Uusi arviointi melun terveysvaikutuksille
Joka viides altistuu liialliselle melusaasteelle
Ei meluta saa, ei itkeä saa, tarkastaja voi tulla ikkunan taa!
Valtioneuvoston antama asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista nostaa ääniympäristön aikaisempaa tärkeämpään rooliin.
Melualueiden läheisyyteen rakentaminen ja ympäristömelulle altistuminen ovat lisääntyneet. Tämä on huomioitu valtioneuvoston antamassa tuoreessa asetuksessa. Uudistetulla ympäristömeluasetuksella tarkennetaan menettelyä, jolla arvioidaan melulle altistuneiden määrää.
Asetuksella määritellään lisäksi melun terveysvaikutusten arviointitapa ja säädetään selvitysten ja toimintasuunnitelmien raportoinnista. Tavoitteena on vähentää melulle altistuvien määrää Suomessa.
Asetuksen keskeisimmät muutokset liittyvät menettelytapoihin, joilla melulle altistumista ja haittavaikutuksia arvioidaan. Näitä ovat muun muassa muutokset laskentamenettelyssä.
– Melumallinnuksella arvioidaan meluvyöhykkeet ja niissä melulle altistuneiden määrä. Muita ovat terveysvaikutusten arviointitapa sekä tiedon raportointi- ja tallentamistavat, ympäristöneuvon Ari Saarinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta kertoo.
Melun haitallisten terveysvaikutusten arviointi perustuu maailman terveysjärjestön (WHO) esittämiin suosituksiin. Terveysvaikutuksia arvioidaan sepelvaltimotaudin, vakavan unihäiriön ja melun merkittävän häiritsevyyden perusteella. Pitkäaikainen altistuminen melulle lisää stressiä ja sitä kautta voi kasvattaa sepelvaltimotaudin riskiä. Vakavan unihäiriön riski liittyy puolestaan rakennusten sisätiloihin kantautuvaan ympäristömeluun. Rakennusten ulkovaipan ääneneristyksestä on annettu säännöksiä ääniympäristöasetuksessa.
– Melun merkittävä häiritsevyys liittyy erityisesti rakennusten piha- ja oleskelualueiden sekä virkistysalueiden meluun. Keskeisin melulähde on tieliikenne, Saarinen sanoo.
Suomessa ympäristömelulle altistuu noin 20 prosenttia väestöstä.
Info
Voimaan 15. joulukuuta
Selvityksessä ei huomioida rakennustyömaita. Selvityksiä ja toimenpidesuunnitelmia voidaan Saarisen mukaan kuitenkin soveltaa alueidenkäyttöä ja rakentamista suunniteltaessa sekä lupamenettelyissä.
Tuoreen asetuksen soveltaminen koskee suurimpia väestökeskittymiä sekä vilkkaimpia teitä, rautateitä ja lentopaikkoja. Selvitysvelvolliset kunnat, Väylävirasto ja Finavia laativat meluselvitykset viiden vuoden välein. Asetus tulee voimaan 15. joulukuuta ja se korvaa valtioneuvoston aikaisemman asetuksen meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista.
Tuoreen asetuksen soveltaminen koskee suurimpia väestökeskittymiä sekä vilkkaimpia teitä, rautateitä ja lentopaikkoja.
Aiheeseen liittyvää
Miksi koivu on yleinen vanereissa, mutta ei ulkolaudotuksissa?
Tehdasrakennusten muuntaminen asuinkäyttöön
Hygienia sisätiloissa RT-ohjekorttisarja maksutta kaikkien käyttöön
”On muuten hätäinen tarttumaan” – ammattilainen kokeili uutta liimamassaa ja hämmästyi
Mitkä ovat yleisimmät rakentamiseen käytetyt puulajit Suomessa?
Sisäilmahaittojen korjausmenetelmän valinta
Luetuimmat
Uusimmat