Selvitys valtakunnallisesta alueiden eriytymisestä on valmistunut

Erityisesti väestöään menettävillä alueilla haasteena ovat vakituisen asumisen väheneminen, asuntojen ylitarjonta ja vajaakäyttö. Seurauksena asuntojen hinnat laskevat. Asuntojen matalien vakuusarvojen takia peruskorjauksiin on vaikea saada rahoitusta. Tämä lykkää peruskorjauksia ja laskee kiinteistöomaisuuden arvoa. Arviolta kolmannes Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöistä sijaitsee alueella, jossa alhainen hintataso vaikeuttaa asuntojen peruskorjaamista. Tilanne korostaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä, erityisesti ennakoivaa rahoitussuunnittelua, joka tukee rakennusten kunnossapitoa.

Digitalisaatio toimii sekä alueiden eriytymisen ajurina että sopeutumiskeinona. Se keskittää työpaikkoja suuriin keskuksiin, mutta samalla mahdollistaa etätyön, hybridityön, yritystoiminnan sekä useat palvelut alueilla, joilla väestö vähenee. Rakennemuutoksen myötä rakennetun ympäristön arvo voi laskea, mikä näkyy esimerkiksi asuntojen hinnan alenemisena. Samalla kehitys voi edistää kulttuuriperinnön säilymistä alueilla, joilla ei ole voimakasta uudisrakentamisen painetta. Inhimillisellä tasolla kyse on monien ihmisten keskeisen omaisuuden arvon laskusta. Olennainen kysymys on, miten koko Suomen voimavaroja hyödynnetään kestävästi.

Selvityksen paikkatietoanalyysit ja tilastot tarkentavat ja laajentavat valtakunnallista alueiden eriytymiskehityksen tilanne- ja tulevaisuuskuvaa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät toimet painottuvat kasvun hallintaan ja edistämiseen. Taantuva kehitys ja siihen varautuminen sekä sopeutumisen kehittäminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Alueiden eriytyminen vaikuttaa Suomen kehitykseen monin tavoin. Eriytymisellä ja sen mahdollisilla ratkaisuvaihtoehdoilla on monitahoisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, joten niitä tulee tarkastella ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. llmastotavoitteiden kannalta myönteistä on, että korjausrakentamisen osuus on kasvanut lähes uudisrakentamisen tasolle, vaikka ero muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan onkin yhä merkittävä.

Selvitys paljastaa asuntojen käyttöasteen ja purkutilastojen puutteita. Tilastojen ja paikkatiedon kehittämistä tarvitaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhteen paikkaan sidotut väestö- ja työpaikkatiedot eivät enää yksin riitä kuvaamaan monipaikkaista asumista ja työntekoa. Tarvitaan uusia, informaatioyhteiskuntaan soveltuvia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen mittareita osana kehittämistoimien tunnistamista ja kohdentamista.

Selvitys on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Selvitys tuottaa tietoa alueidenkäytön ja asumisen lainsäädäntövalmisteluun.

Selvityksen yhteydessä tehtiin seutukaupungeille asumisen kysely tarkentamaan asuntomarkkinoiden alueellisia eroja Suomessa.

• Lue koko raportti: Valtakunnallinen alueiden eriytyminen | Julkaisuarkisto Valto