• Etusivu
  • Varusteet

Dronet yleistyvät rakennusalalla, mutta haasteita on vielä liuta: Uusi projekti etsii ratkaisuja akkujen rajallisuuteen ja ilmatilan valvontaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20216_70969.jpg

Rakennusalalla käyttökohteita riittää, mutta yritysten ei välttämättä kannata ottaa koko drone-toimintaa omalle kontolleen.

VTT:n johtava tutkija Petri Mononen näkee droneilla lukuisia mahdollisuuksia rakennusteollisuudessa. Aikaisemmin olemme uutisoineet dronen käytöstä rakennustyömailla.

"Voisin kuvitella, että droneista olisi hyötyä erilaisissa laadunvarmistus- ja tarkkailutehtävissä rakennustyömailla tai rakennusten ylläpidossa ja huollossa. Esimerkiksi rännien, kattorakenteiden, piippujen, katon tai seinien kunnon valvonta kunnossapitotarpeen kartoittamiseksi erilaisin kameroin, hyperspektrikameroin ja tutkin varustellulla dronella. Myös työmaan valvonta työturvallisuuden kannalta tai asiattomien kävijöiden varalta voisi olla yksi käyttökohde."
Petri Mononen, johtava tutkija, VTT

Dronen laajamittaisen käytön yleistymisessä on vielä haasteita. VTT koordinoimassa Drolo-projektissa ratkotaan muun muassa alailmatilan valvontaan ja näköyhteyden ulkopuolella tehtävän lennon hallintaan liittyviä ongelmia.

Projektissa on tarkoitus testata älykkäitä 5G-dronepalveluita muun muassa lentoaseman lähistöllä ja satamassa. Listalla on myös dronesääpalvelun testaaminen sekä vedyn sopivuuden selvittäminen dronen energianlähteenä. Projektin aikana pystytetään Suomen ensimmäinen drone-lennonjohto Oulun alueelle.

Mononen pitää vetyä kiinnostavana tutkimuskohteena.

– Akkukäytölle kova pakkanen on myrkkyä, koska se lyhentää dronen käyttöaikaa ja toimintasädettä. Siihen ratkaisu voi pitkällä aikavälillä olla vedyllä toimiva polttokenno, mutta käytön suhteen on ensin ratkaistava etenkin nestemäisen vedyn tuotantoon ja logistiikkaan liittyviä haasteita.

Yksityisyyden suoja tärkeyslistan kärjessä

Tulevissa ammattikäyttöön tarkoitetuissa droneissa radiotekniikka perustuu asteittain nopeisiin 5G-yhteyksiin. Se mahdollistaa toiminnan laajemmilla alueilla ja ilman näköyhteyttä. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia.

20216_70967.jpg

Monosen mukaan rakennusalalla, samoin kuin muussakin käytössä, on tärkeä huomioida kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja.

– Yksityisyyden suoja on tärkeä erityisesti, jos drone on varustettu kameroilla. Tärkeää on huomioida ilmariskit eli mahdollisen törmäyksen riski muiden ilma-alusten kanssa sekä maariskit eli kaikki muut mahdolliset törmäykset rakennusten, puiden ja ihmisten kanssa. On myös hyvä miettiä liiketoimintamalleja eli sitä, olisivatko tarvittavat palvelut ostettavissa joltakin palveluntuottajalta vai pitääkö rakennusyrityksen itse hankkia kalusto ja osaaminen.

Drone-toimintaan uudenlaista EU-hallintaa

Eurooppalainen lainsäädäntö mahdollistaa uutta ammattimaista käyttöä droneille. U-Space on uudenlaisten dronepalveluiden hallintajärjestelmä, joka tuo käyttöön uudenlaisia ratkaisuja kaupunkien alailmatilan hallintaan. Niiden odotetaan olevan käytössä myös Suomessa vuoden 2023 alkupuolella.

– Drolo on merkittävä askel miehittämättömän ja miehitetyn ilmailun toimintamahdollisuuksien lisäämiseen samassa ilmatilassa. Mallinnamme eri vaihtoehtoja turvalliselle ja joustavalle lentoliikenteen sujumiselle. Tämä tarkoittaa myös laajaa ja avointa vuoropuhelua eri toimijoiden välillä, Fintrafficin asiakkuus- ja markkinointijohtaja Pasi Nikama sanoo.

Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittama Drolo-projekti alkoi tämän vuoden huhtikuussa ja kestää kaksi vuotta. Hanketta koordinoi VTT ja kumppaneina ovat Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Varusteet
työkalut
työmaa
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

202111_73648.jpg
Raksan muistilista - näin voit suojautua varkauksia vastaan
Pimeät illat ovat jälleen täällä ja pimeän turvin varkaiden on helppo liikkua rakennustyömaalle kenenkään näkemättä. Etenkin työkalut ja arvokkaammat materiaalit ovat varkaiden kiikarissa. Abloy Oy:n kodinturvan asiantuntija ja Yale -tuotepäällikkö Markku Ryynänen kokosi seitsemän vinkkiä, joiden avulla rakennustyömaiden varkauksilta voi suojautua.
Lyyra-korttelin tiilijulkisivu
LYYRA – Hakaniemen uusi tiilikortteli
Hakaniemeen on rakenteilla uusi maamerkki, kolmen rakennuksen LYYRA-kortteli. Alueen viime vuosien lähes ainoat uudisrakennukset nousevat Siltasaarenkadun molemmin puolin aivan metron sisäänkäynnin viereen.
20154_43243.jpg
Robottiruohonleikkuri tekee työt puolestasi
Boschin innovatiivinen robottiruohonleikkuri Indego pitää huolen nurmikostasi leikaten sen automaattisesti sinun nauttiessa vapaa-ajastasi. Indegon "Logicut" -järjestelmä on älykäs navigointijärjestelmä, joka kartoittaa ensin leikkuualueen ja laskee tehokkaimman reitin. Lopputuloksena on kaunis ja elinvoimainen nurmikko.
rakennustyömaa ulkona Helsingissä. Alueella rakennustarvikkeita ja työkoneita
Rakennustyömaan vastaava mestari: Paperinpyörittäjä, psykologi ja ongelmanratkaisija
”Työmaan johtaminen ei ole pelkkää paperinpyöritystä – välillä ollaan montun pohjalla ja välillä psykologina.”Näin tiivistää työnsä Mikko Illikainen, joka toimii vastaavana mestarina Kruunusillat-allianssin työmaalla Hakaniemessä. Työssä yhdistyvät aikataulupaineet, tiivis yhteistyö eri osapuolten kanssa sekä kyky pitää kokonaisuus hallussa, myös silloin, kun maan alta löytyy 100-vuotias vesijohto tai 10 m pitkä hissikuilu. Uskokoon, ken tahtoo!
202110_73227.jpg
Oletko sähkönsuunnittelun ammattilainen?
Sähkönsuunnittelijoilla on töitä enemmän kuin aikoihin. Samalla alan työvoimapula pahenee.
20205_64744.jpg
Museovirasto jakoi avustuksia rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen
Avustuksen tarkoituksena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä osana kansallista kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Avustuksia myönnettiin 171 kohteelle yhteensä lähes 1,6 miljoonaa euroa. Entistämisavustukset ovat Museoviraston suurin vuosittainen avustuskokonaisuus, joka jaettiin nyt viidettä kertaa.Entistämisavustuksilla tuetaan rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden oikeanlaista kunnostusta ja vaalimista sekä kohteiden erityispiirteiden tunnistamista. Museoviraston tuen avulla on mahdollista säilyttää kohteiden kulttuurihistorialliset arvot. Kunnostus säilyttää ja jopa nostaa kohteiden taloudellista arvoa sekä mahdollistaa osalle toimijoista myös liiketoiminnan kehittämisen.Avustushakemuksia jätettiin 463 kappaletta, joista 299 tuli yksityishenkilöiltä ja 79 yhteisöiltä. Haettujen avustusten yhteissumma oli 9,2 miljoonaa euroa ja niihin liittyneiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusvaikutus 22 miljoonaa euroa. Pisteyttämisen myötä tukea sai 171 kohdetta yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla."Silti summa tuntuu riittämättömän pieneltä. Ilman jäi nytkin moni hyvä kohde, joka olisi kaivannut korjausta", pahoittelee erikoisasiantuntija Harri Metsälä Museovirastosta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton