Asbestikartoittaja edistää hankkeen kustannustehokkuutta

TTS:n koulutuspäällikkö Mikko Myller kertoo, että asbestia on Suomessa käytetty rakennusmateriaaleissa ja muissa tuotteissa yhteensä noin 300 000 tonnia. Vaikka asbestin maahantuonti ja käyttö on kielletty Suomessa vuonna 1994, niin työterveyslaitoksen arvion mukaan suurin osa kaikesta käytetystä asbestista on vielä jäljellä rakennuskannassa. Tarkkaa määrää on tietenkin mahdotonta arvioida, mutta purkutöitä riittää joka tapauksessa vielä vuosikymmeniksi.

- 1920 - 1970 välisenä ajanjaksona rakennetuissa rakennuksissa asbestia voi olla melkein missä tahansa. Laasteihin, tasoitteisiin ja massaeristeisiin lisättiin asbestikuitua työmaalla tarpeen mukaan, joten yksittäinen näyte vaikkapa julkisivurappauksesta ei välttämättä kerro todellista tilannetta. On olemassa rakennusteollisuuden tuotteita, jotka voidaan suoralta kädeltä tunnistaa asbestituotteiksi ja voidaan jopa riittävällä tarkkuudella arvioida tuotteen asbestipitoisuus sekä pölyävyys purettaessa; näin asbestianalyysiä ei tarvitse erikseen tehdä.

Myllerin mukaan usein ajatellaan, että jos vanha kerrostalohuoneisto on hiljattain remontoitu, asbestia ei ole. Kuitenkin esimerkiksi kylpyhuoneissa on ollut tapana aiempina vuosikymmeninä tehdä saneeraus päälle laatoituksena niin, että kaikki vanhat ainekerrokset laattoja myöten jäävät paikoilleen. Vanhassa kylpyhuoneessa voi näin olla useampia laattakerroksia päällekkäin eri aikakausilta, ja asbestia voi hyvinkin olla tällaisessa rakenteessa.

Saneerauksen yhteydessä asbestia ei ole pakko purkaa pois, vaan esimerkiksi vanha asbestipitoinen vinyylilattia voidaan jättää uuden laminaattilattian alle. Näissä esimerkkitilanteissa usein unohtuu remonteissa paikoilleen jätetyt rakennusaineet ja niiden sisältämän asbestin tutkiminen.

Pohdittaessa, mitkä vanhat menetelmät olisivat eniten suosineet asbestin käyttöä, Myller vastaa - Kuten on tullut jo todettua, asbestia on käytetty hyvin monessa eri rakennusvaiheessa. Asbestilla on lukuisia erinomaisia ominaisuuksia, joiden takia se on ollut verraton ainesosa rakennusaineessa. Muiden muassa erityisen hyvä lämmönkesto ja sitkeys ovat hyviä ominaisuuksia esimerkiksi kattilahuoneen lämmöneristyksissä.

Asbestilainsäädäntö velvoittaa, että kiinteistön omistajan velvollisuus on ennen korjaustöihin ryhtymistä selvittää, onko rakennuksessa asbestia, kertoo Myller. Selvitettävä on sen lisäksi, missä kohtaa rakenteissa sitä tarkkaan ottaen on, mikä on asbestin laatu ja pölyävyys sekä suositus jatkotoimenpiteistä. Toisin sanoen asia koskee jokaista ennen vuotta 1995 rakennetun kiinteistön omistajaa, joka suunnittelee remonttia tai purkutöitä.

Asbestikartoittaja pyrkii Myllerin mukaan, tunnistamaan ja paikallistamaan rakennuksessa olevan asbestimateriaalin. Tämä tapahtuu tutustumalla kohteen asiakirjoihin ja kohteeseen paikan päällä, tunnistamalla rakennusteollisuuden asbestipitoiset tuotteet ja ottamalla tarvittaessa näytteitä rakenteista laboratorioanalyysiä varten. Asbestikuituja ei voi näytteistä tunnistaa itse, vaan kartoittaja toimittaa näytteet laboratorioon, jossa analyysi tehdään.

Kartoittaja laatii tutkimuksestaan raportin, johon hän liittää laboratorioanalyysin. Tilaaja voi tämän raportin perusteella pyytää asbestipurkuyrityksiltä tarjouksia purkutöistä.

– Päteviä ja osaavia rakennusalan asiantuntijoita ei ole koskaan liikaa. Asbestin ja muiden haitta-aineiden etsiminen rakennuksista ja rakenteista on mielenkiintoista ja haastavaa. Asbestikartoittaja ei varmaankaan ole koskaan "valmis", vaan jokainen uusi kohde opettaa jotain uutta, toteaa Myller.

Asbestikartoittajalla on erittäin suotavaa olla rakennusalan koulutus ja tutkinto pohjalla, joka auttaa varmasti työtehtävissä, mutta työkokemus on tässä tärkeintä. Asbestikartoittajan on hyvä tuntea vanhat rakenteet ja työmenetelmät. Myös asbestipurkupätevyydestä on hyötyä lainsäädännön ja purkutyömenetelmien tuntemisen vuoksi.

Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujalle valmiudet tehdä asuinkiinteistön huoneistojen ja pientalojen asbestikartoituksia itsenäisesti, sekä suoriutumaan henkilösertifioinnin vaatimusten mukaisista teoriatentistä ja työnäytöstä.

Henkilösertifikaatti on luotettava menetelmä pätevyyden osoittamiseksi tilaajille. Kohderyhmä Asbestikartoittajan henkilösertifiointi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat osoittaa pätevyytensä toimiessaan asbestikartoitustehtävissä.

Asbestityökoulutuksen sisältö

Mikko Myller
koulutuspäällikkö, työnjohto- ja asiantuntijakoulutukset
GSM 050 3425 570
mikko.myller@tts.fi
TTS - Työtehoseura
Sarkatie 1, 01720 Vantaa