista ja valmistunut arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Nykyisin hän asuu Nokialla ja työskentelee Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksikössä tutkijana sekä asuntosuunnittelun opettajana.
Arkkitehti Tapio Kaasalaisen arkkitehtuurin alaan kuuluva väitöskirja Potential for Ageing at Home in the Finnish Apartment Building Stock: A Spatial Perspective on Renovation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 12.2.2021 klo 12.00 alkaen Hervannan kampuksen Rakennustalon salissa RG202, Korkeakoulunkatu 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori Ira Verma Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -tutkija Sofie Pelsmakers Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta. Koronatilanteen vuoksi väitöstilaisuudessa voi olla paikalla yhteensä enintään 10 henkilöä.
Väitöstilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1834-5.
Yhteystiedot: Tapio Kaasalainen, 050 301 5525, tapio.kaasalainen@tuni.fi
Lähde: Tampereen yliopiston tiedote 26.1.2021
Aiheeseen liittyvää
Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen
Rakennusteollisuus RT tiedote 11.6.2020Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan kahden seuraavan vuosikymmenen aikana enemmän uusia asuntoja vuosittain kuin kahdella edellisellä vuosikymmenellä on rakennettu. Suurten kaupunkien asuntotuotanto olisikin pidettävä mahdollisimman tasaisena riippumatta siitä, millaisen romahduksen koronapandemia aiheuttaa talouteen, todetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa.
Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa
Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.
Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?
Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".
Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden
Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.
Tiilipalkit osana julkisivumuurausta
Pohjola Rakennus rakentaa parhaillaan Helsingin Vallilaan koteja sadoille uusille asukkaille. Uudet asuinkorttelit sijoittuvat Vallilan korkeimmalle harjanteelle, Karstulantien ja Sammatintien varrelle. Ensimmäisinä yhteensä viidestä asuinkerrostalosta valmistuvat vuoden 2022 aikana kahdeksankerroksinen Vallilan Jemma ja 14-kerroksinen Vallilan Monumentti. Pian näiden jälkeen valmistuvat Vallilan Piilo ja Fikka. Viimeiseksi Monumentin viereen rakentuu vielä 12-kerroksinen Vallilan Siluetti. Kaikkiaan kerrostaloihin valmistuu 230 uutta kotia. Kohteiden arkkitehtisuunnittelusta vastaa Huttunen-Lipasti Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Ramboll.
Luotettu kotiavain loi nahkansa - uusi patentti tuo turvaa vuoteen 2040 asti
Abloy Oy julkisti uusimman mekaanisen lukitusratkaisunsa ABLOY EASY, joka on tarkoitettu muun muassa asuinkiinteistöihin. Suomalaisten kotien luotettu avain on luonut nahkansa.
