• Etusivu
  • LVI

Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma

Rakentajan toimitus
Päivitetty 25.07.2024
202112_74273.jpg

Rakennusteollisuus suhtautuu valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan luottavaisesti, vaikka todelliset hyödyt ovat vielä hämärän peitossa.

Ympäristöministeriö on saanut lausunnot luonnoksesta valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi, jossa linjataan muun muassa se, miten jätteen syntyä ehkäistään ja jätehuoltoa kehitetään. Takarajana suunnitelman toimenpiteille on vuosi 2027.

Suunnitelmaan lukeutuu esimerkiksi yhdyskuntajätteen 57 prosentin kierrätystavoite. Ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja biojätteen kierrätys nostaa 65 prosenttiin. Tavoitteena on lisäksi tehostaa sähkö- ja elektroniikkaromussa olevien arvokkaiden raaka-aineiden kierrätystä. Rakennus- ja purkumateriaalista halutaan hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia. Kaikkiaan suunnitelmassa listataan noin sata toimenpidettä.

– Suunnitelman vaikutukset nähdään konkreettisesti vasta, kun päästään tekemään käytännön toimia ja sitouttamaan keskeisiä sidosryhmiä ja vastuutahoja, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Juha Laurila kommentoi.

Rakennusala suhtautuu Laurilan mukaan jätesuunnitelmaan varovaisen positiivisesti.

– Siinä on mahdollisuuksia, se ei missään nimessä ole kielteinen paperi. Esimerkiksi maa-ainekset on tunnistettu siinä hyvin.

Suunnitelmassa pyritään edistämään uusiomateriaalien käyttöä julkisissa hankkeissa. Laurila pitää tätä mahdollisuutena rakennusalan yrityksille, joiden kierrätysmateriaalit saadaan paremmin käyttöön.

Parannusta luvassa tietojen keräämiseen

Yhtenä tämän hetken suurimmista pullonkauloista Laurila pitää tiedonkeruuta esimerkiksi ylijäämämaiden syntymisestä ja siitä, mihin maa-aines päätyy.

– Tietoa kerätään hajanaisesti, eikä kukaan kokoa sitä yhteen. Ei ole olemassa luotettavaa ja kaiken kattavaa tietoaineistoa. Kyse ei ole tiedonkeruun haasteellisuudesta vaan siitä, ettei lainsäädäntö edellytä sitä. Ei ole selkeää toimintamallia ja tavat kerätä tietoa vaihtelevat paljon.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma ei velvoita keräämään tietoa, mutta Laurila uskoo silti, että toimintatavat muuttuvat.

– Toimenpiteet on kirjattu suunnitelmaan niin, että toimintaa tietokannan toteuttamiseksi kehitetään ja edesautetaan. Uskon kuitenkin, että ongelmakohtia saadaan jatkossa ratkaistua nykyistä paremmin.

Yhtenä toimenpiteenä on massakoordinaattori-mallin levittäminen yhä laajemmalle. Massakoordinaatiossa optimoidaan rakentamisen materiaalivirrat kuten ylijäämämaat. Tällaiset koordinaattorit voisivat tehostaa materiaalien käyttöä ja vähentää turhaa kuljettamista. Vaikka suunnitelma on osittain epätarkka eikä se velvoita muutoksiin, Laurila uskoo, että muutokset ovat väistämättömiä.

– Ei voi sanoa, että mikään ei muutu. Paineet kiertotalouden liikkeellesaamiseksi ovat kovia ja valtiona olemme sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Vaihtoehtoja ei enää ole.

Maa-ainesverolle rukkaset

Ympäristöministeriö julkaisi 2022 kiertotalouden ohjelmansa, jossa ehdotettiin myös maa-ainesveroa. Kyseisellä verolla ohjattaisiin maa-ainesten käyttöä kierrättämiseen ja heikkolaatuisten maa-ainesten hyödyntämiseen. Vastaava vero on käytössä useissa Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa.

Rakennusteollisuudessa verolle ei lämmetä.

– Kun halutaan vähentää luonnonvarojen käyttöä, Suomessa keino on yleensä luonnonvarojen verottaminen. Se on mielestämme väärä lähtökohta. Parempi tapa olisi helpottaa vaihtoehtoisten ratkaisujen käyttöönottoa. En kuitenkaan usko, että verokysymystä päästään karkuun, Laurila sanoo.

Info

Info

Lyhyesti:

  • Takaraja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimenpiteille on vuosi 2027. Suunnitelman tuli valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.
  • Ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja biojätteen kierrätys nostaa 65 prosenttiin. Tavoitteena on lisäksi tehostaa sähkö- ja elektroniikkaromussa olevien arvokkaiden raaka-aineiden kierrätystä.
  • Suunnitelmassa pyritään edistämään uusiomateriaalien käyttöä julkisissa hankkeissa.
  • Suunnitelman toivotaan parantavan muun muassa tiedonkeruuta ylijäämämaiden syntymisestä ja siitä, mihin maa-ainekset päätyvät.
LVI
ammattilaisille
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20218_72006.jpg
Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimi
Tasavallan presidentti on myöntänyt VILPE Oy:n perustajalle, rakennusmestari Eero Saikkoselle rakennusneuvoksen arvonimen. Kesäkuussa myönnettiin 50 arvonimeä, joista rakennusneuvoksia oli kaksi. Vuodesta 1943 asti nimettyjä rakennusneuvoksia on Suomessa alle 200.
20222_76855.jpg
EU-komissio haluaa kaikista uusista rakennuksista nollapäästöisiä
Suomen kanta EU-komission ehdotukseen on vielä valmisteluvaiheessa. Jatkossa energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.
20222_76814.jpg
Kennoharkkojen rakennemallit päivitetty
Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaarin keskustelu
Vakavarainen, turvallinen ja energiatehokas taloyhtiö -webinaari
Omataloyhtio.fi ja Rakentaja PRO järjestivät toukokuussa webinaarin, jossa pohdittiin tulevaisuuden haasteita ammattilaisten ja taloyhtiöiden näkökulmasta. Tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo suomalaisille taloyhtiöille uusia vaatimuksia kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä tuo haasteita myös alan ammattilaisille, jotka tulevat suunnittelemaan ja toteuttamaan tulevaisuuden nämä energiaremontit. Lisäksi yleinen korkojen nousu sekä energia- ja rakennusmateriaalikustannusten kallistuminen hidastavat ja vaikeuttavat rakennushankkeiden toteuttamista. Asuntoyhtiöiden tuleekin nyt ennakoida, suunnitella ja arvioida tulevaisuuden korjaus- ja kunnostustarpeensa erityisen huolellisesti.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
20234_81583.jpg
Hallituksen pj kertoo podcastissa ison yhtiön energiaremon­tista: "Seitsemän vuotta siinä meni"
Kun taloyhtiö ja osakkaat haluavat säästää, on energiankulutus tällä hetkellä luultavasti ensimmäisenä kaikkien mielessä. Energiaremontti voi tarkoittaa ilmanvaihtoon, vedenkulutukseen, sähkönkulutukseen ja lämmitykseen liittyvien ratkaisujen uusimista tai vaihtamista. Ilman säästöhalujakin se on jossain vaiheessa rakennuksen käyttöikää joka tapauksessa tarpeen. Tuoreessa podcast-sarjassa perehdymme taloyhtiöiden energiaremontteihin. Toisessa jaksossa aiheena on suunnittelu ja päätöksenteko.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton