Tuusulaan rakennetaan maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue
"My Town! Maailman ensimmäinen hiilineutraali asuinalue" suunnitellaan Uudellamaalla sijaitsevaan Tuusulan Rykmentinpuistoon. Hirsitaloteollisuuden toteuttamaa hanketta varten on Tuusulan tulevan kesän asuntomessualueen välittömästä läheisyydestä varattu kaksi korttelia, joissa rakennusoikeutta on yhteensä 22 000 kerrosneliömetriä. Ala mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 200 perheelle. Kunnallistekniikan puolesta rakentaminen alueella voi alkaa jo vuoden 2021 alussa. My Town! -hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmasta.
My Town! -hanke edistää hallituksen asettamaa tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, toteaa projektin johtaja, Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen.
– Hankkeessa suunnitellaan ja pilotoidaan tämän vuoden aikana toimintakonsepti hiilineutraalin asuinalueen rakentamiseksi. Hankkeen aikana etsitään ja haetaan hirsitaloteollisuuden kumppaneiksi uusia partnereita, osaajia ja tekniikkaa, joilla tavoitteeseen päästään.
– Hiilineutraaliuden lisäksi hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupunkirakentamisesta saataisiin entistä käyttäjälähtöisempää ja yhteisöllisempää. Selvityksen tekemisestä vastaa Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö, kertoo Romppainen.
Hiilineutraali rakentaminen kiinnostaa
Viime vuonna käynnistyneen hankkeen alkuvaiheessa kartoitimme yhteensä kahdeksan paikkakuntaa Helsingistä Ouluun, kertoo projektin johtaja Seppo Romppainen. Iloinen yllätys oli, että hankkeellemme tarjottiin alueita kaikilta paikkakunnilta. Tuusulan valintaan vaikuttivat erityisesti sijainti suurten kasvukeskusten läheisyydessä sekä kunnan tarkoitukseen osoittaman alueen kaavan väljyys, kertoo Romppainen. Kaava mahdollistaa kortteleissa monipuolisen rakentamisen pientaloista pienkerrostaloihin. Kortteleissa on lisäksi osittain valmis kunnallistekniikka, joten rakentaminen voi alkaa tarvittaessa nopeasti.
Hirsi on massiivirakenteena kiinnostava materiaali arkkitehtisuunnittelun kannalta, kertoo professori JannePihlajaniemi Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.
– Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikössä on erityisesti Moderni hirsikaupunki -hankkeissa syntynyttä erikoisosaamista kaupunkimaiseen ympäristöön sopivien hirsirakennusten suunnittelusta.
– Nykyaikaisessa teollisessa hirsirakentamisessa on arkkitehtuurin näkökulmasta paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten lähtökohtien lisäksi tässä hankkeessa paneudutaan käyttäjän näkökulmaan ja hiilijalan- ja kädenjälkitavoitteisiin, ja onkin mielenkiintoista selvittää, mitä näiden huomioiminen tarkoittaa hirsiarkkitehtuurin kontekstissa.
Suomalaisille suomalaista elinympäristöä
Hirsitaloteollisuus haluaa tarjota ihmisille nykyistä yhteisöllisemmän ja virikkeellisemmän elämisen tavan nykyisen ahtaan kaupunkiasumisen sijaan, toimialajärjestön puheenjohtaja Marko Saarelainen toteaa.
– Haluamme, että tulevaisuudessa jokaisella suomalaisella on mahdollisuus terveelliseen, turvalliseen ja ympäristöystävälliseen asumiseen, jossa luonto on enintään muutaman sadan metrin päässä kotoa, Saarelainen sanoo.
Saarelainen muistuttaa, että hirsirakenne on pitkäaikainen hiilivarasto.
– Hankkeen avulla osoitamme, että hiilineutraali rakentaminen ja yhteisöllinen elämäntapa on mahdollinen myös kaupungeissa. Moderni hirsiarkkitehtuuri soveltuu kokonaisen asuinalueen rakentamiseen kaupunkimaiseen ympäristöön, hän korostaa.
Hirsitalovalmistajat ovat suunnitelleet kaupunkiin sopivia uusia talomalleja ja teknisiä ratkaisuja. Kiinnostus onkin kasvanut niin, että tällä hetkellä Suomessa jo yli neljäsosa pientaloista rakennetaan hirrestä. Hirren käyttö kasvaa vahvasti myös päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten kohteiden rakentamisessa.
Kulttuurimaisemaan sopivaa rakentamista
– Tuusulan kunta on tunnettu Tuusulanjärven kulttuuriperinnöstä ja siitä, että meillä voi rakentaa omannäköisensä elämän pääkaupungin ja lentokentän välittömässä läheisyydessä: meiltä löytyy väljempää pientaloasumista luonnonrauhassa, mutta myös entistä monipuolisempia ja yhteisöllisempiä tapoja asua ja elää. Meille on tärkeä olla mukana kehittämässä uudenlaisia ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia. Tilaisuuden siihen tarjoavat kesän 2020 asuntomessut – jo kolmannet koskaan Tuusulassa järjestetyt asuntomessut – sekä tämä yhteinen hanke. Se on luontevaa jatkumoa tulevaisuuden asumisen parissa tekemällemme työlle, toteaa Tuusulan pormestari Arto Lindberg.
Lisätietoja antavat:
Hirsitaloteollisuus ry: toimitusjohtaja Seppo Romppainen, info@hirsikoti.fi, 050 376 5901
Tuusulan kunta: ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä, tuomo.sipila@tuusula.fi, 040 314 3017
Hirsitaloteollisuus ry on alan yritysten yhteistyöjärjestö, jonka jäsenet valmistavat yli 80 prosenttia kaikista Suomessa tehtävistä hirsirakennuksista. www.hirsikoti.fi.
Suomalaisen keskikokoisen (145m2) hirsiomakotitalon puuosat sitovat hiilidioksidia yli 30 000 kiloa. Tämä hiilidioksidivarasto kompensoi perheen polttomoottoriauton käyttöä yli 15 vuoden ajan (Hirsi -EPD 8/2019, 14 000km/v,135g CO2/km).
Yhteen hirsiomakotitaloon tarvittava raakapuumäärä kasvaa kesäpäivänä Suomessa vajaassa minuutissa.
Lähde: Tuusulan kunta
Jokainen meistä on oman elämänsä taiteilija. Tuusulassa voi rakentaa omanlaisensa elonkaaren: pienen kunnan edut, suuren kaupungin kyljessä antavat mahdollisuuksia vaikka mihin. Vireät kyläyhteisöt, lukuisat museot ja persoonalliset tapahtumat pitävät kunnan sykettä yllä. Irtioton maailman ääriin voi silti helposti tehdä, onhan alueellamme Suomen kansainvälisin lentokenttä. Tuusula - Elämisen taidetta. www.tuusula.fi
Aiheeseen liittyvää
Vantaalle Joutsenmerkitty kerrostalo
Vantaan Veturikujalle on valmistunut Joutsenmerkitty kerrostalo, jossa on 120 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Joutsenmerkki näkyy muun muassa materiaalivalinnoissa.
Onko hiilineutraali rakentaminen mahdollista?
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on tehdä rakentamisesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivista pian sen jälkeen. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä rakentamisen maailmassa 15 vuotta on lyhyt aika.
Puu - nopea keino rakentamisen vähähiilisyyteen?
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Wienerberger etsii upeita tiiliarkkitehtuurikohteita
Wienerbergerin Brick Award 24 -tiiliarkkitehtuurikilpailun kohdehaku on käynnissä. Ehdota upeita tiilikohteita mukaan kilpailuun ja pääsyyn 50 finalistin joukkoon. Haku on avoin 14.3.2023 asti osoitteessa www.brickaward.com.
Vanhojen rakennusten energiatehokkuudesta
Vanha Rauma on valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin merkittävä puukaupunkialue. Tämä asettaa suuret vaatimukset muun muassa rakennusten remontointiin. Näihin tarpeisiin on kirjoitettu kirja, johon on koottu rakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä neuvoja. Kirjan ovat kirjoittaneet kaavoitusarkkitehdit (arkkitehdit SAFA) Henri Raitio ja Mervi Tammi. Kirja sisältää laadukasta ja arvokasta tietoa myös muille vanhaa rakennuskulttuuria vaaliville ja remontoiville toimijoille.
Betoni rakennusmateriaalina: Betonin uudet muodot - osa 2
Betoni muuttaa muotoaan siitä perinteisestä harmaasta sementin, kiven ja veden yhdistelmästä kohti monimuotoisempaa rakennusmateriaalia. Betonilla lienee tylsähkö, mutta tehokas ja turvallinen maine rakennusmateriaalina. Tehokkuus on ollut pitkään kilpailuvaltti, mutta ekologisuus ja edustavuus on vallannut alaa. Betonin kohdalla se tarkoittaa pienempää hiilijalanjälkeä, mutta myös painetta betonin muokkautuvuuteen rakennusmateriaalina. Katsahdamme tässä artikkelissa betonin uusiin muotoihin suunnittelussa vaikuttaviin betonin innovaatioihin ja ratkaisuihin.
