Drone lentää yhä useamman työmaan yläpuolella: 3D-malli voi paljastaa työmaan etenemisen ongelmat

Asiantuntijan mukaan dronen käyttö alkaa olla yleistä rakentamisessa, mutta siitä ei läheskään aina saada täyttä hyötyä.

– Haasteita liittyy osaamiseen. Rakennustyömailla tulisi miettiä, onko järkevää ostaa dronen käyttö palveluna vai kannattaako panostaa omaan osaamiseen, VTT:n johtava tutkija Timo Lind kertoo.

– Tarvitaan lennätysosaamista, sensoriikka-osaamista, taustajärjestelmiä, pilviratkaisuja ja datankäsittelyosaamista, hän lisää.

Droneja voidaan käyttää laajan tilannekuvan saamiseksi työmaalta. Dronesta on hyötyä esimerkiksi työmaan etenemisen dokumentointiin kuvallisena aikajanana. Erikoisemmissa kohteissa kuten tuulivoimaloissa dronet soveltuvat kunnossapitotehtävissä esimerkiksi lapojen kunnon säännölliseen tarkastamiseen. Kunnissa koptereita on alettu asteittain hyödyntämään esimerkiksi rantojen, puistojen ja teiden kuntotarkastuksiin.

"Työmaille on esitelty konsepteja, joissa dronet toimivat parina autonomisten työkoneiden kanssa datan keräämisessä ja kokonaisuuden ohjaamisessa. Dronet voidaan varustaa erilaisilla sensoreilla kuten lidarskannerilla eli valotutkalla, lämpökameralla ja kameralla."
Timo Lind, johtava tutkija, VTT

Hän näkee droneissa potentiaalia kuntotarkastuksissa kuten vuotojen etsimisessä ja rakenteiden kunnon selvittämisessä.

Tekoälyä hyödyntävillä työmailla multikopterit on valjastettu 3D-kuvamallien tekoon. Ilmasta käsin otettujen kuvien perusteella voidaan laatia viikoittain päivittyvä työmaakartta sekä työmaan 3D-kuvamalli, jota voidaan verrata työmaasuunnitelmaan ja havaita mallinnuksen ja suunnitelman välisiä mahdollisia eroja.

Karttoja voidaan hyödyntää esimerkiksi soramäärän laskemiseen, tekoälyä työmaille kehittävän Aiforsite Oy:n toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi kertoo.

3D-kuvamalli muodostetaan suorittamalla automatisoitu dronelento. Se toteutetaan ennakkoon laaditun lentosuunnitelman perusteella. Drone lentää suunnitellun reitin mukaisesti ja palaa lähtöpisteeseen. Ihminen ohjaa ja valvoo lennon etenemistä.

3D-kuvamalli muodostetaan suorittamalla automatisoitu dronelento. Se toteutetaan ennakkoon laaditun lentosuunnitelman perusteella. Drone lentää suunnitellun reitin mukaisesti ja palaa lähtöpisteeseen. Ihminen ohjaa ja valvoo lennon etenemistä.

"Kerätyn materiaalin jokaisessa kuvassa on paikkatieto metadatana. Käytämme laskentamoottoria, joka muodostaa pistepilven. Tästä syntyy 3D-malli kuvatusta kohteesta. Tämän jälkeen mallia voi visualisoida järjestelmässämme."
Kari Hirvijärvi, Aiforsite Oy, toimitusjohtaja

3D-malleja käytetään työmaasuunnitteluun siten, että mallia verrataan jo tehtyyn työmaasuunnitelmaan.

Näin nähdään, edetäänkö rakennusvaiheissa suunnitelman mukaan vai poikkeaako jokin kohta suunnitelmasta. 3D-mallin avulla suunnittelu onnistuu etänä mistä päin maailmaa tahansa.

Drone-lentotoiminta ei ole pelkkää kuvaamista. Lind muistuttaa, että kopteri on alusta monen erilaisen älykkään teknologian hyödyntämiseen ilmasta käsin.

Tammikuun alusta alkaen Suomessakin astuu voimaan EU-dronelainsäädäntö, joka korvaa kansallisen lainsäädännön.

EU-laissa drone-käytölle määritellään kolme kategoriaa: avoin, erityinen ja sertifioitu. Avoin kategoria koskee lähinnä drone-harrastajia. Erityinen-kategoria tuo työkaluja ja pelisääntöjä ammattilaisten suorittamiin vaativampiin tehtäviin raskaammilla laitteilla.

Lainsäädäntö määrittelee pelisäännöt lentäjille, laitteistoille ja riskiarvioinnille. Samalla drone-käyttäjille tulee rekisteröitymisvelvoite. Käyttäjien rekisteriä ylläpitää Traficom.

– Säädökset kiristyvät, mutta toisaalta ne tuovat enemmän työkaluja ammattimaiseen tekemiseen ja mahdollistavat toiminnan myös vaativissa kohteissa, kuten esimerkiksi asutuksen yläpuolella. Lainsäädännön mukana erityiseen luokkaan tulee erilaisia riskiarviointimenetelmiä VTT:n johtava tutkija Timo Lind kertoo.

Hän uskoo, että lähitulevaisuudessa dronet kykenevät kuljettamaan entistä painavampia kuormia. Tämä toisi uudenlaisia käyttökohteita työmaille.