Katolla on ymmärrettävä myös rakennusfysikaaliset rajoitukset
– Kun viime vuosituhannella olin opiskeluaikoina 1981 kattoalalla kesätöissä ja kirjoitin kesätyöraporttini, taisin tietää kattoalasta enemmän kuin Helsingin teknisen oppilaitoksen opettaja. Toki näistä ajoista olemme tulleet valovuosia eteenpäin, mutta kattoalan varsinainen koulutus on valitettavasti jäänyt vähemmälle, kertoo TTS Työtehoseuran kouluttaja ja asiantuntija Jari Suuronen.
Koulutus tärkeä tuki kokonaisuuden ymmärtämisessä
Jonkin tasoisesta rakennusalan peruskoulutuksesta on hyötyä ja apua. Toki kokenut ammattimies myös tietää ja osaa monia asioita, mutta esimerkiksi rakennusfysiikka saatetaan unohtaa varsinkin kattojen korjauksessa. Kun ollaan tekemisissä sisä- ja ulkoilman kanssa, on nämä asiat otettava huomioon. Paljon riippuu myös opettajien omasta ammattipätevyydestä. Jonkinlaista pätevöitymiskoulutusta kaivattaisiin alalle ja toisaalta katto toimialana on melko sirpaloitunutta. Aloituskynnys yrityksenä on kohtuu matala. Ainoat tarvittavat luvat saattavat olla työturvallisuus- ja tulityökortti. Kattoala hyötyisi vastaavanlaisista koulutuksista ja pätevöitymisistä kuin esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastajat.
Suuronen kuuluttaa kuntotarkastajien koulutuksen perään. Alalla ei toistaiseksi ole minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Kattoa alalla on henkilöitä, joilla on pikakoulutus tai olematon perehdytys katon toimintaan.
– Maallikkokin huomaa, onko katto kirkkaan punainen vai haalistunut. Katon toiminta ei ole sitä, miltä se ulkoapäin näyttää. Sisäkaton sisäpinnasta ulkokaton ulkopintaan katto on rakennusfysikaalinen kokonaisuus, jonka pitää toimia moitteettomasti, suojatakseen talon muita rakenteita, tähdentää Suuronen.
Katon oikea rakenne
Valkoisesta sisäpaneelista ulkokatteen ulkopinnalle on oltava toimiva kokonaisuus. Lähtökohtana sille, että se toimii, on paneelien takana olevan sisävaipan mahdollisimman hyvä ilmatiiveys, kertoo Suuronen.
Suomi on ilmastollisesti haastava ja ääriolosuhteita on hyvinkin usein eli meillä on sisällä lämmintä ja ulkona hyvinkin kylmää. Sisäilmankosteuden siirtyminen rakenteisiin täytyy saada estettyä. Tästä ylöspäin taas vaaditaan riittävän hyvä lämmöneristyskyky.
Peruslähtökohtana Suurosen mielestä on, että rakenne harvenee sisältä ulospäin, paitsi että vesikate on taas täysin vesitiivis. Mitä lämpimämpi ilma, sitä enemmän se pystyy sitomaan itseensä kosteutta eli vesihöyrymolekyylejä.
Rakenteen sisävaipan tiiveyden tehtävänä nimenomaan on estää, ettei kosteuden tiivistyminen tapahdu väärässä paikassa esimerkiksi ullakolla.
Kattorakenteissa saattaa olla monia erilaisia ongelmakohtia, joita pelkkä katon vaihtaminen ei korjaa, esimerkiksi jos mahdollisesti tarvittava tuuletus ei toimi tai esiintyy lämpö- tai ilmavuotoja. Ongelmat katolla ja yläpohjassa säilyvät entisellään katteenvaihtamisesta huolimatta, kertoo Suuronen.
"Taas törmäämme rakennusfysikaaliseen puoleen ja rakenteiden toimivuuteen. Ne täytyy saada kuntoon. Jos särkee hammasta, ei niiden valkaisu auta. Pitää paikata hammas ensin."
Jari Suuronen., kouluttaja ja asiantuntija, TTS Työtehoseura
Yleisimmät virheet
Suomen sääolosuhteissa saatetaan tehdä ratkaisu, jossa vanha katto jätetään uuden alle. Kuitenkaan ei ole tietoa ovatko vanhat kattorakenteet tervettä vai eivät. Uuden katon alle jätetyt vahat kostuneet rakenteet ei voi olla onnistunut ratkaisu, muistuttaa Suuronen.
Kattojen saneerauksessa ei kannata nuukailla. Kattoremontti tehdään aina äärimmäiseen tarpeeseen ja kun tehdään, niin se kannattaa tehdä myös kunnolla. Korjausten yhteydessä tulisi aina pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin rakenteisiin ja ratkaisuihin.
Esimerkiksi paloteknisistä syistä monen kattorakenteen päällekkäin rakentaminen ei ole suositeltava ratkaisu. Rakenteisiin jää useita päällekkäisiä ilmatiloja, jotka palon sattuessa saattavat muodostaa erillisiä paloa levittäviä ontelotiloja. Lisäksi rakennekerrosten lisääntyessä koko yläpohjan kokonaispalokuorma lisääntyy. Erityisesti rivitalojen kattokorjauksissa ja katon muodon muuttuessa on mietittävä myös palokatkot uudelleen. Niiden on pysyttävä toimivina ja täytettävä tehtävänsä, muistuttaa Suuronen.
Kattojen lumikuorma ja kestävyys
Tavanomaisissa rakennuksissa, jos katto on oikeinsuunniteltu ja rakennettu, eikä katolla ole erityisiä lumitaskupaikkoja joihin lunta voisi kerääntyä, lumikuormat kestetään hyvin.
– Olen aikaisemminkin haastatteluissa sanonut, ettei tavanomaisen omakotitalon katolta pitäisi joutua poistamaan lunta. Jos rakennus on terve ja oikein rakennettu, se kestää lumikuormat kyllä, sanoo Suuronen.
Suuronen kertoo muutama vuosi sitten olleensa tavarantarkastajana kohteessa, jossa katon rakenteen huomattiin notkahtaneen. Kohteessa paljastui rakenteiden väärin suunnittelu ja ohjeiden vastainen rakennustapa.
Tässä kohteessa paikan päällä tehdyt kattoristikot olivat alun perinkin mitoitettu virheellisesti ja toteutuksessa lisäksi poikettu naulamääristä heikentäen lisää jo alimitoitettuja naulakiitoksia. Kattorakenteista löytyi selviä murtumia. Toki talo oli jo 60-luvulla rakennettu ja tarkastus tehtiin vasta pari vuotta sitten.
Kokonaan eri asia ovat suuret hallit. Laajarunkoisten ja tiukkaan mitoitettujen hallimaisten rakennusten kanssa tulee seurata lumikuormien kertymistä, sillä aina paikalliset olosuhteet ja viranomaisten ohjeet tulee kiinteistöstä vastaavan ottaa aina huomioon. Samoin tiheään asutulla tai liikennöidyllä alueella tulee huomioida katolta mahdollisesti putoavan lumen ja jään turvallisuusriskit.
Lue taloyhtiön hallituksen vastuusta lumikuormavahingoissa >>
Ekologisia ratkaisuja katoille
Ilmaston muuttuessa sateisemmaksi hulevedet saattavat kaupunkiolosuhteissa osoittautua ongelmallisiksi. Sateiden lisäännyttyä viemäriverkosto ei aina pysty huolehtimaan riittävästä hulevesien poistosta. Yhden ratkaisun ongelmaan tuovat hulevesien viivytysjärjestelmät, joista viherkatto on yksi esimerkki. Ei lasketakaan kaikkia vesiä viemäriverkostoon, vaan haihdutetaan osa katon kautta pois, kertoo Suuronen.
– Keski-Euroopassa sadevesiongelma on vielä suurempi kuin meillä Suomessa. Osassa Euroopan maita viherrakentamista ohjataan rakentamissäädöksillä, oli se sitten katolla tai seinällä. Suomessa olemme saaneet vasta joitain vuosia sitten viherkatoille RT-korttisarjan. Edelliset kasvikattokortit olivat 90-luvulta peräisin.
Pääkaupunkiseudun perspektiivistä, suuremmissa taajamissa ja uusilla asuinalueilla on jo rakennettu myös viherkattoja, julkisista rakennuksista puhumattakaan. Viherrakentaminen voidaan nähdä hyödyllisenä, ei ainoastaan hulevesin kannalta, vaan myös hyötykäytössä puutarhoina ja vapaa-ajan viihtymispaikkoina.
Viherkatoissa on myös omat etunsa ilmastonuutoksen hidastamisessa, ja ne myös lisäävät vihreää kaupunkeihin.
Aurinkoenergia kannattaa myös kerätä kattojen kautta pois ja hyödyksi. Oman haasteensa ne tekevät katoille huolto- ja katonkorjaustilanteissa sekä mahdollisten tulipalojen sammutustilanteissa. Katemateriaaleihin integroitavat aurinkokeräimet ovat tuoneet osin oman vastauksensa tähän ongelmaan.
– Jos kysytään, mikä katemateriaali on paras, minä sanoisin että se, joka toimii. Ei katemateriaaleja pystytä täysin erottelemaan ja arvottamaan keskenään. Kaikki käyttötarkoitukseensa ja asennettaviin olosuhteisiin tutkitut ja käytännön olosuhteissa testatut materiaalit oikein asennettuna toimivat paikassaan. Painotus on ennemmin oikealla kattovalinnalla oikeaan paikkaan ja eritoten huolellisella ja oikein tehdyllä asennuksella, painottaa Suuronen.
Rakennusalan ja kiinteistöalan koulutukset
TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio. TTS kouluttaa vuosittain tuhansia opiskelijoita eri alojen ammattilaisiksi ja osaajiksi. Koulutusta tukee aktiivinen tutkimus- ja kehitystoiminta.
Aiheeseen liittyvää
Uusi asbestilainsäädäntö voimaan 2016 – mitä pitää huomioida?
Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitö sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.
Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita
Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallina työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennuksen kosteusvaurion syy on harvemmin yksittäinen. Useimmiten se johtuu monen tekijän summasta."Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset syyt tunnetaan, mutta niitä ei tunnuta osaavan vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Tiedon puute ja jopa asenne työtä kohtaan ovat usein taustasyinä. – Näin tehdään, koska näin on tehty ennenkin", avaa rakennusalan kosteusongelmia TTS:n järjestämässä kosteudenhallinnan seminaarissa kouluttaja Sauli Paloniitty. – "Työmailla ei välttämättä tiedosteta rakennustyömaan olosuhteita verrattuna käytettäviin työmenetelmiin tai materiaalivalintoihin."
RAKSAVIRTAA saa korjausrakennus-työmaan virtaamaan
Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.
Rakennus- ja remontointiyrittäjä, erotu joukosta!
Miten bisneksilläsi pyyhkii? Kaipaisitko lisää potkua myyntiin tai enemmän näkyvyyttä verkossa? Kaipaatko sitä jotakin, minkä avulla voisit erottautua kilpailijoistasi? Vastuu Groupin palvelut tarjoavat sinulle ratkaisuja näihin kysymyksiin.
Vanhojen rakennusten energiatehokkuudesta
Vanha Rauma on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin merkittävä puukaupunkialue. Tämä asettaa suuret vaatimukset muun muassa rakennusten remontointiin. Näihin tarpeisiin on kirjoitettu kirja, johon on koottu rakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä neuvoja. Kirjan ovat kirjoittaneet kaavoitusarkkitehdit (arkkitehdit SAFA) Henri Raitio ja Mervi Tammi. Kirja sisältää laadukasta ja arvokasta tietoa myös muille vanhaa rakennuskulttuuria vaaliville ja remontoiville toimijoille.
Uusi ohjeistus julki: Näin toteutetaan turvallinen remontointi poikkeusaikana
Sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö ovat päivittäneet ohjeistustaan asuinrakennusten korjaamisesta koronavirusepidemian aikana. Tarkoituksena on ehkäistä koronataudin leviämistä korjaushankkeiden aikana ja suojella työntekijöiden ja asukkaiden terveyttä.
