• Ajankohtaista
  • Energia
  • LVI
  • Materiaalit
  • Mökki
  • Palvelut
  • Rakentaminen
  • Remontti
  • Sisustus
  • Talo
  • Tutkimus
  • Vapaa-aika
  • Varusteet

  • Etusivu
  • Remontti

Tiesitkö tämän takavuosien vedeneristyksistä? Vanhoissa taloissa amme pelasti paljon – Asiantuntija mainitsee merkittävän syyn nykyajan eristysvirheille

Rakentajan toimitus
Julkaistu 04.03.2021Päivitetty 28.10.2022
20213_69018.jpg

Takavuosien virheistä on opittu, ja samalla materiaalit ovat tehneet huiman harppauksen. Asiantuntijat kaipaavat nykytekemiseen parempaa dokumentointia.

Vedeneristykset ovat nykyään oleellinen osa laadukasta märkätilarakentamista, mutta näin ei ole ollut aina.

– Ikä on oleellinen asia. On rakenteita, jotka ovat aikanaan toimineet hyvin kokonaan ilman vedeneristystä, Raksystems Oy:n rakennustekninen asiantuntija Jani Streng sanoo.

Ennen vuosituhannen vaihdetta käytössä oli muun muassa kosteussulkuja. Nykyisin kosteussulkuja käytetään pohjusteena vedeneristeen alla.

Ennen 90-lukua vedeneristys hoidettiin yleisesti muun muassa bitumikermillä. Kyseistä materiaalia ei käytetty nykykäytännön mukaan laatoituksen alla vaan usein betonivalun alla. Bitumikermi asennettiin yleensä lattiaan. Materiaalin käyttö alkoi jo 1900-luvun alkupuolella.

– Bitumikermi toimi hyvin, jos sitä käytettiin oikein. Kustannuksiltaan se oli kuitenkin selvästi kalliimpaa verrattuna kosteussulkulevyihin, Streng sanoo.

Noihin aikoihin käytettiin eristeenä yleisesti myös muovimattoa, joka on vielä nykyisinkin käytössä.

50-luvulla märkätilat alkoivat siirtyä sisätiloihin, joiden lattiassa käytettiin bitumikerrosta. Seinissä sen sijaan ei ollut vedeneristystä lainkaan.

– Pari vuotta sitten tuli vastaan 30-luvulla rakennettu kerrostaloasunnon märkätila. Huoneistossa asui ikäihminen, joka kävi suihkussa kerran-pari viikossa, ammeessa seisten. Roiskeveden määrä on silloin varsin pieni, Raksystemsin johtava asiantuntija Antti Heimlander kertoo.

Läheskään kaikissa vanhoissa kohteissa ei havaita kosteusvaurioita. Tiloissa käytettiin yleisesti ammetta, joka esti veden roiskumisen. Tämä vähensi merkittävästi rakenteiden kosteusrasitusta.

– Jos tilasta poistetaan amme, ongelmia tulee lähes varmasti. Silloin kosteus siirtyy seinän eristämättömään kivirakenteeseen, seinä saattaa tummua tai tapetit voivat lähteä irtoamaan olohuoneen puolelta.

"Virhe ajattelumaailmassa"

Antti Heimlanderin mukaan yksi esimerkki takavuosien virheistä vesieristyksessä liittyvät maavaraisiin lattioihin.

– Oli tapana, että maavaraista lattiaa ei tarvitse eristää. Ei huomioitu sitä, että kosteus lähtee siirtymään laatasta kapillaarisesti sivusuunnassa, mikä voi aiheuttaa ympäröivän rakenteen kosteusvaurion. Näin on käynyt muun muassa 60- ja 70-lukujen yksikerroksisten rakennusten alapohjissa ja lattioissa.

Yleinen virhe oli myös puurakenteisten seinien toteuttaminen kosteudenkestävillä lastulevyillä ilman muuta vesieristystä tai kosteussulkua. Näin rakennettiin 60-luvun lopulta 80-luvun alkuun.

– Kyseisen kaltainen rakenne oli puutteellinen. Se ei ollut työntekijän virhe vaan virhe suunnittelussa ja koko ajattelumaailmassa. Tällaiset ratkaisut eivät olleet yhtä kestäviä ja toimivia kuin nykyiset ratkaisut.

Viimeisten 20 vuoden aikana merkittävimmän muutoksen vesieristysprojekteihin on tuonut rakentamismääräyskokoelma C2, joka astui voimaan vuoden 1999 tammikuussa. Sen jälkeen vedeneristysmassat alkoivat yleistyä ja eristysratkaisut ottivat selvän harppauksen eteenpäin.

– Vuoden 1999 muutos oli ensimmäinen kerta, kun määräyksissä vaadittiin selkeästi vedeneristys märkätiloihin. Edellinen määräys 70-luvulta oli varsin tulkinnanvarainen ja väljä, jolloin vedeneristystä tai kosteussulkua ei käytetty kaikissa rakenteissa, Jani Streng kertoo.

Takavuosien eristeratkaisuihin verrattuna nykyisin käytössä oleva massamainen vesieriste on selvästi joustavampi ja sen kalvopaksuun on suurempi kuin kosteussulussa. Nykyisin eristys tehdään yleensä siveltävillä massoilla laatoituksen alle.

– Massa joustaa ja ottaa rakenteen liikettä paremmin vastaan kuin kosteussulku. Kaiken kaikkiaan massa on nykyaikainen tapa tehdä eristys ja luotettavampi kuin kosteussulku.

Ammattilaisen kannalta eristämistyö on selkiytynyt, koska ohjeistus on tarkempaa.

Materiaalit ovat kehittyneet vedeneristyksien toteutuksessa – esimerkiksi massamainen vedeneriste laattojen alla ei ole pitkään ollut vallitseva tapa toteuttaa vedeneristys

Materiaalit ovat kehittyneet vedeneristyksien toteutuksessa – esimerkiksi massamainen vedeneriste laattojen alla ei ole pitkään ollut vallitseva tapa toteuttaa vedeneristys

– Koko ajan on menty parempaan suuntaan. Nykyisessä ohjeistuksessa on huomioitu paljon sellaista, mitä aikaisemmin ei huomioitu, Streng jatkaa.

LUE MYÖS: Vedeneristyksen kolme nopeaa ja helppoa vaihetta >>

LUE MYÖS: Nopeasti vesieristysvalmista väliseinää >>

Urakoitsija ei ole paras valvoja

Ohjeistuksista huolimatta virheitä sattuu nykyään, eivätkä ne ole edes harvinaisia. Antti Heimlanderin mukaan yksi yleisistä virheistä on eristäminen liian ohuella kerroksella.

– Jos eristekerros jää liian ohueksi, siitä ei tule vesitiivis. Kyse on puhtaasti ammattitaidon puutteesta tai huolimattomuudesta. Saavutettu materiaali- ja ajansäästö on teoreettinen.

Dokumentaatio korostuu rakentamisessa nykypäivänä – vedeneristyksen toteutuskin on hyvä dokumentoida tarkasti

Dokumentaatio korostuu rakentamisessa nykypäivänä – vedeneristyksen toteutuskin on hyvä dokumentoida tarkasti

Heimlander korostaa valvonnan merkitystä.

– Vesieristyksen paksuus ja laatu on dokumentoitava ja tarkistettava ennen kuin ne ovat piilossa laatan alla. Urakan tekijä ei ole oikea valvomaan, vaan siihen pitää olla tekninen isännöitsijä tai muu soveltuva toimija. Saman firman sisällä tekeminen ja valvominen ei ole oikein hyvä käytäntö.

LUE MYÖS: Rakennusprojektin dokumentaatio kuntoon – vältä riitelyt oikeudessa >>

Jani Streng huomauttaa, että valtaosassa taloista materiaalien ikääntyminen ja alkuperäiset puutteelliset toteutustavat aiheuttavat ongelmia. Iso osa Suomen rakennuskannasta on peräisin ennen vuosituhannen vaihdetta.

– Kaikki ennen 90-lukua muulla kuin nykyaikaisella eristyksellä tehdyt märkätilat ovat ylittäneet teknisen käyttöiän. Tällöin vaurioriski kasvaa, Streng sanoo.

Taustalla on tilojen korjausten liiallinen pitkittäminen. Strengin mukaan nykyaikaisilla vesieristeillä tekninen käyttöikä normaalirasituksella on noin 30 vuotta. Vanhemmissa, kosteussululla toteutetuissa kohteissa käyttöikä on noin 15-20 vuotta.

– Tilojen kunnon seuraaminen on ehdottoman tärkeää vaurioiden välttämiseksi ja vaurioiden laajenemisen estämiseksi, Streng sanoo ja viittaa kosteuskartoituksiin. Hänen mukaansa kunnon arvioiminen pelkästään iän tai silmämääräisten havaintojen perusteella ei ole mahdollista.

Välillä ongelmia voi ilmetä piankin saneerauksen tai uudisrakennuksen valmistumisen jälkeen.

– Pahimmillaan uudehkossa tilassa on todettu puolen vuoden päästä väliseinärakenteen vaurioituminen, koska vedeneristykseen on tullut reikä laatoituksen yhteydessä. Tällaisia voi sattua hyvillekin tekijöille.

Puutteellisesta läpiviennin vedeneristäminen aiheuttaa kosteusvaurioriskin

Puutteellisesta läpiviennin vedeneristäminen aiheuttaa kosteusvaurioriskin

Vedeneristyksen tekijältä kannattaa vaatia sertifikaattia työn laadun parantamiseksi ja vaurioriskin minimoimiseksi

Vedeneristyksen tekijältä kannattaa vaatia sertifikaattia työn laadun parantamiseksi ja vaurioriskin minimoimiseksi

Heimlander ja Streng pitävät alan ammattilaisille tarkoitettu sertifikaattia hyvänä tapana parantaa työn laatua.

– Sertifikaatti ei yksistään takaa laatua, mutta se sulkee pois huonoimmat tekijät. Sen takia suosin sertifikaattia, Streng sanoo.

LUE MYÖS: Sertifioi vedeneristyksen tekijät ja valvojat

Info

Info

Vedeneristyksestä takavuosina ja nykypäivänä

  • Ennen 90-lukua vedeneristys hoidettiin bitumikermillä. Se soveltui lattioihin.
  • Läheskään kaikissa vanhoissa kohteissa ei havaita vielä nykyisinkään kosteusvaurioita. Tiloissa käytettiin ammetta, joka esti veden roiskumisen.
  • Takavuosina yleinen virhe oli puurakenteisten seinien toteuttaminen kosteuden kestävillä lastulevyillä ilman muuta vesieristystä tai kosteussulkua.
  • Nykyrakentamisessa yksi pahimmista virheistä on kostean tilan vedeneristäminen liian ohuella kerroksella.
  • Nykymateriaalit vedeneristyksessä ovat selvästi parantuneet takavuosista
Rakentaja.fi
Remontti
kylpyhuone
Kiinnostuitko? Tilaa RakentajaPRO-uutiskirje
Alan uutisia, tutkimuksia, tuotetietoa, asiantuntijahaastatteluja, keskusteluja – RakentajaPRO:n uutiskirjeessä saat kerran viikossa sähköpostiisi koosteen rakentamisen ammattilaiselle ajankohtaisista aiheista. Uutiskirje on maksuton.

Aiheeseen liittyvää

20203_63538.jpg

Bakteereita tappavat laatat

Olisiko järkevää käyttää sairaaloissa ja julkisissa tiloissa laattoja, jotka tappavat bakteereita? Tai käyttää julkisivussa laattoja, jotka puhdistavat itse itsensä ilmansaasteista? Mitäpä jos nämä laatat vielä puhdistaisivat ilmaa ja poistaisivat hajuja? Ajatus tuntuu olevan suoraan tieteiselokuvasta, ja kuitenkin täyttä tätä päivää. Laattamaailma Oy esittelee uutuus laatat.

201910_60501.jpg

Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia - Ympäristöministeriö tiedottaa

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

201911_61480.jpg

Miten saavutetaan hiilineutraali huomen? Mitkä ovat vaikutukset rakennusalalle?

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen 2040-luvulla. Nämä aiheet siivittävät monia keskusteluja, joita käydään mm. erilaisissa paneeleissa, eduskunnassa, ympäristöministeriössä, kunnissa sekä eri toimialoilla. Jopa hallitusohjelmaan on kirjattu oma osa-alueensa asian puolesta; "Osallistava ja osaava Suomi".

20217_71551.jpg

Luotettavaa vedeneristettä kehitetty jo 20 vuotta

Asiakkailla oli tarve saada markkinoille ominaisuuksiltaan helppokäyttöinen ja moneen käyttötarkoitukseen sekä kohteeseen sopiva vedeneristetuote. Kiilto tarttui haasteeseen ja kehitti sellaisen. Kiilto Kerafiber -vedeneriste tuli valikoimaan vuonna 1999. Se toi vedeneristemarkkinoille kotimaisen ja helposti levitettävän vaihtoehdon, joka nousi nopeasti vedeneristeiden markkinajohtajaksi. Nyt yli 20 vuoden jälkeen Kerafiber on edelleen markkinoilla ja entistä parempana tuotteena.

201910_60500.jpg

Märkätilojen suunnittelun ja valvonnan täydennyskoulutus

Märkätilojen suunnittelun ja valvonnan täydennyskoulutuksessa keskitytään nimensä mukaisesti kosteiden tilojen suunnitteluun sekä märkätilatöiden valvontaan. Koulutus soveltuu henkilöille, jotka vastaavat märkätilojen suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta sekä rakennushankkeen kosteudenhallinnasta.

20222_76772.jpg

Helppokäyttöistä, tasaväristä saumaa nyt ilman härmevaaraa

Sauman ulkonäöllä on suuri merkitys, koska saumalaastilla viimeistellään seinä- ja lattiapinnan lopullinen ilme. Kiilto on tuonut markkinoille ammattikäyttöön soveltuvan Kiilto Pro Core Tile Grout -saumalaastin lattia- ja seinäkäyttöön. Saavuta nyt entistä helpompi ja nopeampi yhtenäinen, tasavärinen sauma.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton