• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Ajankohtaista

RAKSAVIRTAA saa korjausrakennustyömaan virtaamaan – kokemuksia työmaalta

Rt
Rakentaja toimitus
Kaupallinen yhteistyö Rakentaja.fi,TTS-Kehitys Oy
Julkaistu 01.01.2020Päivitetty 16.12.2020
20201_61928.jpg

Tahtituotantomallia kehittänyt Kimmo Keskiniva (Tampereen yliopisto), työntutkija Sami Sarkkinen (TTS) ja työhyvinvointikyselyn toteuttanut Anu Ahtela (TTS) HOASin kaksion olohuoneessa Kannelmäen työmaalla. (kuva: Minna Kuusela)

Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto ovat kehittäneet parin viime vuoden ajan korjausrakennustyömaan toimintaa, tuottavuutta ja työhyvinvointia Raksavirtaa-hankkeessa. Taustana kehittämiselle oli Lean-ajattelu, josta kehitettiin työmaan virtautusmalli. Mallia on testattu pilottina Consti:n korjausrakennustyömailla, viimeksi HOAS:n isossa perusparannuskohteessa Helsingin Kannelmäessä. Mukana hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet myös mm. Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Hämeen Ely.

Mitä on työmaan virtautus?

Lean-ajattelussa keskitytään tuottamattomien toimintojen poistamiseen, mikä parantaa laatua, pienentää kustannuksia, tehostaa ajankäyttöä sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja työntekijöiden työhyvinvointia. Periaatteena on, että työt suunnitellaan paremmin moderneja ohjausperiaatteita käyttäen, jolloin työmaalla tapahtuva hukka ja sählääminen jäävät pienemmiksi. Rakennustyömaalla esimerkiksi tyhjä mesta, eli paikka missä ei mitään tapahdu, nähdään hukkana. Supistamalla työn alla oleva alue vain välttämättömään työnteko tehostuu, läpimenoaika pienenee ja tuotannon ongelmat ratkotaan nopeammin. Parasta mahdollista lopputulosta ei saavuteta pyrkimällä mahdollisimman nopeaan suoritukseen, jolloin lopputulos saattaa kärsiä. Hyvin suunnitellulla tuotannon virtautuksella voidaan saada aikaan tehokas ja työturvallinen tahtituotantomalli, jolla voidaan yhtä aikaa kehittää laatua ja tehostaa ajankäyttöä.

Kimmo Keskiniva esittelee päivittäisjohtamisen keinoja, tässä seinällä olevaa päivitettävää aikataulukaaviota. (kuva: Minna Kuusela)

Kimmo Keskiniva esittelee päivittäisjohtamisen keinoja, tässä seinällä olevaa päivitettävää aikataulukaaviota. (kuva: Minna Kuusela)

Tahdissa marssiva työmaa

Tahti on arkikielestä tuttu käsite: armeija marssii tahdissa, orkesteri soittaa kapellimestarin osoittamassa tahdissa jne. Heidät tahdistetaan noudattamaan yhdenmukaista tahtiaikaa, jolloin yhdessä eteneminen tai soittaminen on sujuvaa. Tuotannon tahdistaminen tarkoittaa tehtävien kestojen mitoittamista yhtä pitkiksi, jolloin jokainen tehtävä etenee samalla nopeudella.

Tahtituotannossa rakennuskohde jaetaan toistuvuutta sisältäviin lohkoihin (esimerkiksi yksi kylpyhuone = yksi lohko). Tehtävät paketoidaan tasakestoisiksi työpaketeiksi. Jokaiselle työpaketille määrätään työryhmä, joka suorittaa kyseistä työpakettia (esim. väliseinäryhmä). Tietty työryhmä suorittaa tahdin välein saman työpaketin tehtävät: yksi työpaketti yhdessä lohkossa yhden tahdin aikana. Tahtiajan pituus määritetään pitkäkestoisimman tehtävän perusteella.

Työnjohdolla on tärkeä rooli tahtituotannon päivittäisessä hallinnassa. (Kuva: Consti)

Työnjohdolla on tärkeä rooli tahtituotannon päivittäisessä hallinnassa. (Kuva: Consti)

Miten tahtiaikataulua toteutettiin Constin Kannelmäen työmaalla?

Kannelmän HOASin kohteessa oli viisi taloa, joissa jokaisessa on 40-50 asuntoa. Rakennusvuosi on 1977-78. Kohteessa korjattiin lämmitysverkostoa lukuunottamatta kaikki talotekniikka, kaikki sisäpinnat, vesikatot ja pihakansi sekä salaojat. HOAS antoi haastavan aikataulutavoitteen: 4-5 kuukautta per talo.

Aikataulutus tehtiin virtautuksen perusteella. Edellä kuvatun tahtituotannon suunnittelu ja toteutus tehtiin yhdessä työmaan työnjohdon kanssa. Tahtituotanto ei voikaan onnistua ilman työnjohdon sitoutumista tuotantomalliin. Lisäksi työnjohdolla on paras osaaminen ja ymmärrys kohteesta. Työnjohdon kanssa yhdessä suunnittelemalla poistettiin tahtituotannon sujumisen esteitä ennen tuotannon alkua ja lisättiin tuotantosuunnitelmien realistisuutta. Päivittäinen johtaminen ja tahtituotannon pitäminen suunnitelmien mukaisena jäi myös työnjohdon vastuulle. Tämänkin vuoksi työnjohdolla tulee olla aina selkeä ymmärrys tahtituotantomallista.

Keskiniva, Sarkkinen ja Ahtela analysoimassa toteumatietoja. (kuva: Minna Kuusela)

Keskiniva, Sarkkinen ja Ahtela analysoimassa toteumatietoja. (kuva: Minna Kuusela)

-Kävin aluksi noin viikon tai kahden välein paikan päällä havainnoimassa tuotannon toteutumista ja hiomassa tahtiaikataulua työnjohdon kanssa, kertoo hankkeen virtautusmallia kehittänyt ja Tampereen yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä DI Kimmo Keskiniva. - Työnjohto kehitti ja kokeili itsenäisesti erilaisia tapoja havainnollistaa päivittäistä työnkuvaa työntekijätasolle, mm. seinälle ripustettavien "ohjaustaulujen" avulla. Päivittäisessä johtamisessa avoin keskustelu koettiin avaintekijäksi.

Tahtituotantoon sitoutunutta pilottityömaata seurattiin työntutkimuksen keinoin. Nykyaikainen työntutkimus ei ole vain ajanmittausta, vaan kokonaisvaltaista työolojen, työtapojen ja prosessien kehittämistä. TTS:n työntutkija Sami Sarkkinen kiersi päivittäin Kannelmäen työmaata, keräten toteumatietoa tehtävien toteutumisesta asuntokohtaisesti. Toteumatietoa pyrittiin hyödyntämään työmaan ohjaamisessa, nopeasti poikkeamiin reagoiden.

-Seurantatiedon analysointia lähdettiin myöhemmin automatisoimaan, jotta sitä voitaisiin käyttää välittömästi esimerkiksi talokohtaisia tuotantosuunnitelmia kehittäessä. Käytännössä hyödyntämiseen jäi kuitenkin pieni viive, kuvailee Sarkkinen.
Info

Info

Miten tahtiaikataulu otettiin vastaan?

Keskiniva ja Sarkkinen kiittelevät, että pilottikohteen työnjohdolla oli erittäin kehitysmyönteinen asenne ja kiinnostus tahtituotantoa kohtaan. Työnjohto on myös oma-aloitteisesti kehittänyt tuotantosuunnitelmia työmaan edetessä. Luottamus oli jo valmiiksi korkealla, koska työnjohdolla oli jo kokemusta aiemmasta erilaisesta tahtituotantokohteesta.

-Työntekijätason kommentteja en ole itse paljon kuullut. Minulle on jäänyt sellainen kuva, että yleensä työntekijöille tahtituotanto sopii siinä missä muutkin tuotantotavat. Joskus ruokapöydässä kuulin erään työntekijän vitsailevan, että tylsää saattaa tulla, jos joka päivä toistaa samaa työvaihetta, kuvailee Keskiniva tilannetta työmaalla.

Tehtävien "keulimisen", eli tehdään nopeammin, kuin on tarkoitus, välttäminen oli Kannelmäen työmaalla välillä haasteellista. Tahtituotannossa ei useinkaan mitoiteta tehtäviä kestämään 100 % työajasta, koska tällöin tehtävien myöhästyminen aiheuttaisi muutoksia aikatauluun. Käytännössä tehtäviä halutaan usein tehdä valmiiksi etukäteen, jotta saataisiin puskuria mahdollisten töppäilyjen varalle, eikä työntekijöille jouduttaisi maksamaan odottelusta. Keulimiseen kannustavat osaltaan myös työmaiden suhteellisen kireät talokohtaiset valmistumistavoitteet. Tahtituotannossa etukäteen tekemistä halutaan kuitenkin välttää, mm. koska tällöin ennakoitavuus vähenee ja virheiden monistumisen riski kasvaa - tehdään samat virheet joka asunnossa.

Mitkä olivat isoimmat haasteet ja onnistumiset?

Tahtituotantoon liittyy monenlaisia haasteita, joista valtaosa esiintyy myös "tavallisessa" tuotannossa. Työntekijöiden vaihtuvuus hankkeesta toiseen korostuu aliurakoitsijavaltaisella rakennusalalla. Aliurakoinnissa myös johdetaan työnjohtamisen sijaan sopimuksin. Tähän olisikin tarpeen kehittää uudenlaisia sopimusmalleja. Taloteknisten töiden sovittaminen tahtituotannon mukaiseen etenemiseen on ollut myös hieman haasteellista. Ihminen ei ole kone, joten tahtituotannon on voitava kestää myös loma-ajat, sairastapaukset, sijaisuudet ja "huonot päivät" tasaisessa etenemisessä. Päivittäisohjaus vaatii vielä kehittämistä. Tehtävät eivät aina tapahdu yksi yhteen tahtiaikataulun mukaisesti. Tilanteet vaativat nopeaa reagointia ja jatkuvaa ajantasalla pysymistä.

Onnistumiset ovat kuitenkin jääneet Raksavirtaa-hankkeen virtautetun tahtituotannon kehittämisesssä päällimmäiseksi ja toteutus Kannelmäessä onnistui suurimmaksi osaksi hyvin. Tahtituotantomalli saatiin hyvin jalkautettua pilottityömaalle ja työnjohto ja työntekijät osasivat vastata ilmenneisiin haasteisiin. Aikataulut pitivät eli talot on luovutettu ajallaan. Myös työhyvinvointikyselyn tulokset tukevat tämänkaltaisen mallin kehittämistä.

Työmaan työntekijöitä kahvitauolla täyttämässä työhyvinvointikyselyä. (kuva: Anu Ahtela)

Työmaan työntekijöitä kahvitauolla täyttämässä työhyvinvointikyselyä. (kuva: Anu Ahtela)

Ohje

Ohje

Tahtituotantomallin ja virtautuksen hyödyntäminen jatkossa

Pilottikohteista kerättiin runsaasti tehtävien toteumatietoa. Tiedon analysointi on parhaillaan käynnissä. Tuotannon toteumatiedon analysoinnilla voi olla merkittävä rooli työnjohdon tilannekuvan ylläpitämisessä ja työmaan tuotannonohjauksessa. Työnjohdon tarpeisiin on toteuman seurantaan on nyt kehitetty sähköisiä työkaluja ja menetelmiä.

Työhyvinvointikyselyjen tulosten analysointi on myös käynnissä. Alustavia tuloksia on ennen ja jälkeen -mittauksessa muunmuassa se, että tiedonkulun työmaalla koettiin parantuneen projektin aikana. Työntekijöiden kokemukset oman työn kytkeytymisestä työn kokonaisuuteen olivat myös hyvällä tasolla kaikkina ajankohtina, ja pääurakoitsijoiden työntekijöiden keskuudessa paranivat koko ajan. Toisaalta kiireen tunnun voimistumista työn edetessä ei voitu välttää etenkään aliurakoitsijoiden keskuudessa.

Kannelmäen työmaan oppeja on jo pyritty jalkauttamaan toisille Constin tahtituotantoa käyttäville työmaille. Jatkotoimenpiteitä ovat ainakin havaittujen haasteiden ratkaiseminen ja onnistumisten jalkauttaminen. Virtautusmallia käsitellään myös sekä Työtehoseuran että Tampereen yliopiston koulutuksissa: muun muassa työnjohtajille ollaan kehittämässä 1-2 päivän koulutusmoduulit aiheesta, mistä osapuolet tiedottavat myöhemmin. Kehittämistä jatketaan myös tulevissa ja jo käynnissä olevissa hankkeissa.

Raksavirtaa – Virtauttamalla tuottavaa hyvinvointia korjausrakennustyömaille -hankkeesta lisätietoja täällä>>

Lisää tietoja myös: Minna Kuusela (TTS): minna.kuusela@tts.fi ja Kimmo Keskiniva (Tampereen Yliopisto): kimmo.keskiniva@tuni.fi

20201_61926.jpg
20201_61927.jpg

Teksti: Raksavirtaa-hankkeen projektipäällikkö Minna Kuusela, TTS Työtehoseura

20201_61924.jpg
20201_61925.jpg
Rakentaja.fi
TTS-Kehitys Oy
Ajankohtaista
koulutus
kurssit

Aiheeseen liittyvää

20161_45147.jpg

Uusi asbestilainsäädäntö voimaan 2016 - mitä pitää huomioida?

Suomessa toteutetaan jatkuvasti asbestipurkuja normaalina purkuna ja ihmiset altistuvat asbestille täysin turhaan. Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan, rakennuttajan tai muun rakennustyötä valvovan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Velvoite koskee myös koneiden purkutöitö sekä kiinteistöjen huoltoa- ja kunnossapitoa eli töitä, joilla ei varsinaisesti ole tekemistä rakennusalan kanssa.

201711_51017.jpg

Rakennusalalle kosteuskoordinaattoreita

Kosteus- ja homevauriot rakennuksissa ovat merkittävä terveydellinen ja taloudellinen haitta. Kosteudenhallina työmailla saatetaan aloittaa myös aivan liian myöhään. Rakennusala on päättänyt muuttaa tilanteen. Kosteudenhallintakoordinaattoreilla on siis iso vastuu. Ovatko homekoulut vihdoin historiaa?Rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuva sisäilman huono laatu on jo pitkään arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennuksen kosteusvaurion syy on harvemmin yksittäinen. Useimmiten se johtuu monen tekijän summasta."Kosteusvaurioiden keskeisimmät rakennustekniset syyt tunnetaan, mutta niitä ei tunnuta osaavan vieläkään estää ennakolta tai korjata oikein. Tiedon puute ja jopa asenne työtä kohtaan ovat usein taustasyinä. – Näin tehdään, koska näin on tehty ennenkin", avaa rakennusalan kosteusongelmia TTS:n järjestämässä kosteudenhallinnan seminaarissa kouluttaja Sauli Paloniitty. – "Työmailla ei välttämättä tiedosteta rakennustyömaan olosuhteita verrattuna käytettäviin työmenetelmiin tai materiaalivalintoihin."

201910_60488.jpg

Kuormituslaskurilla lasket Habito-seinän kuormituskestävyyden

Gyproc Habito® on markkinoiden kovin kipsilevy, joka kestää kulutusta ja tarjoaa aivan uudenlaista ripustamisen vapautta. Habitolla on helppo rakentaa sisäseiniä, jotka eivät pienistä kolhiinnu ja joihin voi ripustaa suoraan esimerkiksi keittiön kaapistot. Lisäksi kipsilevy on fiksu valinta ääneneristyksen ja paloturvallisuuden suhteen.

20205_64861.jpg

Miten tehdään ikuisesti kuiva rakennus?

Kaukana ei ole Suomessakaan se rakentamisen aika, jolloin massiivisen, paikalla valetun betonipohjan riittävä kuivuusaste arvioitiin rakentajien "yhteisellä päätöksellä". Aina ei arvio ollut osuva eikä päätös oikea. Tänä päivänä kuivuuden varmistaminen ja vaurioiden korjaaminen on jo paljon paremmalla tolalla.Menneiden vuosien arviointivirheistä ja myös puutteellisista rakennusmääräyksistä kertovat muun muassa monien suomalaiskuntien julkisten rakennusten karut kosteusvauriotarinat.Suunnittelijoiden ja rakentajien asiantuntemus on sittemmin kasvanut vauhdilla. Alan lainsäädäntö, säännöstöt, eettiset ohjeistukset ja koko rakentamiseen liittyvä vaatimustaso, ne kaikki ovat parantuneet huimasti. Suomalainen rakennusalan koulutus täyttää sekin jo suurimman osan ajan vaatimuksista.Myös markkina tarjoaa vähitellen uusia innovaatioita kosteusuhkien selättämiseen ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Tamperelaisen SafeDrying Oy:n kehittämä ja patentoima kuivatusmenetelmä on yksi koeteltu, testattu ja kiitosta saanut malli. Myös menetelmän Eurooppapatentti on jo hyväksytty.Parhaillaan SafeDrying-menetelmällä kuivatetaan muun muassa eteläpohjalaisessa Ilmajoen kunnassa rakennettavan uuden sotekeskuksen alapohjaa. Asiantuntijakonsultti Esa Kemppainen valitsi menetelmän kohteeseen yhteistyössä kunnan kanssa.

Yrityksen kasvu

Teron yritys kasvoi hurjasti – Yksi valinta oli selvä alusta alkaen: ”Kahden tunnin opastus riittää”

Rakennusalalla toimiva Tero Niskanen päätti jo ennen yrityksen perustamista, mitä ohjelmistoa hän haluaa käyttää. Jydacomin valinnassa painoi helppokäyttöisyys ja skaalautuminen yrityksen kasvun mukana.

20202_62468.jpg

EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo monia muutoksia

Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavatEU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät tänään poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton