puut

Suomen yleisin lehtipuu ja kolmanneksi yleisin puulaji on olennainen osa puurakentamista, mutta se liittyy myös juhannusperinteisiin koivukoristeina sekä saunakulttuuriimme vihtojen muodossa. Kestävimmät saunavihdan oksat saadaan rauduskoivusta, kun taas hieskoivun sitkeät oksat sopivat punokseksi. Koivua käytetään myös saunan lämmityksessä sen korkean lämpöarvon ansiosta, ja tuohikerros toimii tehokkaana sytykkeenä.

Kuusella on osa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta uhkaavan synkkänä, mutta taas toisaalta suojaavana. Synkkä hahmo pimeässä, mutta suojana esimerkiksi sateella. Kuusta tuodaan sisälle talven pimeimpänä aikana esimerkiksi joulukuuseksi samalla tuoden toivoa ja vihreyttä. Hautausmailla taas kuusenhavuja on käytetty arkun ja haudan koristeena symboloimassa ikuisuutta.

Kokonaisuudessaan yleisin talouspuu – mutta miksi?Männyn pihka on tuttu monelle ja valmistetaankin esimerkiksi tervaa, tärpättiä, etikkahappoa, asetonia, puuspriitä ja hartsia. Männystä on siis moneksi muuksikin kuin rakennuspuuksi. Mänty on pelastanut myös suomalaisia nälkäkuolemalta aikoinaan, nimittäin jauhojen sekaan käytettiin männyn kuoren alla olevia kerroksia ja niistä tehtiin kaikille varmasti ainakin nimeltä tuttua pettuleipää.