• Etusivu
  • Rakentaminen

EU-komissio haluaa kaikista uusista rakennuksista nollapäästöisiä

Lisäpainetta uusiutuvan energian käyttöön

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20222_76855.jpg

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F.

Suomen kanta EU-komission ehdotukseen on vielä valmisteluvaiheessa. Jatkossa energiatodistuksista tulisi selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta. Ehdotus on osa laajaa 55-ilmastopakettia, jolla tavoitellaan EU-alueen nettopäästöjen vähentämistä kaikkiaan 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Komissio edellyttää, että EU:n rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi nykyisestä. Toimenpiteenä ehdotetaan nykyisten energiatehokkuusvaatimusten tiukentamista, jotta energiatehokkuuden tasoa voidaan parantaa sekä olemassa olevissa että uusissa rakennuksissa.

Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava nollapäästöisiä vuodesta 2030 lähtien. Julkisten rakennusten kohdalla aikaraja on kolme vuotta aikaisemmin.

Kansalliset toimet alkavat aikaisintaan vuoden päästä

Tiedustelimme Suomen toimenpiteiden tarkempia yksityiskohtia ympäristöministeriöltä.
Ympäristöneuvos Maarit Haakanan mukaan tässä vaiheessa valtioneuvostossa arvioidaan komission ehdotuksen sisältöä ja valmistellaan ehdotusta Suomen kannoiksi komission ehdotukseen.

­– Toimeenpanon yksityiskohtien arviointi on ennenaikaista, sillä mitään ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä päätetty. Direktiiviehdotusta käsittelevät vielä EU:n neuvosto ja parlamentti, joten sisältöön tulee vielä monia muutoksia. Kansalliset toimet direktiivin täytäntöönpanemiseksi alkavat vasta, kun lopullinen direktiivi on hyväksytty, ehkä vuoden, puolentoista päästä, Haakana kertoo.

Komission ehdotuksen mukaan uudisrakennusten vähäinen energiantarve olisi katettava mahdollisimman pitkälle uusiutuvalla energialla. Energiatodistuksista tulisi jatkossa selvitä rakennusten elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt.

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudeltaan huonoimmat 15 prosenttia siten, että rakennukset nousevat energialuokasta G luokkaan F. Muille kuin asuinrakennuksille tavoiteaika on vuoden 2027 alussa, asuinrakennuksille vuoden 2030 alussa. Ehdotuksella pyritään lisäämään energiatehokkuuskorjauksia ja näiden rahoitusta. Jäsenmaiden on laadittava myös kansalliset korjausrakentamisen toimenpideohjelmat, joiden tavoitteena on rakennuskannan korjaaminen energiatehokkuudeltaan nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Rakentaminen
ammattilaisille
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Keskeneräisen Luotitalon julkisivu
Luotitalo-hankkeen sisäiset rakenteet: Ballistiset seinät ja myrkkykerrokset
Tammikuun lopussa julkaistu uutinen TNT-räjähdetehtaan rakentamisesta Poriin ei ole ainoa turvallisuusympäristöämme koskeva rakennushanke Satakunnassa. Porin Turvallisuuskeskuksen harjoitusalueelle on parhaillaan rakenteilla Luotitalo, joka valmistuttuaan tarjoaa ajanmukaiset oppimisympäristöt eri viranomaistoimijoille. Pääsemme seuraamaan hanketta ja kerromme nyt alkavassa artikkelisarjassa Luotitalo-hankkeen etenemisestä.
20223_77275.jpg
Väestönsuoja on nyt puhuttu aihe ‒ Kaikille ei ole osoitettu omaa väestönsuojaa
Kiristynyt maailmantilanne ja turvallisuudentunteen muutokset ovat saaneet ihmiset kiinnostumaan väestönsuojelusta ja etenkin väestönsuojista. Monikaan ei edes tiedä, missä sijaitsee lähin väestönsuoja tai minne pitäisi mennä jos hätätilanne tulisi. Vaikka väestönsuojia rakennetaan koko ajan lisää, on rakennettu vuosikymmenten ajan, on kuitenkin aika kiinnittää huomiota myös siihen, missä kunnossa ne ovat ja onko niissä tarpeellinen varustus nykypäivän maksimaaliseen väestön suojelemiseen.
20222_76814.jpg
Kennoharkkojen rakennemallit päivitetty
Massiivitiilisten Poroton-kennoharkkojen tuote- ja rakennemallit löytyvät nyt suunnittelijoiden suosimasta ProdLib-tuotekirjastosta. Rakennemallit on laadittu huomioiden Suomen rakentamismääräykset ja olosuhteet. Kaikki esitetyt ulkoseinäratkaisut täyttävät 0,17 W/m2K lämmöneristävyysvaatimuksen. Rakennekuvat ovat myös selailtavissa ja ladattavissa pdf-koosteena Wienerbergerin verkkosivuilta.
neljä kättä muodostaa talon hahmon ja keskellä on LIUNE-logo
Hiilijalanjälki kuriin: Uuden rakennuslain vaatimukset pakottavat muuttumaan
Rakennusalan ammattilaisille on tulossa merkittäviä muutoksia uuden rakennuslain myötä, erityisesti ilmastovaikutusten osalta. Uusi rakentamislaki, joka sisältää ilmastonmuutosta käsitteleviä säännöksiä, astuu voimaan 1. tammikuuta 2025. On kuitenkin hyvä huomioida, että kaikki lain osat eivät tule voimaan samanaikaisesti. Esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisluvan käsittelyaikatakuu tulevat voimaan vasta 1. tammikuuta 2026.Vaikka 1.1.2025 on mainittu yleisenä voimaantulopäivänä, on tärkeää tarkistaa aina viimeisimmät tiedot, sillä yksittäisten säännösten voimaantuloajat voivat muuttua.
piirretty hahmo pitää uutiskirjettä kädessä
ASA-ilmoitus: Työntekijöiden altistuminen syöpävaarallisille ja perimää vaurioittaville tekijöille
Tiedote: Aluehallintovirasto 10.3.2025..Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ASA-rekisteriin ne työntekijät, jotka ammatissaan altistuvat syöpävaarallisille tai perimää vaurioittaville tekijöille. Tämä ilmoitus tulee tehdä vuosittain, ja vuoden 2024 altistumisilmoitukset on toimitettava 31. maaliskuuta 2025 mennessä. ASA-rekisterin tiedot ovat tärkeitä työperäisten sairauksien tutkimuksessa, ennaltaehkäisyssä ja seurannassa, ja ne auttavat parantamaan työturvallisuutta työpaikoilla. Tässä tiedotteessa käydään läpi, keitä työntekijöitä tulee ilmoittaa, miten altistuminen arvioidaan, sekä miten ja milloin ASA-ilmoitus tulee tehdä.
keltainen rapattu omakotitalo kesäisessä maisemassa
Rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui ja miten se vaikuttaa rakennusprojekteihin?
Meillä Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) oli ollut voimassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Sen kokonaisuudistus käynnistettiin 2018 ja viimein tammikuun alusta 2025 uudistus saatiin voimaan. Tosin osa lainkohdista astuu voimaan vasta tammikuun alusta 2026. Maankäyttö- ja rakennuslain nimi muuttui rakentamislain tultua voimaan alueidenkäyttölaiksi.Mikä muuttui? Aiheesta kertoo enemmän Tero Seppänen, Arkkitehti-ja insinööritoimisto Doventus Oy:n toimitusjohtaja.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton