Kaksi koulua rakennettiin elinkaarimallilla – pistoliitinjärjestelmä esimerkkinä

Hankkeen tilaajana toimi Ylivieskan kaupunki. Kaupungin tekninen johtaja Leena Löytynoja avasi syitä, miksi hankkeeseen päädyttiin juuri elinkaarihankkeena:

– Hankkeen takana oli valtuuston halu juuri nimeen omaan elinkaarimallina. Osaltaan päätöksen taustalla oli aiemmat koulujen sisäilmaongelmat, joita ajateltiin taklaavan tällä ratkaisulla. Elinkaarihankkeessa toteuttaja ottaa vastuuta pidemmällä aikajänteellä, jolloin toteutetut ratkaisut voisivat palvella mahdollisimman hyvin pitkälle tulevaisuuteen – sisäilman laatu mukaan lukien, kertoo Löytynoja.

Löytynojan mukaan hankkeessa tavoiteltiin myös parempaa laatua, kun hanketta ei pilkottu osiin heti alkumetreillä. Näin kokonaisuus pysyisi paremmin hallussa ja näin ollen rajapintoja olisi mahdollisimman vähän. Näillä perusteilla mahdollisesti myös laatutaso olisi parempi, jatkaa Löytynoja perusteluja hankkeen muodolle.

Ylivieskassa ei aiempia kokemuksia elinkaarihankkeista ollut, mutta verrokkikohteita käytiin katsomassa ja tutustumassa. Itse kilpailutus oli iso prosessi:

– Kilpailutusta tehtiin neuvottelumenettelyn pohjalta keskustellen tarjouspyyntöprosessin aikana lopulta päätyen itse tarjouksiin. Koko prosessi vaihtoehtojen selvittämisestä hankintapäätökseen kesti yhteensä puolitoista vuotta. Hankesuunnitteluvaiheesta jo itsessään muodostui kustannuksia eli kovin pienissä hankkeissa vastaava ei välttämättä toimisi yhtä ketterästi, kertoo Löytynoja.

Itse rakentamisprosessiin Löytynoja on tyytyväinen sekä toivoo investoinnin oppilaiden ja opettajien hyvään oppimisympäristöön lisäksi vaikuttavan mahdollisesti jopa asukasvirtaankin saakka.

Hankkeen rakennusteknisestä toteutuksesta vastasi Skanska Talonrakennus Oy. Skanskan projektipäällikkö Markus Rauhala kertoo mietteistään elinkaarihankkeesta, joka oli haastatteluhetkellä viimeistelyvaiheessa eli luovutuksen siintäessä näköpiirissä.

– Kohteet ovat Skanskan ensimmäiset elinkaarihankkeet ja hankkeen nyt ollessa viimeistelyvaiheessa on ollut ilo huomata sellaista yhdessä tekemisen meininkiä koko projektissa. Läpi koko hankkeen on ollut hyvä me-henki kaikkien osapuolien kesken, ratkaisuja on pyritty hakemaan yhdessä alusta saakka. Ilo on ollut myös huomata, kun asioita ajatellaan pidemmälle perspektiiville ja mikä sen vaikutus tekemiseen sitten on ollut – eli positiivinen, toteaa Rauhala tyytyväisenä.

Rakennushankkeena ratkaisut ovat olleet kutakuinkin samanlaisia ratkaisuja kuin missä tahansa kohteessa. Koulun ollessa kyseessä pintarakenteet ja lattiapinnat ovat kulutusherkkiä tuotteita, muuten kohteessa ei ole erikoisempia ratkaisuja rakennusteknisesti.

– Kouluna hanke on hieman omista kouluajoista poikkeavaa – uuden oppimissuunnitelman mukaisesti paljon muunneltavaa oppimisympäristöä, jota voi käyttää eri oppimistarkoituksiin. Avointa oppimisympäristöä on lähdetty tiloissa tavoittelemaan, tilat ovat myös yhdistettävissä ja tarvittaessa pienennettävissä, luonnehtii Rauhala.

Tarjousvaiheessa energiatehokkuus toi hieman eri perspektiiviä elinkaarimallin ollessa kyseessä. Energiatehokkuuteen kiinnitettiin hieman tavallista enemmän huomiota. Hankkeessa on myös RTS-ympäristöluokitus, mikä osaltaan tuo lisävaatimuksia rakentamiseen – muun muassa hiilinjalanjäljenlaskentaa.

Tarjousvaiheen neuvottelumenettelyä Rauhala luonnehti todella joustavaksi. Joustavuus on jatkunut läpi hankkeen toteutuksen työmaalla saakka ja Rauhala toteaakin haastattelun lopuksi huonoja puolia kysyttäessä hankkeesta:

– En kyllä keksi huonoja puolia kyseisestä hankkeesta, tiivistää Rauhala elinkaarimallina rakennetuista kahdesta koulusta.

Talotekniikasta vastasi hankkeessa Caverion Suomi Oy. Kehityspäällikkönä toimiva Teemu Liehu luonnehti elinkaarihankkeiden olevan vielä toistaiseksi lähinnä kouluja:

– Elinkaarihankemalli ei ole vielä lyönyt kunnolla itseään läpi, mutta esimerkiksi julkisella puolella on huomattu jatkuvan sisäilmaongelman vaivaavan erityisesti kouluja. Elinkaarihankkeella on selvästi pyritty poistamaan niitä rakentamisen ja ylläpidon riskejä, jotka voisivat aiheuttaa esimerkiksi juuri niitä sisäilmaongelmia, Liehu pohtii.

– Rakennusfysiikka ja digitaalisuus ovat entistä enemmän valtaamassa alaa talotekniikassakin – muun muassa tietoturvallisuus ja järjestelmien kokonaisuuden hallinnoiminen ovat isossa roolissa.

Kuituratkaisut ja nopeat langattomat sisäverkot parantavat esimerkiksi näiden kahden mahdollistamista entistä paremmin. Elinkaarihankkeessa nämä kaikki nivoutuvat yhteen, koska talotekniikan pitää toimia yhtenä kokonaisuutena rakennuksessa entistä paremmin ja älykkäämmin.

– Tilanhallinta toimii esimerkkinä älykkäistä järjestelmistä, jotka ovat jo nykypäivää. Tilanhallinta voi olla älykäs, jolloin tila muuntautuu käyttäjän ja luvituksien mukaan. Sama tila voi siis palvella eri tavoilla eri käyttäjiä; ilmanvaihto voi olla säädettynä toiselle ryhmälle vaikkapa liikuntatiloissa eri tavalla kuin toiselle, kertoo Liehu esimerkistä älykkäistä järjestelmistä. Samanlaisia älykkäitä järjestelmiä Caverion on toteuttanut kyseisessä kohteessa.

Liehun mukaan pitkälle tulevaisuuteen pitää myös miettiä eri ratkaisuiden toteuttamistapoja, kuten valaistusta. Valaistuksen avulla autetaan esimerkiksi silmää jaksamaan oikeilla ratkaisuilla ja säädöillä – näin saadaan tutkitusti helpotusta jopa lukihäiriöön. Vastaavanlaiset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa osana pidemmällä aikajänteellä rakennuksen talotekniikkaa, joka tukee osaltaan rakennuksen käyttäjiä ja heidän tarpeitaan parhaiten nyt ja tulevaisuudessa.

Elinkaarimallin yksi hyöty on, kun haetaan pitkäkestoisia ja järkeviä ratkaisuja toteutuksessa. Ratkaisuiden keskiössä on koko elinkaari, jolloin tuotteen arvo lasketaan pidemmällä aikavälillä eikä ainoastaan urakkavaiheessa.

– Elinkaarimallin ratkaisut ovat toimivia ja viime kädessä edullisia myös pidemmällä aikajänteellä, eivätkä vain halvimpia ja helpoimpia toteuttaa, Liehu taustoittaa elinkaarimallin ratkaisuiden perusteita.

Yhtenä esimerkkinä elinkaariratkaisusta toimii valaistuksen ohjaus, joka ohjaa valaisimia keskitetystä järjestelmästä. Ohjain kertoo valopistetiedon kyseisestä valaisimesta järjestelmälle. Tietoja kuten vaikkapa huoltotarpeen eli onko valaisin menossa rikki tai onko valaisin ylipäätään päällä vai ei. Järjestelmä taas ohjaa valaisimien kokonaisuutta tarpeen mukaan asetetuilla säädöillä.

Itse valaisimien asennuksen yhteydessä hankkeessa hyödynnettiin Wagon pistoliitinjärjestelmää, joka mahdollisti valaisimien helpon ja varman asentamisen. Wagon pistoliitinjärjestelmää hyödynnetään valaisinten sähkönsyötöissä ja valaistuksen ohjauksen kaapeloinneissa.

Työmaalla tehdään koko hanke näkyväksi ja todeksi. Pistoliitinjärjestelmää työmaalla hyödynsi Caverionin sähköasentaja Samuli Taipale.

– Tekniikka oli kaikin puolin parempi ratkaisu. Usea työläs työvaihe jäi pois verrattuna tavalliseen asentamiseen, kuten esimerkiksi kaapelin kuoriminen. Kaapeleiden ja valaisimen asennustyö oli käytännössä vain valaisimen nostamista paikalleen ja samalla nostolla pistoliittimen ottamista mukaan. Itse kytkentä tapahtui uros- ja naarasliittimiä yhdistämällä, kertoo Taipale.

Kytkemistapa jätti normaalin kaapelin kuorimistyövaiheen kokonaan välistä. Kytkeminen oli myös nopeampaa, kun jokaista johdinta ei tarvinnut erikseen kytkeä – tai joissakin tapauksissa jopa ruuvata. Kytkentävirhe on myös poissuljettu, kun liitin on tietyllä tavalla. Ainoastaan ensimmäisellä valaisimella kytkentä pitää katsoa oikein, jatkaa Taipale pistoliitinjärjestelmän ja perinteisen asennustekniikan vertailua.

- Toimitusaikakaan ei ole ongelma, jos määrät ovat laskettu oikein. Mielestäni kaikin puolin parempi ratkaisu, toteaa Taipale.