• Etusivu
  • Materiaalit

Uusi innovaatiokilpailu metsästi puun uusia pintakäsittelytapoja – voittaja kehitti haastajan punamullalle

Rakentajan toimitus
Päivitetty 15.11.2022
20214_70218.jpg

Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.

SiparilaHack-innovaatiokilpailun takana olivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo ja Kasvu Open. Kilpailun avulla etsittiin ekologisesti kestäviä ratkaisuja puun teolliseen pintakäsittelyyn.

Voittajaksi valikoitui Team Sinisoija, jonka tuote on kestävän kehityksen periaatteita noudattava puupinnoite. Ekologinen pinnoite sisältää muun muassa väriuutetta morsinko-kasvista. Nimestään huolimatta sinisoijan väri voi olla mikä vain. Morsingon kasvatuksen arvioidaan lisääntyvän, jos sitä hyödynnetään jatkossa laajemmin puupinnoitteen raaka-aineena.

– Tässä innovaatiokilpailussa haettiin aivan uutta ratkaisua, ei ainoastaan paranneltua vanhaa. Sen vuoksi voittajaratkaisu oli mielenkiintoinen, että siinä yhdistyvät laaja osaaminen luonnonväreistä sekä Brightplus Oy:n soijatutkimus ja kokemukset. Näin syntyy uuden ajan haastaja punamullalle, projektipäällikkö Merja Rehn Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Team Sinisoijaan kuuluvat Natural Indigo Finland Oy, Brightplus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä tutkijatohtori Anja Primetta yhteistyössä BioColour-hankkeen kanssa.

Kestävillä pintakäsittelyratkaisuilla on kasvavaa kysyntää erityisesti Keski-Euroopassa.

– Olemme tällä innovaatiohaasteella hakeneet aivan uusia ratkaisuja, jotka voisivat olla myös jotakin muuta kuin perinteisesti pensselillä levitettäviä pintakäsittelyaineita. Lisäksi hackathon toi yhteen osaajia ja tahoja, joiden kanssa on hyvä tehdä jatkossa yhteistyötä, Siparilan toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo.

"Tuotteet jääneet artesaanitasolle"

Innovaatiokilpailun tavoitteena oli etsiä vaihtoehtoja muovin ja muiden kemikaalien korvaamiseen ympäristöystävällisillä menetelmillä. Vastaaville kilpailuille on kysyntää, sillä puun pintakäsittelymenetelmät eivät ole kehittyneet Suomessa odotetulla tavalla viime vuosina.

"Vanhimmat biopohjaiset puun käsittelyaineet lienevät terva ja punamulta. Kehitystyötä tällä alalla on tehty vuosikymmeniä, mutta tuotteet ovat jääneet artesaanituotteiden tasolle. Valikoimassa on biopohjaisiin öljyihin perustuvia ja vesiliukoisia aineita, mutta teolliseen puun pintakäsittelyyn ympäristöystävällisiä ratkaisuja ei ole tällä hetkellä vielä tarjolla."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Rehnin mukaan rakennusalalla on kova tarve hakea entistä ympäristöystävällisempää ja korkeamman lisäarvon liiketoimintaa kotimaisen puun hyödyntämisessä. Haasteena puun ekologiselle käytölle on kemikaalien käyttö.

– Puun pintakäsittelyltä vaaditaan kestävyyttä erityisesti Suomen haastavissa sääolosuhteissa. Lisäksi halutaan, että puun käsittely on helppoa, mielellään edullista, eikä sitä tarvitsisi tehdä muutaman vuoden välein, joten on ollut helpompaa ratkoa näitä ongelmia erilaisilla kemikaaleilla. Nyt on monellakin tavalla oikea hetki korjata kurssia ja löytää kestäviä, mutta samalla biopohjaisia ratkaisuja.

Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla
Teolliseen puun pintakäsittelyyn ei ole vielä punamullan tapaisia biopohjaisia pintakäsittelyaineita tarjolla

Ideat terassipintojen käsittelyyn poikivat kakkossijan

Suomen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät osaltaan kemikaalien korvaamista ekologisemmilla vaihtoehtoilla.

– Kestävän rakentamisen tavoitteisiin kuluu, että pyrimme vähentämään ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja uusiutumattoman energian käyttöä. Tällöin meidän on arvioitava rakennuksen koko elinkaari. Jos haluamme Suomessa olla mallimaa kestävän kehityksen mukaisessa puurakentamisessa, meidän on arvioitava koko rakennuksen elinkaarta, mistä ja raaka-aineet hankitaan, kuinka ne valmistetaan, paljonko raaka-ainetta hukataan rakennusvaiheessa sekä sitä, kuinka niitä ylläpidetään ja kunnostetaan, Rehn jatkaa.

SiparilaHackin toiseksi sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature.

– Heidän ideassaan on paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Tiimin vahvuutena pidettiin sitä, että ratkaisussa voisi hyödyntää Siparilan oman tuotannon sivuvirtoja. Itä-Suomen yliopistoa edustavaa tiimiä vetää biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalainen.

Rehn on tyytyväinen innovaatiokilpailun saldoon.

"Kaiken kaikkiaan tässä innovaatiokilpailussa oli mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia ympäristöystävälliseen puun teolliseen pintakäsittelyyn. Suomalainen puurakentaminen nousee aivan uudelle tasolle, kun saamme mukaan ekologisen pintakäsittelyn. Tätä on nyt hyvä lähteä viemään eteenpäin laajalla yhteistyöllä."
Merja Rehn, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.
Kilpailun toiselle sijalle sijoittui tiimi nimeltä Best from the Nature. Toisen sijan ideassa oli paljon potentiaalia esimerkiksi terassipintojen käsittelyyn. Ideassa hyödynnettiin tuotannon sivuvirtoja.
Materiaalit
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.pro-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Pikku Finlandia on mäntyrakentamisen taidonnäyte. Kuvassa rakennus sisältäpäin.  – kuvaaja Mika Pollari
Pikku-Finlandia on männyn käytön taidonnäyte – Näin se syntyi
Finlandia-talossa käynnistettiin perusparannusurakka kuluvan vuoden alussa. Remontoitu kongressikeskus avautuu yleisölle noin 2,5 vuoden kuluttua. Tänä aikana toimintoja on siirretty Finlandia-talon eteen pikavauhdilla nousseeseen Pikku-Finlandiaan, joka on suunniteltu pienemmän mittaluokan tapahtumakeskukseksi.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
20218_72029.jpg
Lohjan messutaloille tehtiin uudenlainen hiilijalanjälkimittaus - tutustu raportteihin
Lohjan asuntomessut ovat päättyneet, mutta messutalojen rakennusprojekteista toivotaan olevan hyötyä monelle tulevalle omakotitalorakentajalle. Taloille tehtiin koemielessä uudenlainen vähähiilisyyden arviointi.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Kuumailmapallot lentävät kauniin sinisellä taivaalla
Puhdasta ilmaa ilmastolle vaarallisen kaasun tilalle
Turvallinen, ilmastoystävällinen, tehokas, puhdas. Sellainen on Schneider Electricin kehittämä uusi tekniikka, jolla voidaan korvata ilmastolle haitallinen SF6-kaasu keskijänniteteknologiassa. Schneiderin ”Pure Air” teknologialla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen kampittamisessa. Lisäksi se on käyttäjälleen yhtä kätevä kuin vanhakin tekniikka.
Gyproc suunnittelijapalvelu mikael nyholm ja petri lindroos taustalla banneri
Suunnittelijan ja rakentajan tärkein työkalu: Gyproc Käsikirja
Rakennatko kestävästi ja turvallisesti? Vastaavatko suunnitellut rakenteet nykypäivää ja -maailmaa? Ovatko kohteet suunniteltu siten, että laatu ja kustannustehokkuus sekä turvalliset kestävät ratkaisut kohtaavat?Luotettavaa tietoa, testattuja ratkaisuja ja tuotteita, sertifikaatteja sekä pitkää kokemusta: tästähän se kaikki lähtee – Gyproc Käsikirjasta.
Knauf UltraSlim
Knauf UltraSlim-väliseinäjärjestelmällä lisää lattianeliöitä
Tampereen Pyynikillä vanhan panimorakennuksen mittavassa remontissa valmistuu erikokoisia ja -tyylisiä loft-asuntoja. Huoneratkaisujen käytännöllisyyden varmistamiseksi osa kantamattomista rakenteista jouduttiin purkamaan ja toteuttamaan uusia väliseinäratkaisuja, jotka toteutetaan Knaufin UltraSlim väliseinärakenteilla.
20217_71743.jpg
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 1
Ympäristö muuttuu ja rakentaminen sen myötä. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut paineita myös rakennusteollisuuteen hiilidioksidipäästöjen minimoimiseen. Haastetta ja painetta aiheuttaa tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä vaatii globaalia muutosta sekä ajatustavan muutosta, rakentamisessa muutospaine kohdistuu etenkin käytettäviin rakennusmateriaaleihin ja niiden valmistukseen. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin ekologisuuden näkökulmasta.
20209_66753.jpg
Rakennusliitto moittii rakennustyömaita siisteyden laiminlyönnistä poikkeusaikana
Rakennusliitto pelkää, että rakennustyömaiden epäsiistit olosuhteet kasvattavat merkittävästi koronaviruksen leviämisen riskiä. Korona-altistumisia on raportoitu etenkin ulkomaalaisten komennustyöntekijöiden keskuudessa.
Juha Karilainen "Mr. Brick"
”Rakkaus tiileen syttyi jo varhain”, kertoo Juha Karilainen
Juha Karilainen, jos kuka, on ansainnut lisänimensä ”Mr. Brick”. Tosin opiskelijat nimittävät häntä rennommin ”Tiilijäbäksi”.Karilainen jäi kesäkuun alusta eläkkeelle 36 vuoden uran jälkeen. – Kertaakaan en ole katunut rakennusalan opintojani ja työtäni tiilien parissa. Tiili on ollut 6 000 vuotta muodissa, eikä se siitä mihinkään hievahda.
20203_63275.jpg
Suomen rakennuskannan päästöistä pois 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä
Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.
20206_65140.jpg
Hiilineutraali rakentaminen edellyttää alan yhteistyötä
Lehdistötiedote 26.5.2020VTT ja Tampereen yliopisto keräävät rakennusalan toimijat yhteen kartoittamaan rakennusten hiilidioksidipäästöjä ja kehittämään keinoja niiden hillitsemiseksi. Koska rakennukset ovat merkittävä päästölähde niin rakentamisen kuin käytönkin aikana, rakentamista uudistamalla voidaan edistää huomattavasti ilmastotavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on hiilineutraali ja terveellinen rakennus.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton